Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Keskusta maksaa vaalitukia takaisin

KL: Laivanvarustamot ja tuulivoima kahmivat yritystukia – Tutkija: Miksi valtio tukee kannattamattomia yrityksiä?

LÄHDE: Uusi Suomi 11.03.2019 — Cilla Bhose / Kauppalehti; Marjut Nousiainen; Veera Tegelberg / Kauppalehti
Tuulivoima ja laivanvarustamot ovat yritystukimagneetteja. Avokätisimmin valtio on tukenut pörssilistattua Viking Lineä. Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent arkisto
Laivanvarustamot ovat yritystukimagneetteja, käy ilmi Kauppalehden selvityksestä. Kymmenen eniten suoraa yritystukea vuosina 2015–2017 saaneiden joukossa on kolme varustamoa: Viking Line, Tallink Silja ja Finnlines. Yhteensä varustamoille on maksettu suoria yritystukia 165,4 miljoonaa euroa. Avokätisimmin valtio on tukenut pörssilistattua Viking Lineä. Sen vuosittainen matkustajatukipotti on ollut 25–26 miljoonaa euroa. Viking Linen kilpailijaa Tallink Siljaa on tuettu vuosittain 15,9 miljoonalla eurolla. Syöttötariffijärjestelmä on taannut tuulivoimalle suuret yritystuet. Kymmenestä suurimmasta suoran tuen saajasta neljä on tuulivoimayhtiöitä. Esimerkiksi ST1:n ja S-ryhmän omistaman Tuuliwatin tukipotti on 65,8 miljoonaa euroa. Vaikka syöttötariffijärjestelmä on loppunut, tukien maksu yhtiöille jatkuu, koska tukea on myönnetty 12 vuodeksi eteenpäin.

Faktakulma

Nämä olivat mukana selvityksessä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- rahoitus, kehittämisavustustuet, kuljetustuki, palkkatuet, kompensaatiotuki, syöttötariffit, tuet Finavian ulkopuolisille lentopaikoille, avustus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoimintaan, avustus rautatiealan ammatilliseen koulutukseen, luotsaustoiminnan hintatuki, energiateknologian kärkihankkeet, energiatuki ja kauppa-alustuet. Lähde: Business Finland, ely-keskukset, Energiavirasto, LVM, TEM, Traficom
Metsäjäteistä Metsä Group on suorien tuensaajien suvereeni ykkönen yli 40 miljoonalla eurolla. UPM-Kymmenelle valtio on maksanut suoraa yritystukea 22,7 miljoonaa ja Stora Ensolle 20,9 miljoonaa euroa. Summissa ovat mukana tytäryhtiöiden saamat tuet, jos sellaisia on ollut. Kauppalehden tekemässä, suoria tukia koskevassa selvityksessä on valtaosa valtion maksamista suorista tuista, mutta siitä puuttuvat esimerkiksi maataloudelle ja asuntorakentamiseen myönnettävät suorat tuet. Mukana olevien tukien summa on noin kaksi miljardia euroa. Tukipotti oli 700 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016 ja 600 miljoonaa euroa vuonna 2017. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkijan Elias Einiön kanta järjestelmään on selvä: tukiviidakkoa pitää karsia ja uudistaa reippaalla kädellä. Poliitikoilta on nyt löydyttävä rohkeutta päästää irti tuista, jotka ylläpitävät heikosti tuottavaa yritystoimintaa. LUE MYÖS: ”Tämä on täysin järjetöntä” – Ekonomisti-poliitikko: Miksi ihmeessä hallitus kasvattaa yritystukea?
”Olisi korkea aika päästä eroon argumentista, että heikosti kannattavan liiketoiminnan tukeminen parantaisi Suomen kilpailukykyä”
Einiön mukaan pulma on, että kaikista tuista uudistavia on vain runsas kymmenen prosenttia. Tuista 90 prosenttia on säilyttäviä, eli käytännössä tuilla ylläpidetään olemassa olevaa yritystoimintaa. Tukien vaikutuksia ei myöskään mitata riittävästi. LUE LISÄÄ: Kohuraportti Suomen 4mrd:n euron yritystuista: ”Vain 10% edistää yrityksiä” Samoja huolia korosti vuonna 2017 myös virkamiestyöryhmä, joka totesi ykskantaan, että valtaosa nykyisestä tuesta on talouskasvun kannalta tehotonta. Silti tukien uudistaminen on Juha Sipilän (kesk) pääministerikaudella jäänyt vähäiseksi. ”Uudistamisen ei tarvitse tarkoittaa, että pottia leikataan reippaasti. Parannus olisi sekin, että tukia suunnattaisiin uudestaan”, Einiö sanoo. Einiön mukaan keskeinen kysymys on, miksi valtio tukee kannattamattomia yrityksiä. Sidotaanko tehottomilla tuilla työntekijät yrityksiin, joiden kannattavuus heikentyy jatkuvasti? ”Säilyttäviä tukia perustellaan usein sillä, että niillä pidetään yllä yritysten liiketoiminnan kannattavuutta. Toinen peruste nojaa työllisyyteen, eli ilman tukea sitä saavat yritykset lähtevät Suomesta.” Kumpaakin perustetta tutkija pitää huonona. ”Olisi korkea aika päästä eroon argumentista, että heikosti kannattavan liiketoiminnan tukeminen parantaisi Suomen kilpailukykyä.” Lue lisää Kauppalehdestä. LUE MYÖS: Etujärjestöt torppasivat kaikki yritystukien leikkaukset? Mauri Pekkarinen ärähtää kriitikoille ”Täydellinen epäonnistuminen”, ”Rohkeus loppui” – Ministeri sai parjatun yritystukiraportin Yritystukiryhmässä eriskummallinen tilanne: Poliitikot eivät pysty noudattamaan omia ehtojaan Raju ryöpytys yritystuille: ”Tämä on yksinkertaisesti skandaali”