Kasviproteiini voi ollakin karhunpalvelus terveydellesi – ravitsemusterapeutti varoittaa
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kannustaa kasviproteiinien käyttöön, kunhan niiden tuotetiedot on luettu tarkasti.
- Kasviproteiinivalikoima on jo niin suuri, että moneen makuun löytyy sopivia tuotteita.
- Jossain kasviproteiinituotteissa on yllättävän runsaasti suolaa.
- Kasviproteiinimakkara on lähes aina yhtä huono vaihtoehto kuin perinteinen makkara.
Uusia kasviproteiinituotteita ilmaantuu kaupan hyllyille tiiviiseen tahtiin.
Nyhtökauran ja härkiksen rinnalle on tullut melkoiset valikoimat suikaleita, palleroita, makkaroita ja pihvejä, joissa pääraaka-aine on kasviproteiini.
– En ihan pysy niiden suhteen enää kärryillä, tunnustaa laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.
Vaikka kasviproteiinituotteiden tarjonnan kasvaminen ovat hyvä asia ympäristön kannalta, kasviproteiinituote ei aina välttämättä ole superterveellinen vaihtoehto.
Kasviproteiinituotteessa voi olla niin paljon suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa, että se ei ole parasta mahdollista jokapäiväistä syötävää esimerkiksi lapselle. Tällaisia tuotteita voivat olla erityisestä kasviproteiinimakkarat ja -leikkeleet.
– Kasviproteiinimakkara on lähes aina ihan yhtä huono vaihtoehto kuin tavallinen makkara, sanoo Putkonen.
Siksi sekä tavallista makkaraa ja kasviproteiinimakkaraa kannattaa Putkosen mukaan syödä lähinnä satunnaisesti, vaikkapa retkillä.
Suolainen suikaleyllätys
Keskiverto suomalainen ruokakaupan asiakas pitää sellaisista ruoka-aineksista, joista saa mahdollisimman vähällä vaivalla maittavaa arkiruokaa.
Klassikkoesimerkki tällaisesta tuotteesta ovat marinoidut kanasuikaleet, joihin Suomi hurahti 1990-luvulla.
Kasviproteiinituotteissakin kuluttajaa kiinnostavat tuotteet, joista valmistuu nopeasti proteiinipitoista syötävää riisin tai pastan kanssa tarjottavaksi. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa kasviproteiinisuikaleet.
Valmiiksi maustettujen kasviproteiinisuikaleiden yllätys voi olla niiden suolamäärä.
– On kummallista, että suolaa on monissa tuotteissa niin runsaasti. Suolaahan saa aina lisättyä, mutta pois sitä ei saa, Putkonen harmittelee.
– Ihmettelen, millaiset makuraadit niitä tuotekehittelyissä oikein maistelevat!
Kotikeittiössä esimerkiksi runsassuolaisten kasviproteiinisuikalaiden suolaisuutta voi tasoittaa niin, että muuhun samalla aterialla tarjottavaan ruokaan ei lisätä suolaa lainkaan.
Fermentoiduista vähemmän pieruja
Kaupan kasviproteiinipihveissä ja -pyöryköissä rasvan määrä ja laatu on Putkosen mukaan useimmiten aika lailla hyvä.
– Suolapitoisuus kannattaa kuitenkin tarkistaa, hän lisää.
Uusinta uutta kasviproteiinimarkkinoilla ovat fermentoidut tuotteet. Ne ovat mahdollisuus erityisesti niille, jotka haluaisivat syödä entistä enemmän kasviproteiineja, mutta joilla tavalliset kasviproteiinit aiheuttavat suolisto-oireita.
– Monihan haluaisi lisätä kasviproteiinien käyttöä, mutta kun ne alkavat pierettää, Putkonen kiteyttää.
Fermentoidut kasviproteiinit sopivat todennäköisesti myös FODMAP-ruokavalioon.
Maustamattomat ja vähäsuolaiset kasviproteiinituotteet ovat yleensä hyvä ja varma valinta terveystietoisen kotikokin ruuanlaittoon. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa maustamattomat tofut ja tempet.
Jos kasviproteiinituotteiden tuotetietojen ja ravintosisältölistojen syynäys kaupassa ei kiinnosta, kannattaa valita Sydänmerkki-tuote. Sydänmerkin voivat saada tuotteet, joissa rasvan laatu on hyvää, suolan sekä sokerin määrä on maltillinen ja joissa kuitua on reilusti.
Kasviproteiinin lähteitä
Palkokasvit (esimerkiksi herneet ja härkäpapu)
Soija
Pähkinät ja siemenet
Täysjyväviljavalmisteet
Kasviproteiinivalmisteissa käytetään yleisimmin etupäässä viljaa ja palkokasveja.
LÄHDE: Iltalehti/Heljä Salonen 18.04.2022