Huoltovarmuuskeskus varoittaa ensi talvesta

Sähkön, lämmityksen ja polttoaineiden hinnat saattavat nousta hurjasti Suomessa

Energia. Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oeschin mukaan on tunnistettavissa paljon riskejä koko energiahuollossa. Hänen mukaansa tilanne elää koko ajan. Vesa Laitinen
Energia. Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oeschin mukaan on tunnistettavissa paljon riskejä koko energiahuollossa. Hänen mukaansa tilanne elää koko ajan. Vesa Laitinen

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtajan Pia Oeschin mukaan on olemassa riski, että Suomessa voidaan nähdä ensi talvena 1970-luvun energiakriisin kaltainen tilanne.

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtajan Pia Oeschin mukaan Suomessa pitää varautua siihen, että ensi talvena sähkö, lämmitys ja polttoaineet voivat olla todella kalliita.

”Huolestuneena me tätä koko sektoria tarkastelemme tällä hetkellä”, Oesch sanoo.

Oeschin mukaan koko energiahuollossa on tunnistettavissa paljon riskejä. Hänen mukaansa tilanne elää koko ajan.

”Tällä hetkellä varaudumme pahimpiinkin skenaarioihin.”

Oesch mukaan moniin asioihin liittyy epävarmuutta, jota on vielä vaikea ennustaa. Hän arvioi, että ensi talven näkymien osalta ollaan viisaampia syys-lokakuussa.

Oeschilla ei ole vastausta siihen, voidaanko sähkön osalta nähdä ensi talvena suoranaisia toimituskatkoksia.

LUE MYÖS

Ukrainan sota panee energiamarkkinat uusiksi – tutkijat laativat 6 skenaariota siitä, miten Suomi pääsee eroon fossiilista polttoaineista

”Uskon, että siihen meillä on vastaus alkusyksystä. On vaikea vielä uskoa sähkökatkoksiin, mutta viisaaseen energian käyttöön on varmaan jokaisen varauduttava.”

Sähkön osalta olennaista on se, saadaanko Olkiluoto 3 -ydinvoimala käyttöön suunnitellusti joulukuussa.

”Olemme aika kriittisellä polulla, jos se ei ole tämän hetkisen arvion mukaisesti valmis joulukuussa.”

Sähkön hintaan vaikuttaa olennaisesti myös naapurimaiden sähkömarkkinoiden tilanne. Oeschin mukaan myös Suomessa sähkötuotannon kapasiteettia vähentää maakaasun markkinatilanne.

”Puhumattakaan siitä, että myös muissa polttoaineissa on niukkuutta. Nythän Euroopan tasolla on ilmennyt niukkuutta kivihiilessäkin.”

Hänen mukaansa kotitalouksissa on syytä ensi talvea ajatellen miettiä, riittäisikö matalampi huonelämpötila tai onko tarve niin usein lämmittää saunaa kuin nyt.

”Meillä ei ehkä ole sitä energiaa ihan siinä määrin käytettävissä, mitä on kymmenet viime vuodet totuttu.”

”Täytyy uskoa, että markkinat toimivat fiksusti”

1970-luvulta ja 1970–1980-luvun vaihteesta on muistissa kaksi öljykriisien synnyttämää energiakriisiä. Länsimaiset taloudet eivät ole nyt yhtä riippuvaisia fossiilisista polttoaineista kuin tuolloin.

Kuitenkin on Oeschin mukaan olemassa riski, että Suomessa voidaan nähdä ensi talvena 1970-luvun energiakriisin kaltainen tilanne.

Oesch alleviivaa, että hän ei halua millään tavalla pelotella, että kodit kylmentyisivät ensi talvena. Jos esimerkiksi sähkön hinta nousee rajusti, alkaa teollisuudessa sähkön käyttö vähentyä niiden tuotannon muuttuessa kannattamattomaksi.

”Tässä vaiheessa täytyy uskoa, että markkinat toimivat fiksusti. Jokaisen teollisuusyrityksen on mietittävä omaa mahdollisuuttaan joustaa energiankäytössään niin, ettei sitten siihen kaikkein kovimpaan kysyntäpiikkiin aja täysillä.”

Oeschin mukaan tilanteen arviointi on tällä hetkellä hyvin vaikeaa, sillä tilanne elää koko ajan.

Yksi iso kysymys on maakaasu. Keski- ja Etelä-Euroopassa maakaasu on tunnetusti monessa maassa keskeinen palanen energiajärjestelmää.

Venäjän toimien, mahdollisten uusien pakotteiden tai muiden mahdollisten esimerkiksi teknisten syiden myötä on iso kysymysmerkki, missä määrin maakaasua jatkossa tulee Venäjältä Eurooppaan.

Putkikaasun tulo Venäjältä Suomeen loppui toukokuussa. Kaasuvirtojen kehityksellä Euroopassa on Oeschin mukaan laajat välilliset vaikutukset myös Suomeen.

”Olemme välillisesti hintojen kautta energiakriisissä joka tapauksessa. Nähtäväksi jää, miten muut eri epävarmuustekijät sääolosuhteista lähtien toteutuvat. Se loppujen lopuksi sanelee, minkälainen tuleva talvi energian suhteen on.”

Huoltovarmuuskeskus hankkii varmuusvarastoon aiemmin suunniteltua enemmän polttoturvetta

Oesch toteaa, että Suomessa on reagoitu tilanteeseen usealla tavalla. Venäjältä tullutta putkikaasua korvaamaan on tulossa kelluva lng-terminaali.

Lämmityksen osalta tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan tuonut hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä. Keväällä hallituksen varautumisen ministerityöryhmä linjasi polttoturpeen riittävän varmuusvarastoinnin turvaamisesta.

Kyse on tehostetusta varautumisesta, jossa Huoltovarmuuskeskus hankkii varmuusvarastoon aiemmin suunniteltua enemmän polttoturvetta. Kesän säät ja urakoitsijoiden tilanne ratkaisevat, saadaanko polttoturvetta nostettua suunnitellusti.

Huoltovarmuuskeskus on painottanut viestinnässään energia-alan yrityksille, että sähkön ja lämmön toimitusvarmuus on yritysten vastuulla oleva asia.

”Nyt perustettavien turpeen varmuusvarastojen käyttöönotto on viimekätinen vaihtoehto. On vaikea arvioida, ovatko yritykset itse riittävästi varautuneet. Keskenään ristiriitaista viestiä on tullut kentältä yritysten varautumisesta”, Oesch sanoo.

Mahdollisten riskien keskellä on hyvä muistaa, että jos äärimmäinen hätä tulisi, niin vielä yksi varakeino on olemassa. Suomi on velvoite- ja varmuusvarastoinut fossiilisia tuontipolttoaineita, öljyä, maakaasua ja kivihiiltä, viiden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaavan määrän.

Oesch toteaa kysyttäessä, että äärimmäisessä hätätilanteessa olemassa olevilla varmuusvarastoilla pärjättäisiin yhden talven yli.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Olli Kuivaniemi 05.07.2022

LUE MYÖS

Sähkön säännöstely ja yli 1000 euroa / MWh hinta uhkaa Suomea ensi talvena – Olkiluoto 3 lykkääntyy joulukuulle ja tuo superhinnat

Caruna alkaa rajoittaa Fortumin uuden 100 MW:n lämpökattilan sähkönkäyttöä Espoossa

Suomeen kaavailtiin vielä talvella useita teollisen mittaluokan aurinkovoimaloita, mutta nyt hankkeissa on vedetty hätäjarrua – Otimme selvää, mikä langetti varjon aurinkosähkön kesään