Huoltovarmuuden heikot kohdat

Kuinka helppo on saada Suomen huoltovarmuus polvilleen? Tässä ovat heikot kohdat

Suomi on saari, sanotaan. Ilman sujuvaa meriliikennettä Suomea ei huolleta. Myös kyberuhat pitää huomioida, sillä tietoliikenteen kaatumisella olisi katastrofaaliset seuraukset.

Joulukuun toisena vuonna 1939 Shellin tankkeri lipui Kruunuvuorenselälle lastinaan lentokonepetrolia. Yllättäen laiva pysähtyi ja kääntyi tulosuuntaansa, lähti matkaan ja katosi horisonttiin.

Talvisota oli alkanut kaksi päivää aiemmin. Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ja julisti Suomen merisaartoon. Ulkomaalainen laiva ei ottanut riskiä satamaan saapumisesta.

Suomi on riippuvainen merikuljetuksista. Valtaosa tavarasta tulee merireittejä.

Merireitit ovat kuitenkin uhanalaisia. Siksi on tärkeää, että on olemassa Suomen lipun alla purjehtivaa suomalaisomisteista kauppalaivastoa.

Suomen lipun alla kulkevan laivaston osuus ulkomaankaupasta on laskenut vuosikymmenten mittaan. Vuonna 2015 Suomeen saapuneista merikuljetuksista vain kolmasosa kulki Suomen lipun alla.

Riittävätkö markkinat?

Merenkulun huoltovarmuutta tutkinut lippueamiraali Bo Österlund nosti vuonna 2019 väitöskirjassaan esiin Suomen kauppalaivaston kutistumisen.

Vuonna 2021 kuolleen Österlundin tekemissä haastatteluissa toistuu näkemys siitä, että huoltovarmuus on jätetty liiaksi markkinoiden vastuulle.

– Markkinat eivät ratkaise huoltovarmuuskysymyksiä. Jonkun pitäisi huolehtia mahdollisten pullonkaulojen ohittamisesta tai poistamisesta, kantaa tästä murhetta, tutkimuksessa haastateltu sataman johtaja sanoo.

– Kokematta on havainto siitä, että huoltovarmuusjärjestelmä toimisi häiriö- ja kriisitilanteissa, toinen satamapomo sanoo Österlundille.

Suomen lippu elintärkeä

Österlundin väitöskirjaansa haastattelemat elinkeinoelämän edustajat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että Suomen lipun alla olevien kauppalaivojen osuus riitä.

Suomen lipun alla olevat alukset ja suomalaisten merimiesten työpaikat ovat Suomelle elintärkeitä, sanoo myös Merimiesunionin puheenjohtaja Kenneth Bondas.

– Jos ei ole tonnistoa Suomen lipun alla, niin ei ole myöskään huoltovarmuutta merikuljetuksissa, Bondas sanoo Iltalehdelle.

Merimiesunioni ärähti marraskuun lopussa, kun kokoomus ehdotti 77,2 miljoonan leikkausta merenkulun tukiin.

– Sehän tarkoittaisi sitä, että kun ympäröivät maat jatkavat merenkulun tukemista EU:n suuntaviivojen mukaisesti, niin varustamot liputtaisivat nämä alukset pois Suomesta, Bondas sanoo.

Kyberuhat huolena

Talvisodan aikaan valtion oli turvattava merenkulku. Nykyään on huolehdittava myös kyberturvallisuudesta.

Viimeksi tammikuussa Ruotsin turvallisuuspoliisi varoitti Venäjän vakoilu- ja sabotaasiuhasta, joka voi kohdistua sähköverkkoihin tai tietoliikenteeseen. Uhat koskevat myös Suomea.

Kyberturvallisuus on osa huoltovarmuutta, koska palvelut on kytketty tietoverkkoon.

Monet tahot, kuten Kyberturvallisuuskeskus, ovat tehneet pääosin kyselyihin perustuvia tilannekatsauksia kyberturvallisuudesta, Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Tapio Frantti muistuttaa.

Hän suhtautuu kyselytutkimuksiin perustuviin katsauksiin varauksellisesti.

– Arvioinnit ovat enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia. Riskit ja vaikuttavuusarviot sekä kyky vastata niihin voivat olla toisia kuin on ajateltu, Frantti sanoo.

”Suuri huolenaihe”

Frantti on huolestunut haittaohjelmista, joita vihamieliset tahot, kuten valtiolliset toimijat, ovat voineet ujuttaa kriittisiin tietojärjestelmiin.

Haittaohjelmaa ei välttämättä heti havaita. Mediaanihavaintoaika on 21 päivää, Frantti kertoo. Haittaohjelma voi olla järjestelmässä huomaamatta vuoden ajan tai pidempäänkin.

Havaitsematta jäänyt haittaohjelma voidaan myöhemmin aktivoida.

– Se on suuri huolenaihe minulla, Frantti sanoo.

Elintarvike- tai energiahuoltojärjestelmään viedyllä haittaohjelmalla voisi olla katastrofaaliset seuraukset huoltovarmuudelle.

Koko ajan kehitetään uusia ja parempia haittaohjelmia, joten kyberturvallisuuden on edistyttävä jatkuvasti.

– Tämä on sellaista jatkuvaa kilpajuoksua. Hetkeksikään ei saisi pysähtyä, Frantti sanoo.

”Sinisilmäisen kansan piirre”

Entä paljon puhutut datakaapelit, joita kulkee merten alla?

Frantin mukaan kaapelien fyysinen sabotointi on uhka, mutta yksittäisen Itämeren alla kulkevan kaapelin katkaisu ei vielä halvaannuttaisi internet-liikennettä, vaikka sitä hidastaisikin.

– Sinisilmäisen kansan piirre on se, että merikaapelien sijainti löytyy netistä julkisena tietona, Frantti sanoo.

Frantti pitää perusteltuna kysyä, ovatko järjestelmät liian riippuvaisia verkosta.

– Verkossa on paljon asioita, joiden kohdalla se ei tuota mitään lisäarvoa, Frantti sanoo.

Seksikäs huoltovarmuus

Huoltovarmuus on nykyään mediaseksikästä. Tämä näkyy liikennehankkeiden lobbauksessa.

– Minua häiritsee useammissakin hankkeissa se, että perustellaan kaikkea huoltovarmuudella, mutta ei mietitä, mikä se mekanismi on, millä hanke tukee huoltovarmuutta, joukkoliikennesuunnittelija Hege Miettinen sanoo.

Miettinen arvostelee suurnopeusjunahankkeiden markkinointia huoltovarmuudella.

– Jos huoltovarmuuden käsittää tarkoittamaan tavaraliikennettä, niin eivät nämä radat ole hyödyllisiä tavaraliikenteelle.

– Lähtökohdaksi pitäisi ottaa, että tutkitaan mitkä ongelmat halutaan ratkaista, eikä niin kuin suurissa ratahankkeissa, että tehdään henkilöliikennekeskeinen hanke ja toivotaan, että se ulottuu myös huoltovarmuuteen, Miettinen jatkaa.

Tunneli Tallinnaan?

Jos haluaa edistää raideliikenteen huoltovarmuutta, pitäisi etsiä rataverkon pullonkauloja ja avata niitä kalliiden suurnopeusratojen sijaan, Miettinen arvioi.

Myös Helsingistä Tallinnaan suunniteltua tunnelia on perusteltu huoltovarmuudella. Ratayhteys yhdistäisi Suomen suoraan Baltiaan ja sitä kautta Keski-Eurooppaan.

Tallinna-tunnelin kohdalla Miettinenkin pitää huoltovarmuusperustelua pitävämpänä. Hän ei kuitenkaan pidä tunnelihanketta tarkoituksenmukaisena hintansa takia.

– En pidä Tallinna-tunnelia tarkoituksenmukaisena, koska sen hintalappu olisi 10–30 miljardia euroa, Miettinen sanoo.

Lue myös:

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomessa tapahtui ”yhden yön ihme” – näin uhkaan varauduttiin salaman­nopeasti

LÄHDE: Iltalehti.fi/Onni Kari 22.01.2023