Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Koronan aiheuttama kuolleisuus tarkentuu vähitellen

Kuolleisuudessa ikä on merkittävin tekijä.

Kuva: ADOBE/AOP
KUVA: ADOBE/AOP

Kaikista Suomessa todetuista koronatartunnoista 3,9 prosenttia on johtanut kuolemaan. Todellisuudessa koronan aiheuttama kuolleisuus lienee kuitenkin alle prosentti sairastuneista. Eron selittää viime kevään rajattu testikapasiteetti: pääosin testattiin vain vaikeimmin sairastuneet.

– Nyt pystymme periaatteessa diagnosoimaan kaikki sairastuneet. Kun testejä tehdään enemmän, diagnosoidaan lievempiä tauteja ja kuolleisuus laimenee sitä mukaa, sanoo infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila HUS:sta.

– Veikkaisin, että kuolleisuus on prosentin luokkaa tai sen alle.

Suomessa on todettu noin 8600 koronatapausta ja 339 koronakuolemaa. Viime keväänä koronan vuoksi sairaalaan joutuneista kuoli HUS:ssa 12 prosenttia ja tehohoitopotilaista 15 prosenttia.

– Suomessa tehohoitokuolleisuus on kohtuullisen matala. Jossain päin maailmaa se on saattanut olla jopa 40 prosenttia, Anttila kertoo.

Ikä tärkein tekijä

Kuolleisuudessa ikä on merkittävin tekijä. Yli 80-vuotiaiden ikäluokassa kuolleisuus on 10–20 prosentin välillä. Italiasta tiedetään, että 33–39 vuotiaista koronapotilaista 0,3 prosenttia menehtyi. Kuolleisuus lähtee jyrkästi kasvamaan 60 ikävuoden jälkeen. Miesten kuolleisuus on 1,5–2-kertainen naisiin verrattuna.

– Nyt Suomen epidemia on 20–40 -vuotiaiden ikäluokassa ja kuolleisuus on hyvin pientä, Anttila sanoo.

Siihen millainen kuva kuolleisuudesta muodostuu, vaikuttavat myös testiaktiivisuus ja se, pääseekö virus leviämään vanhusten hoitolaitoksissa.

Koronaa on opittu hoitamaan ja esimerkiksi verisuonitukoksia osataan ehkäistä. Se vähentää tautiin kuolleiden määrää. Todennäköisesti ikäihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat osaavat nyt varoa tartunnan saamista. Vaarana kuitenkin on, että nuoret joiden keskuudessa epidemia nyt leviää, tartuttavat vanhempansa ja kuolemien määrä lisääntyy viiveellä.

– On mahdotonta sanoa, onko viruksessa tapahtunut mutaatioita, jotka voisivat vähentää kuolleisuutta, Anttila toteaa.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti/Anne Seppänen 23.09.2020