Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Ideologia toimii kuin uskonto

”Oikeustaistelijoiden ideologia toimii aivan kuin uskonto”

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 18.12.2018
Aktivistit osoittivat mieltään Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomaria vastaan lokakuussa. / Youtube
Amerikkalaisvaikuttajan mielestä moni vasemmistoaktivisti toimii lähes kulttimaisella vimmalla. Andrew Sullivanin mukaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavalla vasemmistoliikkeellä on paljon yhteistä uskontojen kanssa. Hän huomauttaa aktivistien eli niin sanottujen oikeustaistelijoiden (social justice warrior) pyrkivän yhteiskunnallisiin muutoksiin lähes kulttimaisella vimmalla. – Vasemmiston oikeustaistelijat toimivat herätysliikkeiden kaltaisessa hurmiossa. He täyttävät uskonnon jättämän tyhjiön ilman sitä viisautta tai harkintaa, joka sisältyy kristinuskoon, Andrew Sullivan kirjoittaa New York Magazinen kolumnissaan. – Kultit aluksi raakoja ja karkeita toiminnassaan, kuten aina. Ne eivät ole rakentuneet vuosituhansien ajattelun pohjalta, vaan kehittyvät reaaliajassa. Niihin sisältyy vaatimus täydellisestä sitoutumisesta ja tavoite maailman pelastamisesta. Yhdysvalloissa konservatiivikolumnistina ja -bloggaajana tunnettu Sullivan huomauttaa, että ihmisten luontaiset uskonnolliset impulssit voivat löytää uuden merkityksen poliittisista ääriliikkeistä. – Mitä tapahtuu, kun koko järjestelmän uskonnollinen pohja poistetaan? Mielestäni se johtaa illiberaaliin politiikkaan. Ihmisillä on edelleen tarve löytää merkitystä elämälleen, mutta ilman kristinuskoa kaipuu ohjautuu politiikan maailmaan.

Yhteinen piirre on huumorintajuttomuus

Andrew Sullivan toteaa oikeustaistelijoiden ideologian perustuvan varsin yksinkertaiseen maailmankuvaan. Ratkaisukeinona ongelmiin tarjotaan valvonnan ja kontrollin lisäämistä. – Liike tarjoaa kokonaisselityksen ihmiselämästä ja yhteiskunnasta. Ideologian mukaan kaikki on nähtävä sosiaalisten valtarakenteiden näkökulmasta, ja siihen sisältyy aina jonkin ihmisryhmän alistaminen ja sortaminen. Se tarjoaa tietyt toimintatavat, joilla tätä ”sortoverkostoa” voi vastustaa. Työpaikkaa ja luokkahuoneita on säädeltävä ja jopa kielellisiä ilmaisuja on valvottava. Poliittisen korrektiuden kulttuurilla voi myös nähdä historiallisia yhtymäkohtia. – Aiemmat puritaanit järkyttyivät rumista sanoista. Uudet uskovaiset ajautuvat kiihkon valtaan, jos joku erehtyy sanomaan jotain ”ongelmallista”. Yhteistä vanhoille ja uusille fanaatikoille on huumorintajuttomuus, Sullivan pohtii.