Poliitikot, jättäkää hetu rauhaan
Suomalainen henkilötunnus otettiin käyttöön 1960-luvulla ja järjestelmä on palvellut suomalaisia hyvin. Digiaikana tunnuksen merkitys on entisestään kasvanut, sillä hetu toimii avaimena henkilötietoihin ja sähköisiin palveluihin.
Yli 50-vuotiaan järjestelmän modernisointia on suunniteltu pitkään, mutta tehtävä ei ole helppo. Henkilötunnuksia käsitellään niin monessa julkishallinnon, terveydenhuollon ja liike-elämän tietojärjestelmissä, että muutokset tulisivat kalliiksi.
Viimeinen, mitä koronasta kärsivät yritykset nyt kaipaavat, on iso tietojärjestelmäremontti. Lisäksi tunnus pitäisi vaihtaa ajo- ja kelakortteihin sekä passeihin.
Uudistustarpeet näyttävät enemmän yhteiskuntapoliittisilta kuin teknisiltä.
Hetun alkuosa muodostuu syntymäajasta, mitä seuraa kolminumeroinen koodi ja tarkistusmerkki. Kolme numeroa riitti samana päivänä syntyneiden vauvojen numerointiin 1960-luvulla, joten sen pitäisi riittää nytkin, kun syntyvyys on romahtanut.
Uutena tekijänä ovat maahanmuuttajat, joiden tarkka syntymäaika ei ole tiedossa. Heidät merkitään tammikuun ensimmäiselle päivälle, jolloin 999 vaihtoehtoa on liian vähän.
Ongelma on kierrettävissä, sillä 1900-luvulla syntyneillä erotinmerkkinä on miinus ja 2000-luvun lapsilla A-kirjain. Vapaana on siis vielä 25 kirjainta, joten yhdelle päivälle mahtuu jopa 24 975 ihmistä.
Jokaisella suomalaisella on jo sähköinen asiointitunnus.
Nykyiset tietojärjestelmät hyväksyvät vain A-kirjaimen, mutta sen muuttaminen olisi pikku juttu koko järjestelmän uusimiseen verrattuna. Kirjaimen vaihto säilyttäisi tunnuksen rakenteen, kenttäpituuden ja tarkistusalgoritmin ennallaan.
Viime vuonna aloittaneen hallituksen ohjelmaan kirjattiin ilmeisesti vihreiden vaatimuksesta lause ”henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta”.
Hallitus näkee hetun ongelmaksi sen, että ihmisen on valittava jompikumpi perinteisistä sukupuolista ja että sukupuoli näkyy tiedon käsittelijälle.
Tässä liikutaan niin herkällä alueella, että sanat pitää asetella varovasti. Jokainen saa olla mikä on, mutta ainakin toistaiseksi yhteiskunta pakottaa valitsemaan muodollisesti joko miehen tai naisen. Asevelvollisuus ja lääketiede ovat sukupuoleen sidottuja ilmiöitä.
Vaikka sukupuolella ei pitäisi olla väliä, sillä kuitenkin on. Esimerkiksi uuden nimilain mukaan etunimeksi voidaan pääsääntöisesti valita vain nimi, joka on vakiintunut kyseiselle sukupuolelle.
Lautakuntiin, johtajiksi, asiantuntijoiksi ja paneeleihin halutaan sekä miehiä että naisia. Jos sukupuolella ei olisi merkitystä, kenenkään ei pitäisi pahastua all male tai all female -kokoonpanoista.
Toiseksi ongelmaksi koetaan syntymäajan paljastuminen. Jos hetu olisi pelkkä satunnainen numerosarja, se ei kertoisi ikää eikä sukupuolta, mikä minimoisi käsiteltävien henkilötietojen määrän.
Ikä, sukupuoli ja tarkistusmerkki on otettu koodiin mukaan perustellusta syystä. Koululaisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten kohdalla ikätieto on hyödyllinen, samoin henkkareita tarkistettaessa. Vastaavat tiedot löytyvät muidenkin pohjoismaiden tunnuksista.
Puhtaasti it-näkökulmasta hetun ikä- ja sukupuolimerkinnät ovat positiivinen asia, koska ne auttavat havaitsemaan virheitä. Jos rintasyöpäseulontaan lähtee kutsu miehelle tai kutsuntaan naiselle, tietokannassa tai sovelluksessa on looginen virhe.
Suurin ongelma hetussa on sen väärinkäyttö. Hetu ei ole salasana eikä sitä pitäisi käyttää henkilöllisyyden todistamiseen, kuten identiteettivarkauksissa usein tapahtuu.
Tämä perusongelma ei poistu korvaamalla hetu uudella, puhtaasti numeerisella koodilla. Synteettinen numerosarja ilman mitään yhteyttä asianomaiseen henkilöön päinvastoin helpottaisi sen rikollista käyttöä.
Jokaisella suomalaisella on jo satu – sähköinen asiointitunnus (finuid, Finnish Unique Identification Number), joka koostuu kahdeksasta numerosta ja tarkistuskirjaimesta, ilman henkilötietoja.
Siinä on kuitenkin arkinen ongelma: miten saada ihminen muistamaan yhdeksänmerkkinen satunsa, kun jo neljän numeron pin-koodit tuottavat vaikeuksia.
Vaikka poliitikkoja hetuttaa, miksi korjata jotain mikä ei varsinaisesti ole rikki?
LÄHDE: TIVI/blogit/Petteri Järvinen 08.05.2020
