Kodin sähkölasku voi nousta viisinkertaiseksi

Kotitalouden sähkölasku voi nousta viisinkertaiseksi muutamassa kuukaudessa

Olkiluodon pitkään viipyillyt kolmas ydinvoimala on kohdannut uusia vaikeuksia. Ne voivat osaltaan vaikuttaa sähkön hintaan. [Kreeta Kar
Olkiluodon pitkään viipyillyt kolmas ydinvoimala on kohdannut uusia vaikeuksia. Ne voivat osaltaan vaikuttaa sähkön hintaan. [Kreeta Kar

Sähkön keskihinta voi nousta ensi talvena ennätyskorkealla. Kotitalouksien sähkölaskuissa sen vaikutus riippuu valitusta sähkösopimuksesta.

Sähkön keskihinta saattaa nousta talven tullessa yli tuhanteen euroon megawattitunnilta, arvioi Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen.

Kauhukuvan toteutuessa sähkö olisi yli viisi kertaa kalliimpaa viime talveen verrattuna, jolloin pörssisähkön keskihinta oli 193 euroa megawattitunnilta.

Jos kotitalouteen on tehty niin sanottu pörssisähkösopimus, vaikutus on suora.

– Jos hintapiikissä megawattitunti maksaa tuhat euroa, hinta on pörssisähkösopimuksen tehneelle euron kilowattitunnilta, sanoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.

Paananen toteaa, että pörssisähkösopimuksella energiaa voi saada hyvinkin halvalla, öisin jopa liki nollahintaan. Viime talven hintapiikeissä sähkön megawattihinta kohosi ajoittain tuhanteen euroon.

Keskeistä Paanasen mukaan on se, kuinka pitkiksi korkeiden hintojen jaksot muodostuvat ja kuinka kotitaloudessa voidaan säännellä sähkön kulutusta hintojen muuttuessa.

Iivo Vehviläinen esitti arvionsa hurjista hinnoista Kauppalehdelle. Vehviläinen kertoo Iltalehdelle, että hänen arviossaan on kyse kuukauden keskihinnasta, ei yksittäisistä hintapiikeistä.

– Suomessa olisi tarve varautua korkeiden sähkönhintojen taloudellisiin vaikutuksiin etukäteen, Vehviläinen sanoo.

Harvinainen sopimus

Vehviläinen kertoo, että tarkkaa tietoa pörssisähkösopimusten yleisyydestä ei ole. Hän arvioi, että niiden osuus sähkösopimuksesta on kuitenkin vähäinen.

Parhaiten turvassa sähkön hintahyppäyksiltä ovat kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehneet.

– Periaatteessa silloin kuluttaja on oikeutettu sähköä sillä hinnalla saamaan, vaikka pörssisähkön hinta muuttuisi, Vehviläinen sanoo.

Kiinteähintainen sopimus tasaa hintapiikkien vaikutusta pitemmälle aikavälille.

Energiaviraston Antti Paananen toteaa kuitenkin, että jos kiinteähintaisen sopimuksen määräaikaisuus on katkolla, voi uudessa sopimuksessa hinta olla aivan eri kuin aikaisemmin.

– Nyt on hintataso varmasti kalliimpi kuin esimerkiksi vuosi sitten.

Monia syitä

Sähkön hinnan ennakoituun nousuun vaikuttavat useat tekijät. Erityisen korkeaksi hinta voi muodostua, jos talvi on kylmä ja vähätuulinen.

Silloin sähkön kysyntä olisi kova ja tuulivoiman tuotanto vähäinen.

Osaltaan asiaan vaikuttaa Olkiluoto 3:n viivästyminen. Iltalehti uutisoi eilen, että ydinvoimalan käyttöönotto viivästyy jälleen. Teollisuuden Voiman (TVO) mukaan voimalan kaupallisen käytön arvioidaan alkavan 10. joulukuuta. Aiemmin säännöllisen sähköntuotannon odotettiin alkavan syyskuussa.

Lue myös

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan koekäyttö keskeytyy ja sähköntuotannon aloittaminen venyy

Olkiluoto 3:n on määrä olla teholtaan 1600 megawattituntia. Sen on laskettu vastaavan yli kymmentä prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

– Olkiluoto 3 on Suomen hinnoille tärkeä, Iivo Vehviläinen sanoo.

Hän toteaa kuitenkin, että sekään ei riitä pitämään hintoja kurissa, jos muut tekijät niitä korottavat. Asiaan vaikuttaa muun muassa sähköntuonnin päättyminen Venäjältä.

– Vaikka Olkiluoto 3 olisi käytössä, on tilanteita, jossa ollaan tuontisähkön varassa, Vehviläinen kertoo.

Tuontitilanteessa Euroopan hinnat heijastuvat myös Suomeen.

– Jos kaikki energian tuonti Venäjältä loppuu tai lopetetaan, on sähkömarkkinatilanne Keski-Euroopassa hyvin haastava, Vehviläinen pohtii.

Hintoihin vaikuttaa muun muassa se, tuodaanko kaasua Venäjältä.

– Suomessa kaasua ei käytetä sinänsä sähköntuotantoon, mutta Keski-Euroopassa sen merkitys on suuri. Jos sen hinta nousee tai sitä ei ole saatavilla, se vaikuttaa esimerkiksi Saksassa sähkön hintaa ja näkyy Suomessakin, Energiaviraston Paananen sanoo.

LÄHDE: Iltalehti/Jussi Korhonen 17.06.2022