Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Ihmiskunta on vakavassa kriisissä

Väärät valinnat suistaisivat maailman katastrofien kierteeseen, Yuval Harari varoittaa.

Hararin mukaan kokonaiset valtiot ovat ajautuneet sosiaalisten kokeilujen koekaniineiksi. LEHTIKUVA / AFP Narinder Nanu
Hararin mukaan kokonaiset valtiot ovat ajautuneet sosiaalisten kokeilujen koekaniineiksi. LEHTIKUVA / AFP Narinder Nanu

Koronaviruspandemia on professori Yuval Hararin mukaan syössyt koko ihmiskunnan globaaliin kriisiin, joka näyttää osoittautuvan pahimmaksi vuosikymmeniin.

– Ratkaisut, joita ihmiset ja hallitukset seuraavien viikkojen aikana tekevät, muovaavat todennäköisesti maailmaa vuosiksi tästä eteenpäin. Ne eivät muokkaa vain terveydenhuoltojärjestelmiämme, vaan myös talouttamme, politiikkaamme ja kulttuuriamme, kirjoillaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus: Huomisen lyhyt historia maailmanmaineeseen noussut Harari kirjoittaa Financial Timesin julkaisemassa artikkelissa.

Hän kehottaa ottamaan huomioon myös ne pitkän aikavälin seuraukset, joita nyt toteutettavilla toimilla saattaa olla.

– Kun tehdään valintoja eri vaihtoehtojen välillä, meidän ei pidä kysyä itseltämme vain sitä, kuinka selviydymme välittömästä uhasta, vaan myös sitä, millaisessa maailmassa elämme, kun myrsky on ohi, hän sanoo.

– Kyllä, myrsky menee ohi ja ihmiskunta jää henkiin, useimmat meistä ovat silloin yhä elossa – mutta asuttamamme maailma on erilainen kuin nyt, hän toteaa.

Kriisioloille on Hararin mukaan luonteenomaista, että lyhyen aikavälin erityistoimia toteutetaan ikään kuin historian pikakelauksena.

– Päätöksiä, jotka saattaisivat normaalitilanteessa perustua vuosien pohdintaan, tehdään tunneissa. Puolivalmiita ja jopa vaarallisia teknologioita vaaditaan otettavaksi käyttöön, koska tekemättä jättäminen on suurempi riski, Harari sanoo.

Tässä tilanteessa kokonaiset valtiot ajautuvat hänen mukaansa laajamittaisten sosiaalisten kokeilujen koekaniineiksi.

– Mitä tapahtuu, kun kaikki työskentelevät kotoa käsin ja kommunikoivat vain etänä? Mitä tapahtuu, kun kokonaiset koulut ja yliopistot siirtyvät online-opetukseen? Normaalioloissa hallitukset, yritykset tai opetustoimi eivät ikinä suostuisi toteuttamaan moisia kokeiluja. Nyt ei kuitenkaan olla normaalioloissa, hän toteaa.

Totalitaarinen malli vai kansalaisten vapaus?

Vallitsevana kriisiaikana on Hararin mukaan tehtävä kaksi erityisen tärkeää valintaa. Niistä ensimmäinen on valinta totalitaarisen valvonnan ja kansalaisten voimaannuttamisen välillä.

– Vielä silloinkin, kun koronaviruksen aiheuttamien infektioiden määrä on laskenut nollaan, jotkin datanälkäiset hallitukset voivat väittää, että niiden on säilytettävä biometriset valvontajärjestelmät toiminnassa. Ne voivat perustella sitä koronaviruksen toisen aallon uhalla tai sillä, että Afrikan keskiosissa on muhimassa uusi ebolaviruksen kanta tai… No, ymmärrätte idean, Harari sanoo.

Hän muistuttaa oikealla tavalla hyödynnetyn valvonnan avaavan myös rohkaisevia näköaloja.

– Kun ihmiset puhuvat valvonnasta, muistakaa aina, että samaa valvontateknologiaa, jota hallitukset käyttävät yksilöiden tarkkailuun, voidaan yleensä soveltaa myös siihen, että yksilöt valvovat hallituksiaan, hän toteaa.

Koronavirusepidemia asettaa Hararin mukaan kansalaisuuden kovaan testiin.

– Lähiaikoina jokaisen meistä olisi valittava luottavansa tieteelliseen dataan ja terveydenhuollon asiantuntijoihin, ei katteettomiin salaliittoteorioihin eikä omaa etuaan tavoitteleviin poliitikkoihin. Ellemme kykene valitsemaan oikein, saatamme havaita luovuttavamme pois arvokkaimmat vapautemme siinä uskossa, että se on ainoa tapa suojella terveyttämme, hän tähdentää.

Käpertyminen vai kumppanuus?

Toinen edessä oleva tärkeä valinta on Hararin mukaan tehtävä nationalistisen eristäytymisen ja globaalin solidaarisuuden välillä. Oman kantansa hän ilmaisee selväsanaisesti ja esittää sen tueksi tukun perusteluja.

– Sekä itse epidemia että sen aiheuttama talouskriisi ovat globaaleja ongelmia. Ne ovat ratkaistavissa tehokkaasti vain globaalin yhteistyön keinoin, hän sanoo.

– Koronavirus Kiinassa ja koronavirus Yhdysvalloissa eivät kykene vaihtamaan vinkkejä ihmisen tartuttamisesta. Kiina voi kuitenkin antaa USA:lle paljon arvokkaita neuvoja koronaviruksesta ja siitä, miten sen kanssa on toimittava. Se, mitä italialainen lääkäri varhain aamulla Milanossa saa selville, voi iltaan mennessä hyvinkin säästää henkiä Teheranissa, hän kuvailee.

Valtioita Harari kehottaa nöyrään ja luottamukseen perustuvaan yhteistyöhön sekä epidemiaa koskevassa tiedonvaihdossa että sen hoitamiseen tarvittavan laitteiston, kuten hengityskoneiden, tuotannossa. Myös lääkintähenkilöstöä voitaisiin hänen mukaansa keskittää yhteisin ponnistuksin niille alueille, joita virus kulloinkin vakavimmin koettelee.

Yhteistyötä tarvitaan Hararin mukaan kipeästi myös talouskriisin vastatoimissa. Kaaoksen välttämiseksi hän esittää globaalia toimenpideohjelmaa, joka olisi syytä panna täytäntöön mahdollisimman nopeasti.

Kohti pahempia katastrofeja?

Kansainvälinen yhteisö näyttää Hararin mukaan tällä hetkellä olevan kuin halvauksen kourissa, eivätkä yksittäisten valtioidenkaan toimet ole vakuuttaneet.

– Olisi voinut odottaa näkevänsä, että maailman johtajat olisivat jo viikkoja sitten kokoontuneet sopimaan yhteisestä toimintasuunnitelmasta. Vasta tällä viikolla G7-johtajat onnistuivat järjestämään videokonferenssin, eikä mitään suunnitelman kaltaistakaan sen tuloksena syntynyt, hän sanoo.

Ihmiskunta on hänen mukaansa nyt kohtalokkaan valinnan äärellä.

– Kuljemmeko epäyhtenäisyyden tietä vai omaksummeko globaalin solidaarisuuden polun? Jos valitsemme epäyhtenäisyyden, se vain pitkittää kriisiä, mutta johtaa todennäköisesti vielä pahempiin katastrofeihin tulevaisuudessa. Jos valitsemme globaalin solidaarisuuden, se ei merkitse vain voittoa koronavirusta vastaan, vaan myös kaikkia niitä tulevia epidemioita ja kriisejä vastaan, jotka saattavat ihmiskunnan kimppuun 21. vuosisadalla hyökätä, Harari kiteyttää viestinsä.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 22.03.2020