Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

7 yleistä harhaluuloa digitalisaatiosta

Yritysjohtajat kautta maailman jahtaavat teknologian kautta kilpailuetua. Tämä digisiirtymäksi kutsuttu taival sujuisi menestyksekkäämmin ja miellyttävämmin, jos päättäjät eivät ottaisi ihan kaikkia digiloikkaan liitettyjä myyttejä tosissaan.

Artikkeliin liittyvä kuva

Onnistunut digitalouden siirtymä on päättäjien mielestä varma nakki pitää kilpailijat aisoissa ja takana. Ja yhtä varmasti teknologiajohtajat ovat tämän myllerryksen keskiössä, kutsutaanpa siirtymää sitten digiloikaksi tai teknologian avustamaksi muutokseksi tai millä muulla nimellä tahansa.

Konsulttiyhtiö Deloitten teknologiajohtoa luotaavan tutkimuksen mukaan bisnesten nopea muutos ajaa yrityksiä digitalisaatioon, ja usein kilpailijoiden pakottamina. Deloitten alustava data osoittaa, että 79 prosenttia globaalisti toimivista organisaatioista on jollain lailla kytköksissä digitalisaation kanssa. Samalla lähes puolet eli 45 prosenttia yrityksistä ryhtyy digihankkeisiin ulkoisten uhkien ajamina.

Mikseivät yritysten johtajat sitten osaa tunnistaa ja jahdata digisiirtymän tarjoamia mahdollisuuksia aggressiivisesti, omasta aloitteestaan ja vailla kilpailun pakkoa? Cio.comin mielestä taaperruksen taustalla voivat hyvinkin olla seuraavat digitalisaatioon liitetyt myytit.

Digiloikka tarkoittaa aina teknologian muutoksia

Teknologia on siirtymän tärkeä mahdollistaja, mutta itse bisneksen digitalisaation tarkoitus on muualla. Tavallisesti digitalisaatiossa on kyse markkinamuutoksiin sopeutumisesta, ja tässä teknologinen muutos voi olla se digiloikan helpoimmin hoidettava homma.

Digisiirtymään kuuluvat myös organisaation kulttuuri ja tavat toimia. Menestyksekäs siirtymä vaatii panostuksia henkilöstön rekrytointiin ja koulutukseen sekä hyvään johtamiseen. Digitalisaatiossa on siis paljon muutakin kuin pelkkää teknologiaa.

Digisatsaukset liittyvät yhteydenpidon välineisiin

Yhteyksiin liittyvät välineet, kuten mobiilisovellukset, asiakkuudenhallinnan työkalut ja datan visualisoinnin välineet ovat usein digitaalisten satsausten näkyvimpiä tunnuksia. Näiden taustalta löytyy kuitenkin koko joukko näkyviä välineitä tukevia laitteita ja järjestelmiä, jotka vaativat omat investointinsa.

Ilman tärkeiden it-järjestelmien modernisointia ja jo pitkältäkin ajalta kertyneen teknologiavelan eli it:n korjausvelan hoitoa yritykset useimmiten taapertavat digimatkallaan, vaikka yhteydet olisivat kunnossa.

Digisiirtymä on riskialtista puuhaa

Tässäkin kohtaa digitalisaatio on usein mainettaan parempi eikä se välttämättä vaadi suuria ja riskialttiita teknologiasatsauksia. Näin on varsinkin silloin, kun edetään pienin askelin yhden jättiloikan sijasta.

Pienten hankkeiden järjestelmällinen ja suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää tietenkin hyvää hallintoa ja pysymistä valitussa bisnesstrategiassa.

Digiloikka vie mennessään työpaikkoja

Totta on, että algoritmit, automaatio ja robotiikka vähentävät eräitä töitä. Ihmisten ja koneiden suhteita ei pidä nähdä kilpailuasetelmana, vaan molempia hyödyttävänä vuorovaikutuksena. Tekoäly ja muut uudet teknologiat voivat helpottaa ihmisten töitä ja tehdä niistä kiinnostavampia.

Digitalisaatio saattaa luoda jopa täysin uudenlaisia työpaikkoja, joissa tarvitaan ihmisten kykyä ratkoa laajoja ja mutkikkaita ongelmia yhdessä koneiden kanssa. Johtajilla riittää paljon tekemistä näiden työpaikan uusien roolien kehittämisessä, henkilöstön kouluttamisessa ja uusien osaajien rekrytoinnissa.

Uudet digihankkeet syövät kannattavuutta

Deloitte on tutkinut paljon parhaiden S&P 500 -yritysten kannattavuutta ja huomannut muun muassa sen, että kaikkein kannattavimmat yritykset investoivat mieluummin liikevaihtoa lisääviin kuin kustannussäästöjä tuoviin projekteihin.

Toinen kannattavuuden tae on se, että menestyvät yritykset käyttävät it-rahoistaan suhteessa suuremman osan innovaatioihin, joilla rakennetaan lisää bisneskapasiteettia.

Digitalisaatio ei siis vie kannattavuutta, vaan pikemminkin kohentaa sitä. Tietenkin sillä edellytyksellä, että rahat käytetään viisaasti.

It:n nopeat toimitukset merkitsevät heikkoa laatua

Monet organisaatiot ovat oppineet luottamaan ketteriin menetelmiin laadun takeena. Ketteryys nopeuttaa it-vikojen havaitsemista ja parantaa sitäkin kautta järjestelmien ja toimitusten laatua.

Silti nopeilla toimituksilla riittää epäilijöitä it-osastojen ulkopuolella. Tässä kohtaa ketterät menetelmät tarvitsevat taustavoimien, johtajien ja muiden sponsoreiden tukea.

Mitä isommat it-satsaukset, sitä parempi suorituskyky

Deloitten 2020 Global Tech Leadership -tutkimuksen ennakkotietojen mukaan omien toimialojensa johtavat yritykset käyttävät keskimäärin 3,14 prosenttia liikevaihdosta teknoinvestointeihin. Muilla kuin markkinajohtajilla osuus on keskimäärin 4,24 prosenttia.

Digitaalinen menestys ei siis riipu vain käytetyn rahan määrästä. Omien alojensa kellokkailla on selkeä strateginen visio, jonka mukaan teknopanostuksia tehdään. It-rahoja käytetään tarkasti omien vahvuuksien tukemiseen.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Markku Pervilä 31.01.2020