Euroopassa suunnitellaan digitaalista rahaa – Syrjäyttääkö digieuro käteisen?
Keskuspankit kehittävät sähköisiä versioita seteleiden ja kolikoiden rinnalle.
Euroopan keskuspankki suunnittelee oman digitaalisen rahan julkaisemista. Voisiko sähköinen euro korvata fyysiset setelit ja kolikot?
”Ihmisen käyttäytyminen muuttuu aika hitaasti. Siirtymäaika tulee olemaan pidempi kuin uskotaan”, sanoo Aktian johtaja Carola Nilsson.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi uskoo myös pitkään siirtymävaiheeseen, joka edellyttää myös, että keskuspankki tuo tarjolle suunnittelemansa digitaalisen version eurosta.
”Tuntuu oudolta, ettei olisi mitään keskuspankin liikkeellelaskemaa maksuvälinettä.”
EKP kutsuu digitaalista rahaansa euron kolmanneksi muodoksi seteleiden ja kolikoiden rinnalle. Hankkeen kehitys on ollut hidasta, koska sen on oltava luotettava ja kaikkien ihmisten käytettävissä.
Myös muualla maailmassa viranomaiset kehittävät digitaalisia valuuttoja. Kiviniemi kertoo, että Kiinassa kuluttajien valvonta on yksi tavoite sähköisen juanin taustalla. Digitaalisessa eurossa ei vastaavaa tavoitetta ole.
Raati pohtii myös käteisen ja sähköisen maksamisen eroja.
”Sähköinen maksaminen on niin sujuvaa ja nopeaa, ettei sitä ajattele yhtä konkreettisella tasolla. Toisaalta on hyviä sovelluksia, jotka kertovat miten rahaa on kuluttanut”, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
Aktian Nilsson on samaa mieltä.
”Omaa kulutuskäyttäytymistä pystyy analysoimaan paremmin, ihan kuten urheilussa ja monessa muussa asiassa tänä päivänä.”
LÄHDE: Uusi Suomi/Markus Nieminen 28.05.2021
Eroon käteisestä? ”Kuluttajalla on oltava oikeus käyttää rahojaan heille sopivalla tavalla”
Käteinen raha on myös huoltovarmuuskysymys.
Käteisen käyttö on vähentynyt jo pitkään ja korona on saanut monet luopumaan fyysisestä maksamisesta kokonaan.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi kertoo, että käteisellä maksetaan lähinnä enää pieniä ostoksia. Päivittäistavarakaupassa käteisellä hoidetaan vain kuusi prosenttia maksuista.
Kiviniemi kertoo itse tarvinneensa käteistä viimeksi kirkon kolehtia varten. Muut keskustelijat ovat edellisen kerran turvautuneet käteiseen maksupäätteen reistaillessa ja kahvijonossa pelikentän laidalla.
Aktian henkilöliiketoiminnasta vastaava johtaja Carola Nilsson toteaa kuluttajien suosivan yhä enemmän sähköistä maksamista. Käteiselle löytyy kuitenkin oma paikkansa tietyissä tilanteissa.
”Merkkipäivinä halutaan edelleen antaa lahja käteisenä eikä tilisiirtona.”
Laskeneesta suosiosta huolimatta tutkimukset kertovat 350 000 ihmisen turvautuvan vielä seteleihin ja kolikoihin maksamisessa. Silloin tällöin käteistä käyttää 69 prosenttia suomalaisista.
Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta muistuttaa, että mahdollisuus käteisen käyttämiseen on myös yhteiskunnallisesti tärkeää.
”On varmistettava, että syrjäytyneiden ihmisten joukko ei kasva digitalisaation myötä. Myös Euroopan komissio korostaa, että käteisen asema on turvattava.”
Kiviniemen mukaan käteisen käyttö kustantaa kaupoille noin 70 miljoonaa euroa. Tämä on saanut jotkin liikkeet pohtimaan, kannattaako käteistä tarjota enää maksuvaihtoehtona.
Euroopan keskuspankin tutkimuksen mukaan noin kuusi prosenttia myyntitapahtumista Suomessa ei ollut mahdollista tehdä käteisellä vuonna 2019. Luku oli euroalueen matalimpia. Lisäksi koronavirus on saanut kaupat suosimaan muita maksutapoja, vaikka tauti ei helposti leviä rahan välityksellä.
Aktian Nilssonin mukaan pankkiin on tullut kyselyitä kortti- ja mobiilimaksamisesta, sillä kuluttajat eivät ole pystyneet tekemään ostoksia käteisellä.
Kuluttaja-asiamies Väänänen katsoo, että mahdollisuus käteisen käyttöön on turvattava välttämättömissä tuotteissa vaikka lainsäädännön voimin. Näin on toimittu muun muassa Ruotsissa.
”Kuluttajalla on oltava oikeus käyttää rahojaan tavalla, joka on heille sopiva. Tässä on säilytettävä tietynlainen valinnanvapaus.”
Kiviniemi ymmärtää huolen käteisen käytettävyydestä. Hänen mukaansa käteisellä on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta.
”Kauppa on valmis palvelemaan asiakkaitaan. Päivittäisten ostosten tekeminen myös käteisellä on turvattava.”
Viime viikolla Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo esitti Suomen Pankin seminaarissa huolen, että käteisen vähentyvä suosio nostaisi sen käsittelyyn liittyviä kustannuksia kaupoille.
Hiilamo toivoi, että keskuspankki olisi tarvittaessa valmis osallistumaan käteishuollosta aiheutuviin kustannuksiin.
LÄHDE: Uusi Suomi/Markus Nieminen 30.05.2021