Tällainen on digitaalinen henkilöllisyystodistus – hintalappu 15 miljoonaa euroa
Suomi pyrkii vaikuttamaan EU:n digilompakkoratkaisuun kehittämällä omaa digihenkkaria hyvissä ajoin. Ulkomaalaisetkin voivat käyttää sovellusta, mutta heille ei suoraan myönnetä digitaalista henkilöllisyystodistusta.
Suomi ottaa käyttöön digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ensi vuoden aikana. Käytännössä digihenkkari on älypuhelinsovellus, jonka käyttö muistuttaa suuresti koronapassia.
Vapaaehtoinen digihenkkari tulee henkilökortin ja passin rinnakkaiseksi tunnistautumistavaksi. Sillä voi tunnistautua niin fyysisissä asiointitilanteissa kuin verkkopalveluissakin.
Oleellinen ero perinteiseen henkilöllisyystodistukseen on, ettei digihenkkari paljasta henkilöstä kuin asiointitilanteen kannalta oleelliset tiedot. Esimerkiksi täysi-ikäisyyttä tarkistettaessa sovellus ei paljasta henkilön nimeä tai tarkkaa ikää.
Valtiovarainministeriön alaisuudessa kehitettävä digihenkkari liittyy EU:n valmistelemaan lainsäädäntöön digitaalisesta lompakosta, jossa on määrä pystyä säilyttämään henkilöllisyystodistusten lisäksi myös muita asiakirjoja. Yksityinen sektori on kritisoinut hanketta siitä, että se rampauttaa kilpailua ja sitä valmistellaan etuajassa suhteessa EU-säädöksiin.
Voit lukea aiheesta syvällisemmin Tivin tilaajille tarkoitetusta uutisartikkelista. Jutusta pääset myös katsomaan videon digihenkkarisovellusten toiminnasta käytännössä.
LÄHDE: TIVI 14.09.2022
[ Digitaalinen seurantakoneisto ottaa uusia askelia. taakkatoimitus ]