Ovatko älypuhelimet lisänneet nuorten mielenterveysongelmia? Olemme nyt ”myrskyn silmässä”, sanoo tutkija

Nuorten mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet vain Suomessa vaan ympäri koko maailmaa. Niin tutkijat kuin poliitikot pohtivat nyt, voiko ongelmista syyttää samaan aikaan yleistyneitä älypuhelimia.
”Nuorten mielenterveyden häiriöiden kasvu on hätähuuto yhteiskunnan muutoksesta.”
Näin otsikoi Tampereen yliopistollinen sairaala Tays tiedotteensa verkkosivuillaan 10. helmikuuta vuonna 2020.
Yhä useammalla nuorella havaitaan masennusta ja ahdistuneisuutta, ja joka neljännellä nuorella on todettavissa mielenterveyden häiriö, tiedotteessa sanottiin. Palvelujen kysyntä oli kasvanut koko 2010-luvun ajan.
”Yhteiskunnassa on havaittavissa piirteitä, jotka eivät tue kaikkien nuorten hyvää kehitystä”, totesi nuorisopsykiatrian asiantuntija tiedotteessa.
Vain noin kuukauden päästä tiedotteen julkaisusta Suomen hallitus totesi, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot.
Siitä alkoivat vuodet, joiden aikana nuorten elämää rajoitettiin tavalla, jota ei ole aiemmin nähty.
Korona-ajan vaikutusta nuorten mielenterveyteen on jo laajasti tutkittu. Suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveysdiagnoosit yleistyivät. Nuorten yhteisöllisyyden kokemukset vähentyivät ja yksinäisyys lisääntyi. Rajoitustoimilla oli seurauksensa.
Alaikäisten suomalaisten mielenterveysdiagnoosit yleistyivät korona-aikana.
Näistä pandemian vaikutuksesta nuorten mielenterveysongelmiin on myös puhuttu paljon.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että mielenterveysongelmat olivat alkaneet lisääntyä selvästi jo ennen pandemiaa.
Esimerkiksi amerikkalaisen psykologin ja psykologian professorin Jean Twengen tutkimusten mukaan nuorten mielenterveysongelmat eivät ole koskaan aiemmin lähteneet yhtä äkilliseen ja systemaattiseen nousuun kuin 2010-luvulla. Twengen johtopäätäs on, että ainoa asia, joka voi uskottavasti selittää nousun, on älypuhelimien yleistyminen.
Jean Twenge on vertaillut eri maiden dataa mielenterveysongelmista.
Ensinnäkin älypuhelimista tuli valtavirtaa juuri samaan aikaan, kun mielenterveysongelmien kasvu alkoi.
Toiseksi ilmiö on kansainvälinen. Twenge on kansainvälistä dataa vertaillessaan havainnut, että samanlainen ilmiö on tapahtunut ainakin 36:ssa maassa. Niissä mielenterveysongelmat ovat alkaneet lisääntyä selvästi 2010-luvun alkuvuosina, ja kasvu on vain jatkunut.
Kolmanneksi älypuhelinten vaikutus nuorten elämään on ollut suorastaan mullistava. Ne kulkevat mukana koko ajan, ja sosiaaliset suhteet ovat myös siirtyneet puhelimen maailmaan. Älypuhelinten tulo eroaa siis esimerkiksi television aiheuttamasta muutoksesta.
Sosiaalisilla suhteilla taas on suuri merkitys ihmisen mielenterveydelle, erityisesti nuorten kohdalla. Fyysiset kohtaamiset lisäävät hyvinvointia, ja niiden puute heikentää sitä.
On myös paljon näyttöä siitä, että älypuhelinten käyttö iltaisin heikentää unta. Liian vähäinen uni altistaa masennukselle.
Puhelimilla selailtava sosiaalinen media taas heikentää Twengen mukaan mielenterveyttä siksi, että se lisää vertailua.
Tämä aiheuttaa riittämättömyyden tunteita ja sitä kautta masennusta. Twengen mukaan sosiaalinen media myös selittää sitä, miksi tyttöjen mielenterveys näyttää heikentyneen poikia enemmän: tyttöjen ruutuaika kuluu pitkälti somessa, poikien taas enemmän pelien parissa.
Pelaamisella ja mielenterveysongelmilla ei ole havaittu yhtä voimakasta yhteyttä.
Sosiaalisen median kuten Instagramin käyttöön liittyy usein vertailua, mikä voi heikentää mielenterveyttä.
Suomessa nuorten mielenterveyden ongelmien kasvu 2010-luvulla näkyy tilastoista selvästi.
Mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät 16–34 -vuotiailla suomalaisilla 2000-luvun puolivälissä hetkellisesti, mutta sen jälkeen kehitys oli joidenkin vuosien ajan tasaista.
Vuodesta 2013 trendi on ollut jatkuvasti ylöspäin. Koko ikäluokasta mielenterveysongelmien takia sai sairauspäivärahaa vuonna 2013 vajaat 19 000 ihmistä. Vuonna 2022 vastaava luku oli yli 38 000.
Kun katsotaan pelkkiä naisia, on kasvu vielä voimakkaampaa. Vuonna 2013 sairauspäivärahaa sai vajaat 11 750 nuorta naista, vuonna 2022 taas yli kaksi kertaa enemmän, vajaat 25 700.
Myös kouluterveyskyselyn mukaan suomalaisten nuorten terveydentila on heikentynyt 2010-luvulla.
Niiden peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten sekä lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden osuus, joka kertoo kokevansa terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on kasvanut vuodesta 2013 lähtien jatkuvasti. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien kohdalla osuus väheni vuosien 2013 ja 2015 välillä mutta on lähtenyt sen jälkeen kasvuun.
Kouluterveyskyselyssä koetulla terveydentilalla tarkoitetaan terveyttä kokonaisuutena, eli se ei mittaa pelkästään mielenterveyttä.
Älypuhelinten ja sosiaalisen median yleistyminen on tapahtunut samaan aikaan mielenterveysongelmien kasvun kanssa, mutta onko se suomalaisten nuorten heikentyneen hyvinvoinnin syy?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu on tutkinut lasten ja nuorten mielenterveyttä. Hänen pitää Twengen johtopäätöstä älypuhelimista kiinnostavana mutta huomauttaa, että yhteiskunta ylipäätään on muuttunut 2000-luvulla voimakkaasti.
Esimerkiksi liikkuminen, jolla on yhteys mielenterveyteen, oli vähentynyt jo ennen älypuhelimien tuloa.
”Viestintäteknologian muutos yleisesti on muuttanut elintapoja, mutta toki älypuhelimet ovat kiihdyttäneet muutosta. Ruutuaika vie aikaa pois nukkumiselta ja muilta terveyttä edistäviltä asioilta, kuten liikkumiselta ja muiden ihmisten tapaamiselta.”
Älypuhelimet ovat kiihdyttäneet muutosta, arvioi tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Kiviruusu nostaa esiin myös koulun muutokset mahdollisena osaselityksenä nuorten mielenterveysongelmien kasvulle.
”Koulumaailmassa on tapahtunut muutoksia aika nopeassa tahdissa, ja kaikki muutoksista eivät välttämättä ole olleet lasten ja nuorten mielenterveyden kannalta parhaita mahdollisia. Opetussuunnitelmassa painotetaan itseohjautuvuutta, mutta ei ole otettu huomioon, että nuoret eivät useinkaan ole sellaiseen kykeneviä.”
Muualla maailmassa koulua ei tosin ole uudistettu samaan aikaan. Silti nuorten mielenterveyden ongelmien kasvu näkyy myös muissa maissa.
”Olemme nyt vähän kuin myrskyn silmässä.”
Vaikutusta on Kiviruusun mukaan varmasti silläkin, että mielenterveydestä puhutaan aiempaa paljon enemmän. Tämä vähentää ongelmiin liitettyä stigmaa, mikä taas tekee helpommaksi nuorelle kertoa ongelmistaan ja sanoittaa niitä juuri mielenterveyteen liittyviksi ongelmiksi.
”Se on tietysti hyväkin asia. Mutta aikaisemmin samoilla kysymyksillä tavoitettiin ehkä paremmin ne oikeat ongelmat. On tietysti kalteva pinta, missä menee määrittely siitä, mikä on mielenterveyden ongelma tai oire ja mikä ei.”
Toisaalta Twenge on omaan tutkimukseensa nojaten huomauttanut, että myös itsemurhayritysten määrä on Yhdysvalloissa kasvanut. Kyse ei siis ole siitä, että vain mielenterveysongelmista kertominen olisi lisääntynyt.
Viestintäteknologian murroksen lisäksi maailma on muuttunut monella muullakin tapaa monimutkaisemmaksi, Kiviruusu sanoo.
”Maailma oli aiemmin yksinkertaisempi ja helpompi käsittää. Aiemmin nuorille on ollut selkeämpää, mikä on se yhteisö, johon hän kuuluu, ja polku, jota hän kulkee. Tällä on yhteys mielenterveyteen.”
Kiviruusun mukaan älypuhelimien ja mielenterveyden välinen yhteys kulkee myös toiseen suuntaan: jos nuorella on valmiiksi paha olo, hän saattaa juuri siksi käyttää esimerkiksi sosiaalista mediaa runsaasti. Nuori, jolla on hankala löytää ystäviä, voi päätyä etsimään niitä älypuhelimensa avulla.
Petteri Orpon hallitus on kaavaillut puuttuvansa lainsäädännöllä mobiililaitteiden käyttöön koulupäivän aikana.
Tilanne nuoren mielenterveysongelmien kasvun tutkimuksessa on tällä hetkellä sellainen, että ”kukaan ei ihan tiedä, missä mennään”, Kiviruusu kuvaa.
”Me olemme nyt vähän kuin myrskyn silmässä, emmekä välttämättä näe kokonaiskuvaa.”
Poliitikot haluavat joka tapauksessa puuttua nuorten mielenterveysongelmien kasvuun. Huolta on esitetty paitsi nuorista itsestään, myös kansantaloudesta: miten Suomessa riittää tulevaisuudessa työntekijöitä, jos työkyvyttömyys mielenterveysongelmien takia yleistyy?
Uusi hallitus on linjannut aikovansa parantaa mielenterveyspalveluihin pääsyä. Mutta jos tahdotaan puuttua ongelmien juurisyihin, ja sellaisiksi paljastuvat älypuhelimet ja sosiaalinen media, pitääkö niiden käyttöä rajoittaa politiikalla?
Näin hallitus on nyt pieneltä osin tekemässä, sillä se aikoo säätää laissa tarkemmin siitä, miten älypuhelinten käyttöä rajoitetaan koulupäivien aikana.
Kiviruusun mukaan hypoteesi älypuhelinten roolista on varteenotettava, koska internet ja teknologian kehitys on tuonut mukaansa valtavasti muutoksia kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
”Olisihan se ihmeellistä, jos se ei näkyisi jossain.”
LÄHDE: HS.fi/Veera Paananen 28.08.2023