Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

EU:sta tehdään nyt liittovaltiota

Professorit: EU:sta tehdään nyt liittovaltiota – ”Suuri harppaus, entistä selvemmin tulonjakomekanismi”

Euroopan komission esitys elvytyspaketista tietäisi suurta harppausta kohti EU-liittovaltiota, toteaa taloustieteen emeritusprofessori. Samoilla linjoilla on eurooppaoikeuden professori.

Kriitikko. Taloustieteen professori emeritus Matti Virén tunnetaan Euroopan ja Suomen talouspolitiikan epäilijänä.Kuva: SAMI HALINEN/KL
Kriitikko. Taloustieteen professori emeritus Matti Virén tunnetaan Euroopan ja Suomen talouspolitiikan epäilijänä.Kuva: SAMI HALINEN/KL

Mikäli Euroopan komission esitys elvytyspaketista menee läpi lisäten EU:n verotusoikeutta ja EU-veroja, Euroopan unionista tulee finanssipoliittinen toimija, jolla olisi aidosti omia tulonlähteitä, kirjoittaa taloustieteen professori emeritus Matti Virén Puheenvuoron blogissaan.

LUE MYÖS

Valtiovarainministeri Kulmuni kertoi epäilyksensä EU:n jättipaketista Ylellä – Suomi yllättyi suoran tuen valtavasta määrästä

Suomen saama osuus komission jättipaketista selviää tänään – Komissio rahoittaisi elvytyksen uusilla EU-veroilla

”Kuten jo aiemmin ounastelin, esitys tietäisi suurta harppausta kohti liittovaltiota. Unioni ei enää olisi sidottu jäsenmaiden ’myöntämiin’ tuloihin vaan siitä tulisi finanssipoliittinen toimija, budjetti kasvaisi ’big time’, ja Unioni saisi aidosti omia tulolähteitä”, Virén kirjoittaa.

EU-verojen kuten digi- ja muoviveron sekä päästökaupan laajentamisen fiskaalinen merkitys olisi hänen mukaansa alkuun lähes olematon, mutta verotusoikeus olisi suuri periaatteellinen muutos. Koronaveroille voisi seurata jatkoa.

”Mutta kun saadaan muovipussit ja digi-kauppa verolle, rajana uusille veroille on enää vain kekseliäisyys (ja sitä poliitikoilla kyllä riittää)”, professori arvelee.

EU:n koronaelvytys ei ole pelkästään välitöntä, vaan komission suunnitelmassa 750 miljardin euron paketin rahat jakautuisivat vuosille 2020-2027. Lisäksi EU:n varsinainen budjetti tälle jaksolle kasvaisi noin 1100 miljardiin euroon, joten kokonaisuudessaan ”uuden sukupolven EU:lla”, kuten komissio hanketta kutsuu, olisi 1850 miljardin euron taloudelliset muskelit.

”Vaikka puhutaan elpymisohjelmasta, ohjelman painopiste tulisi koskemaan tulevia vuosia. Oikeastaan vain 55 miljardia jaettaisiin kuluvana vuonna”, Virén kirjoittaa.

”Siksi on vähän vaikea mieltää ohjelmaa päiväkohtaisten Corona-ongelmien hoitajana (oikeasti Elpymisohjelmana) vaan pikemminkin pitkän tähtäimen rakenteellisena ohjelmana Euroopan Unionin toiminnan järjestämiseksi”, hän tulkitsee.

”Leimallien piirre on silloin yhteisvastuu, ja jos nykyistä rahoitusehdotusta käytetään mallina, implisiittinen lupaus siitä, että vaikeuksiin joutuneet (ylivelkaantuneet) maat pelastetaan ’whatever it takes’ -periaatteella.”

LUE MYÖS

Ruotsista uhkaa tulla Pohjolan koronahylkiö – Nyt ruotsalaiset kysyvät itsekin, kuinka monen täytyy kuolla laumaimmuniteetin vuoksi

Liittovaltiokehitys tarkoittaisi yhteisvastuun ja samalla tulonjaon lisääntymistä EU:n jäsenmaiden välillä. Komission esittämän paketin 750 miljardista eurosta valtaosa, 500 miljardia, olisi lainan sijaan suoraa avustusta.

”Sinänsä ei ole mitään ihmeellistä siinä, että EU:sta on tulossa entistä selvemmin tulojakomekanismi. Kaikki liittovaltiot jakavat tuloja uudelleen. Yhdysvallatkin. Kyse on vain siitä, miten läpinäkyvää toiminta on ja mikä kannatus tässä toiminnalla on kansalaisten keskuudessa. Olennaista on toki myös, kannustaako omaksuttu tulonjakomekanismi parannuksiin instituutiossa ja politiikkasäännöissä ja sitä kautta pienentyneeseen tarpeeseen jakaa tuloja uudelleen. Kannustaako se välttämään ylivelkaantumista? Kannustaako se muihin rakenteellisiin uudistuksiin? Näistä asioista komission ehdotus on pahaenteisen hiljaa”, Virén kirjoittaa.

Virén kertoo kantavansa huolta siitä, miten liittovaltiokehityksen jouduttaminen vaikuttaa ihmisten haluun maksaa veroja.

”Jos arvonlisäveroa nostetaan Suomessa siksi, että autetaan Etelä-Euroopan velkaisia maita elpymään, niin miten motivoidaan kansalaisia edelleenkin maksamaan veronsa nuhteettomasti? Voi olla vaikeaa.”

Professori Ylellä: ”EU:n perussopimus pyörretään nyt kevyesti”

Myös Yleisradion A-studiossa keskiviikkona vieraana ollut eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg katsoo, että komission ehdotuksella otettaisiin ”aika iso loikka liittovaltion suuntaan”.

”Meillähän on EU:n perussopimukset, joissa lähdetään siitä, että toimintaa ei rahoiteta velaksi. Tätä ollaan nyt aika kevyellä ja nopealla poliittisella päätöksellä pyörtämässä. Tätä periaatteen pyörtämistä komissio ei tänään perustellut laisinkaan”, Leino-Sandberg arvostelee Ylellä.

Komissio ottaisi elvytyspaketin rahoittamiseksi markkinoilta lainaa, joka olisi EU:n maiden yhteisvastuulla ja jonka rahoittamiseksi EU-verotusta lisättäisiin ja jäsenmaksut mahdollisesti nousisivat.

”Ajatus siitä, että lähdetään liittovaltion suuntaan velan kautta, on huomattavan pelottava”, Leino-Sandberg sanoo.

Hän huomautti, että liittovaltioilla on yleensä velanottoa vastaan veronkanto-oikeus, jota EU:lla ei toistaiseksi ole.

”Samoin on hyvin pitkälle integroitu poliittinen järjestelmä, joka tukee tätä liittovaltiota ja mahdollistaa sen, että päätöksenteko on demokraattista. EU:ssa tällaista ei ole”, hän sanoo.

Leino-Sandberg on pitänyt esillä Suomen perustuslakia, joka asettaa esteitä yhteisvastuun ja Suomen EU-vastuiden lisäämiselle. Tästä hän on nytkin huolissaan.

”Yhteinen velka roikkuu mukana 30–40 vuotta ja sitä on myös aika helppo lisätä. Sen takia voi olla hyvin vaikea määritellä, mikä Suomen vastuu potista oikeasti on”, Leino-Sandberg pohti Ylellä.

LUE MYÖS:

Ministeri Kulmunin toiminta euroryhmässä ”jää vähintäänkin epäselväksi” – Apulaisprofessori: Perustuslakivaliokunta asetti Suomelle selvän ehdon EU-tukiin

Suomalaisprofessorit ihmettelevät: ”Vakava ylilyönti” uusien EU-tukien hyväksymisessä – ”Katri Kulmuni käveli perustuslakivaliokunnan yli”

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 28.05.2020