”EU:n ulkorajoihin kohdistuu entistä enemmän painetta” – EU kasvaa ja syvenee 2020-luvulla: Nämä ovat kolme tärkeintä haastetta
2020-luvulla EU:ta on enemmän ja laajemmalla alueella, ennustavat asiantuntijat.
EU pysyy kasassa myös seuraavan kymmenen vuoden aikana, ennustaa Steven Blockmans, ajatushautomo CEPSin vanhempi tutkija.
”Jos brexit on mitään opettanut, niin kaikille jäsenmaille EU:n perusta eli sisämarkkinat ovat hyvin tärkeät. EU:n peruskallio on tarpeeksi vahva pitääkseen unionin kasassa.”
Koska EU:n perusta on taloudellis-kaupallisessa yhteistyössä, sen kautta EU voi määrittää myös ulkosuhteitaan esimerkiksi suhteessa Yhdysvaltoihin, Kiinan ja niin sanottuihin samanmielisiin maihin.
”EU jatkaa monenkeskisen, sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen edistämistä.”
Blockmans arvioi, että EU ehtii kuitenkin kymmenessä vuodessa kasvaa kokoa ja laajentua Länsi-Balkanille, vaikka laajentumisessa otettiinkin takapakkia lokakuussa. Ranska esti EU:n jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, vaikka suurin osa EU-maista kannatti. Ranska haluaa integraation syventämistä laajentumisen sijaan.
”EU:n vetoa laajentumisen ja syventämisen välillä täytyy sovitella.”
Seuraavan vuosikymmenen tahtia määrittelevät kuitenkin Kiina ja Yhdysvallat. Jatkaako Kiina sotilaallista vahvistumista ja valitaanko Donald Trump toiselle kaudelle?
”EU:n intresseissä on tasapainottaa liittolaisuuttaan Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.”
Blockmans näkee, että EU:n sotilaallinen yhteistyö vahvistuu 2020-luvulla, vaikka eurooppalaista armeijaa ei synny.
”EU:n puolustuskyky kehittyy todennäköisemmin kyber- ja digitaalisissa asioissa.”
Asia, joka pysyy ja voimistuu EU:n agendalla on ilmastonmuutos. Joulukuun huippukokouksessa EU-johtajat sitoutuivat siihen, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
”Vuoteen 2030 mennessä EU:n pitäisi olla selvä näkemys, miten vauhdittaa ilmastotoimia. Vuonna 2030 nähdään, onko [vuoden 2050] tavoite realistinen.”
Blockmansin mukaan EU:n koko talouden muovaaminen uusiksi vaatii paitsi valtavasti rahaa, myös kivuliaita päätöksiä, jotka tuottavat vastarintaa, mistä esimerkkinä Ranskan keltaliivien liike, joka alkoi polttoaineiden kallistumisesta.
Agendalla pysyy myös maahanmuutto. Afrikassa väestö kasvaa ja Lähi-idässä laajemmin nähdään vielä konflikteja.
”EU:n ulkorajoihin kohdistuu entistä enemmän painetta.”
EU:n tärkeimmät haasteet
EPC:n vanhempi tutkija Sophie Pornschlegelin mielestä EU:n kolme tärkeintä haastetta ensi vuosikymmenellä ovat ilmastonmuutos, digitalisaatio ja EU:n rooli globaalilla kentällä.
”Ihmiset eivät halua sisämarkkinoita, se on jo heillä. Nyt halutaan ilmastopolitiikkaa, EU:n politisoitumista.”
Pornschlegel arvioi, että äärioikeisto ja pelkoon vetoava retoriikka ei häviä politiikasta. Siksi eurooppalaista demokratiaa pitää vahvistaa ja EU:n pitää politisoitua. Paikallisella tasolla pitää puolestaan voimistaa ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
”Jos demokraattisilla voimilla ei ole visiota Euroopalle, ne joilla on, kuten [Unkarin pääministeri Viktor] Orban voittavat.”
Tutkijan mukaan EU tarvitsee perussopimusten muuttamista niin, että yksimielisyyden vaatimuksesta luovutaan päätöksenteossa, koska se estää liikaa päätöksentekoa. Lisäksi eurovaaleissa on otettava käyttöön ylikansalliset vaalilistat ja huippunimityksissä kärkiehdokasjärjestelmä.
Pornschlegelin mielestä EU:n vaarana tulevaisuudessa on kansallismielisyyden kasvu ja jäsenmaiden vetäytyminen sisäänpäin. Siksi tarvitaan eurooppalaista politiikka vahvistavia uudistuksia. Hänestä nationalistien argumentti, että enemmän EU:ta heikentää kansallista identiteettiä, ei ole pätevä.
”Emmehän ole vähemmän saksalaisia tai suomalaisia, vaikka meillä on euro”, Pornschlegel huomauttaa.
LÄHDE: Uusi Suomi/Soili Semkina 01.01.2020