Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Jäähyväiset globalisaatiolle

Amerikkalaisarvio: Koronakriisi on jäähyväiset globalisaatiolle

Pandemia on Andrew A. Michtan mukaan paljastanut globalisaation perustan haurauden.

Kiinan Wuhanista alkunsa saanut koronaviruspandemia saattaa tunnetun amerikkalaistutkijan Andrew A. Michtan mielestä merkitä globalisaation aikakauden loppua. (Kuva: Shutterstock)
Kiinan Wuhanista alkunsa saanut koronaviruspandemia saattaa tunnetun amerikkalaistutkijan Andrew A. Michtan mielestä merkitä globalisaation aikakauden loppua. (Kuva: Shutterstock)

Kiinan Wuhanista alkunsa saanut koronaviruspandemia saattaa tunnetun amerikkalaistutkijan Andrew A. Michtan mielestä merkitä globalisaation aikakauden loppua.

– Wuhanin virus ja sen mukanaan tuoma kärsimys, jotka Kiinan kommunistivaltio on laskenut maailman – ja mitä suurimmassa määrin myös oman kansansa – kimppuun, ovat paljastaneet olennaisen rakenteellisen virheen niissä oletuksissa, joille globalisaatio on perustunut, Michta kirjoittaa The American Interest -lehdessä.

Kansainvälisten suhteiden teoreetikot ovat pitkään uskoneet, että markkinoiden pitkälle menevän yhteen nivoutumisen luoma valtioiden keskinäisriippuvuus edistäisi globaalia vakautta. Koronapandemia ja sen heijastusvaikutukset viittaavat Michtan mukaan siihen, että kyseessä onkin hauras ja horjuva rakennelma, joka on omiaan kärjistämään epävarmuutta kriisioloissa.

Globaalien toimitusketjujen taustalla oleva logiikka on hänen mukaansa teoriassa suhteellisen ongelmaton, jos lähtökohtana on tuotannon tehokkuuden maksimointi kaikissa tilanteissa.

– Sellainen ajattelu kuitenkin pitkälti sivuuttaa geopolitiikan, hän toteaa.

Michta on entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori, joka toimii kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuspolitiikan laitoksen dekaanina George C. Marshall European Center -instituutissa Saksassa.

Suurin voittaja Kiinan kommunistieliitti

Tunnettu amerikkalainen kolumnisti ja tietokirjailija Thomas Friedman on puhunut maailman ”litistämisestä” yhdeksi rajattomaksi kokonaisuudeksi, jossa tavoitellaan vain vaurautta ja voittoja. Tällaiseen maailmankuvaan sisältyy Michtan mielestä merkittäviä sokeita pisteitä.

Räikeänä esimerkkinä Michta pitää Kiinaa, joka on hankkinut yhä vahvemman aseman globaaleissa toimitusketjuissa osin painostuksen ja korruption keinoin. Kiinan roolia arvioitaessa on hänen mukaansa jätetty pitkälti huomiotta myös se, että menestyvien kiinalaisyritysten taustalla lymyää hänen monoliittiseksi, totalitaariseksi ja nationalistiseksi luonnehtimansa kommunistipuolue.

– Samaan aikaan, kun Kiinasta on kehittynyt näennäisesti korvaamaton globalisoituneen talouden ydin, Kiinan kommunistinen puolue on toteuttanut kauppasuhteissaan lännen kanssa saalistavaa merkantilismia ja kiepauttanut kovan voiman tasapainon omaksi edukseen, Michta sanoo.

Globalisaatio siinä muodossa, jossa sitä on viimeisten neljän vuosikymmenen ajan toteutettu, on hänen mukaansa nyt osoittautumassa valtavaan, keskitetysti kontrolloituun työvoimavarantoon perustuvaksi keinotteluksi.

– Sen tuloksena lännessä on koottu mittavia omaisuuksia, ja amerikkalaisten kuluttajien ahnehtiessa halpatuotteita suurin voittaja on luonnollisesti ollut Kiinan kommunistinen puolue-eliitti, hän sivaltaa.

Viime kädessä on Michtan mukaan kyse siitä, sopiiko nykymuotoinen globalisaatio yhteen vapauden ja demokratian ihanteiden kanssa.

– Yksinkertainen vastaukseni on ei, hän toteaa.

Kohti globalisaation jälkeistä aikaa

Läntiset eliitit tuntuvat Michtan mielestä olleen kylmän sodan päättymisestä alkaen lumoutuneita ajatuksesta, jonka mukaan erilaiset talouden ja politiikan ”luonnolliset voimat” vievät ihmiskuntaa kohti uutta, uljasta ja digitaalisesti yhteen nivoutunutta maailmaa.

Tähän ajatusmalliin on hänen mukaansa kuulunut oletus siitä, että perinteiset kansalliset intressit, kansallinen talouspolitiikka, kansallinen turvallisuus ja kansallinen kulttuuri pian väistyisivät taka-alalle nousevan globaalin todellisuuden tieltä.

– Tämä viruskriisi toimii herätyssoittona. Vaikka jotkut sanovat meidän heräävän liian myöhään kyetäksemme tehokkaasti torjumaan nykyisiä trendejä, minä uskon amerikkalaisten kykyyn yhdistää voimansa kriisitilanteessa ja läntisten demokraattisten instituutioiden sitkeyteen, Michta sanoo.

– Vaikka taistelu Wuhanin virusta vastaan vie nyt viranomaistemme ja terveydenhuoltojärjestelmämme huomion, emme saa kadottaa näköpiiristämme sitä perustavanlaatuista strategista haastetta, jonka länsi joutuu globalisaation jälkeisen kauden myötä kohtaamaan. Olemme pitkäaikaisessa kilpailussa Kiinan kommunistihallintoa vastaan – sitä kamppailua emme voi paeta, pidimme siitä tai emme. Nyt on aika herätä, luoda uusi voittoisa strategia ja siirtyä eteenpäin, hän toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 10.04.2020