Energiakriisi voi iskeä myös Suomeen

Suomi varautuu tilanteeseen, jossa öljyä, sähköä ja kaasua ei olisi tarpeeksi. Vielä tätä tilannetta ei ole näkyvissä.

Energiakriisi ei vielä uhkaa Suomea. [juuso viitanen, Iltalehti]
Energiakriisi ei vielä uhkaa Suomea. [juuso viitanen, Iltalehti]

Ukrainan sota on saanut liikkeelle pelon energiakriisistä. Euroopan maat ovat olleet vahvasti riippuvaisia Venäjän tuottamasta energiasta.

Suomessakin voidaan joutua tilanteeseen, jossa energiaa täytyy säännöstellä.

– Näin voi käydä, jos joudutaan sellaiseen tilanteeseen, että energiapula uhkaa yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, kertoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

– Silloin on kyse poikkeustilasta, hän lisää.

Lund kertoo, että Suomella on öljyn varmuusvarastoja viiden kuukauden varalle. EU vaatii kolmen kuukauden varastot. Tämä antaa tilanteeseen pelivaraa.

Vielä ei Lundin mukaan olla menossa siihen suuntaan, että varmuusvarastoja tarvitsisi käyttää.

– Arvioisin, että jos Venäjän energiavienti Eurooppaan loppuisi nopeasti, olisi energiaa jossain vaiheessa pakko säännöstellä, hän kuitenkin toteaa.

Tämä tilanne on hänen mukaansa moniosainen vyyhti, jossa on paljon arvaamattomuutta.

– Pienen maan kannattaa varautua pahimpaan isoimmassa energiakriisissä, joka Eurooppaa saattaa kohdata vuosikymmeniin, Lund huomauttaa.

Suomi ei ole yksin

Hän korostaa, ettei Suomi ole mahdollisessa energiakriisissä yksin. Toteutuessaan kriisi koskisi koko EU:ta, ja Suomi on osa EU:n päätöksentekoa.

Isojen teollisuusmaiden linjaukset vaikuttaisivat myös Suomeen. Energiankäyttöä pyritään kriisin aikana hillitsemään euroopanlaajuisesti.

Suomi voisi olla mukana antamassa apua Itä-Euroopan maihin, joissa energiakriisin vaikutukset voisivat olla huomattavat.

Suomen maantieteellisestä sijainnista ja geopoliittisesta asemasta johtuen Suomi on Lundin mukaan perinteisesti pitänyt selvästi isompia varmuusvarastoja kuin Keski-Euroopan maat.

Kilpajuoksu ajan kanssa

Kaasuntuonti Venäjältä on ollut 40 prosenttia EU-maiden kaasunkäytöstä, öljyn kohdalla osuus on yli neljännes.

– Sitä ei heti pystytä kompensoimaan, Lund sanoo.

– Korvaavan kapasiteetin saamiseen voi mennä vuosi, jopa enemmänkin. Siitä voi tulla kilpajuoksu ajan kanssa.

Lund kertoo, että energiakriisissä ensin hinnat karkaavat käsistä ja voi tulla hintapiikkejä.

Psykologinen markkinavaikutus on sellainen, että hinnat voivat nosta jo epäilystä, että energiapula alkaa.

– Ensin pyritään ennakoimaan ja rauhoittamaan markkinoita, Lund kuvaa mahdollisen kriisin alkuvaiheita.

OECD-maat, myös Suomi, luovuttaisivat tuolloin öljyä varmuusvarastoistaan markkinoiden vakauttamiseksi.

Energiakriisi voi vaikuttaa autoiluun

Kuluttajien kannalta säännöstely liittyisi erityisesti öljyyn, jonka merkitys autoilussa on keskeinen.

Lundin mukaan on monta syytä, miksi öljyä saatetaan joutua säännöstelemään.

– Öljyn- ja bensan hinta vaikuttaa esimerkiksi kuljetuksiin, ja sitä kautta yhteiskunnan toimintaan ja huoltovarmuuteen, Lund toteaa.

Jos huoltovarmuus on uhattuna, aletaan yksityisautoilusta tinkiä.

– Kuljetukset ja julkinen liikenne pitää varmistaa, jotta yhteiskunta toimii, Lund sanoo.

– Poliittisia reaktioita tämä varmasti herättäisi.

Rajoitukset voisivat Lundin mukaan näkyä esimerkiksi siten, että talven nopeusrajoitukset ovat voimassa kesälläkin.

Joukkoliikenteen käyttöä pyrittäisiin tukemaan, ja kuluttajia rohkaistaan vähentämään energiankäyttöä.

– Ensin otettaisiin käyttöön porkkana, pehmeät keinot, ja vasta sen jälkeen keppi eli säännöstely, Lund sanoo.

Haja-asutusalueilla kaupunkien ulkopuolella, jossa esimerkiksi työmatkat ovat pitkiä eikä julkista liikennettä ole, pitää työmatkat yksityisautoilla Lundin mukaan turvata esimerkiksi verohelpotuksilla.

Teollisuus käyttää noin puolet Suomen sähköstä

Säännöstely voi liittyä myös sähköön, mutta tämä koskisi Lundin mukaan ensisijaisesti suurimpia teollisuuslaitoksia.

Ongelma iskisi varsinkin kovimmilla talvipakkasilla, jolloin energiankulutus on korkeaa, mikäli tuontisähköä ei saataisi pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta kuten tällä hetkellä saadaan.

– Teollisuuslaitoksia tultaisiin pysäyttämään, jotta sähkövajeen pullonkaula saataisiin ratkaistua, Lund sanoo.

Hän kertoo, että teollisuus käyttää noin puolet Suomen sähköstä.

– Iso teollisuuslaitos on kulutukseltaan kuin pieni kaupunki.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton myötä sähköä täytyy olla sen käyttökatkon varalle sähkömarkkinoilla ja joidenkin suurten teollisuuslaitosten olla reservissä, jos laitos tippuu yhtäkkiä pois sähköverkosta.

– Se on niin iso voimalayksikkö, että jos reserviä ei ole riittävästi odottamattoman katkoksen tapauksessa, voi koko Suomi pahimmassa tapauksessa pimetä, Lund kertoo.

Tämän vuoksi teollisuuden joustot muualle voivat olla tulevaisuudessa pienempiä.

Lund korostaa, että sähkössä kulutuksen ja tuotannon täytyy olla joka hetki tismalleen tasapainossa. Jos laitos putoaa sähköverkosta, kulutusta täytyy saada nopeasti alas tai uutta tuotantoa tilalle.

– Kriisitilanteessa joustoa voitaisiin hakea teollisuuden lisäksi esimerkiksi ottamalla suurten markettien kylmälaitteita hetkellisesti pois käytöstä.

Kaasua kelluvasta vuokralaitteesta

Kaasun osalta Suomi ja Viro sopivat torstaina kelluvan LNG-terminaalin vuokraamisesta yhdessä.

Lund kertoo, että kelluvan laitteen avulla voidaan purkaa nesteytettyä maakaasua satamissa suoraan kaasuverkostoon.

Tämä on Lundin mukaan merkki siitä, että Suomi varautuu pahimpaan energiakriisissä. Laitteen vuokraaminen ei ole halpaa.

– Kelluva LNG-laite voi purkaa esimerkiksi Inkoossa suoraan meille USA:sta tai Quatarista toimitettua kaasua, Lund kertoo.

Laite kulkee myös Suomenlahden yli tarvittaessa.

Mikäli kaasusta tulisi pula, se iskisi Lundin mukaan ensin kemianteollisuuteen, jossa täytyisi säästää raaka-aineista.

Kaupungeista esimerkiksi Tampere ja Hamina käyttävät kaasua, mutta niillä on varalla korvaavia mahdollisuuksia.

Lund huomauttaa, että Suomessa kaasun osuus on vain 6 prosenttia energiasta. Esimerkiksi Saksassa osuus on paljon suurempi ja koteja lämmitetään yleisesti kaasulla.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Sanna Heikkilä 11.04.2022