Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Asbesti tappaa edelleen

25 vuotta sitten kielletty salakavala aine tappaa vielä pitkään – ”altistumista tapahtuu edelleen”

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Risto Malin 11.06.2019

Tutkimushankkeessa etsittiin uusia keinoja asbestipurkutöiden turvallisuuden parantamiseksi.

Korjausrakentamista Suomessa riittää, joten asbestiongelma on akuutti vielä pitkään. Kuva: Vesa Laitinen

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa on kehitetty ratkaisuja asbestipurkutöiden toteutuksessa paljastuneisiin puutteisiin. Ongelmia on esiintynyt osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa, kertoo Työterveyslaitos tiedotteessaan.

Tulosten pohjalta tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla altistuminen voidaan ehkäistä. Työterveyslaitoksen mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kaikessa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

”Vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa jo noin 25 vuotta sitten, tapahtuu altistumista asbestille edelleen asbestipurkutöissä”, sanoo vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa Työterveyslaitokselta.

Asbestin aiheuttamiin syöpiin ja muihin tauteihin kuolee Suomessa edelleen noin sata ihmistä vuodessa. Altistuneita on sekä vanhoilta uudisrakentamisen ajoilta että myöhemmästä korjausrakentamisesta.

Eikä vaara ole ohi. Suuri joukko 1960–1970-lukujen taloja tulee seuraavien 10–15 vuoden aikana peruskorjausikään. Niiden rakenteissa on asbestia.

Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitettiin ja testattiin mittausmenetelmiä, joilla voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus nopeasti ja luotettavasti. Oleellisimmista purkutyön turvallisuuden varmistavista toimintatavoista laadittiin kuusi tiivistä malliratkaisua.

Asbestipurkutyökohde yleensä osastoidaan ja alipaineistetaan kuitujen leviämisen estämiseksi. Osastoinnin riittävä alipaine on yleensä saavutettavissa nykyisillä käytännöillä, mutta ilmanvaihto on usein puutteellista. Suurikaan alipaine ei takaa korvausilman jakaantumista ja hyvää huuhteluvaikutusta osastoinnin sisällä.

”Alipaineistuslaitteiden ilmavirrat olivat joskus vain noin puolet valmistajien ilmoittamista, ja noin joka toisessa kenttäkohteissa mitatuista suodatinyksiköistä ilmeni vuotoja. Ne olivat suurimmillaan noin satakertaisia sallittuun tasoon nähden”, toteaa Linnainmaa.