Koronan hallinta meni sekoiluksi

Sanna Marin veti nyt esiin ”sulkutilan”

Pääministeri Marin käyttää nyt keinoa, jonka nähtiin keväällä 2020 toimivan. Nähtäväksi jää, nimittäin koronan hallinta meni jo aiemmin sekavaksi ja tuoreissa linjauksissakin on ihmeellisiä piirteitä. Kaiken huipuksi hallitusriveissäkin on repeilyä

Kuvan lisännyt taakkatoimitus
Kuvan lisännyt taakkatoimitus

Pääministeri Sanna Marinin (sd) lanseeraama sana ”sulkutila” ei itsessään tarkoita oikeudellisesti mitään, sanoo valtiosääntöoikeuden dosentti, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen Ylellä. Muutakin kritiikkiä sanan käytöstä on jo herännyt.

Marin kertoi eilen, että suuressa osassa Suomea on 8.–28.3. sulku. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen hybridistrategiaan liittyvän toimintasuunnitelman taso 2 otetaan käyttöön kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla, ja tämän päälle vielä suljetaan ravintolat, minkä vuoksi pitää todeta poikkeusolot.

LUE MYÖS:

Vasta äärimmäinen ”kolmostaso” siirtäisi kuntavaalit – Vaalivirkailijoille kaavaillaan koronarokotuksia

Hengästyitkö kaikista näistä termeistä? Niin minäkin.

”Sulkutila” on kuitenkin hyvä sanavalinta ja fiksu viestintäveto. Sillä selvästi haetaan kevään 2020 kriisitietoisuutta väestöön. Pääministeri Marin sai tuolloin ylistävää kiitosta selkeästä viestinnästään uudessa tilanteessa. Suomalaiset puolestaan saivat kiitosta ohjeiden ja suositusten kuuliaisesta noudattamisesta.

Nyt kannattaa yrittää samaa keinoa, sillä varmasti meillä kaikilla on vilpitön halu saada koronatartunnat laskuun.

Kuten moneen kertaan on jo todettukin, tilanne ei ole enää uusi, kun korona-aikaa on takana kohta vuosi. Eikä kansalaisille viestintä ole todellisuudessa aivan putkeen mennyt, vaikka alkuvaiheessa hyvältä näyttikin. Jo silloin hallitukselta kuitenkin menivät määräykset ja suositukset sekaisin.

Linjaus alueellisesta päätäntävallasta aloitti todellisen sekoilun

Sen jälkeen vasta alkoikin sekoilu, kun koronan hallinnassa siirryttiin alueelliseen päätäntävaltaan. Ensin hallitus antoi vallan ja vastuun alueellisille viranomaisille – ja sen jälkeen ryhtyi paimentamaan alueita, miten pitäisi toimia.

Etäopetusveivaaminen pääkaupunkiseudulla on aivan käsittämätöntä. 18. helmikuuta pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi, että toinen aste siirtyy rajatusti lähiopetukseen maaliskuun alussa. Torstaina 25. helmikuuta – siis vain viikon kuluttua – sama ryhmä linjasi, että päätös perutaan.

Huomionarvoista on myös, miten juuri etäopetusasiassa hallitusrivit rakoilevat. Pääministeri Marin on pitänyt lähiopetuspäätöstä vastuuttomana, kun taas hallituskumppanit vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat päätöstä. Aikamoinen sekasotku kansalaisen näkökulmasta. Puhumattakaan toisen asteen opiskelijoista, joille yhdellä viikolla kerrotaan yhtä ja seuraavalla viikolla toista.

Hallituksesta olen kuullut sellaisenkin arvion, että ylipäätään koronatoimissa alueellinen päätöksenteko on ollut ”jumalatonta sekoilua”. Hallituksessa on useaa ministeriä hiertänyt se, että kaikilla alueilla ei ole ollut rohkeutta toteuttaa koronarajoituksia.

Toivottavasti tämä ei nyt ole esimakua tulevasta sote-uudistuksesta maakuntamalleineen.

Sitten oli tietysti kasvomaskikeskustelu, mutta ei enää mennä siihen.

Poikkeusolojen toteaminen hallituksen oman suunnitelman vastaista

Kuten aiemmin todettua, hallituksella on siis koronan torjuntaan hybridistrategia. Siihen liittyen hallitus esitteli vasta kuukausi sitten toimintasuunnitelman. Siinä on 3 tasoa.

Tasolla 1 toimitaan kuten ennenkin. Tasolla 2 otetaan käyttöön leviämisvaiheen suositukset ja ohjeet ja sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueet ottamaan toimet käyttöön. Myös lisätoimet ovat mahdollisia.

Tasolla 3 on sitten ”poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönotto edellisten toimenpiteiden lisäksi”.

Eilen kuitenkin kävi niin, että poikkeusolot ovat tulossa jo tasolla 2. Poikkeusolot tulevat koko maahan, mutta tason 2 toimet ovat alueellisia eli eivät koske perustasolla olevia alueita. Muutamilla alueilla Suomessa ollaan siis perustasolla poikkeusoloissa.

No, hallitus perustelee poikkeusolojen toteamista sillä, että se aikoo sulkea ravintolat perustuslain 23 pykälän nojalla. Tätä on kritisoinut ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin, joka ei näe poikkeusolojen toteamista tässä tilanteessa tarpeellisena. Oikeusministeriön arvio kuitenkin on, että ravintolapäätöstä varten poikkeusolot on todettava.

Vielä yksi, oma lukunsa on kuntavaalit. Puolueet ovat olleet haluttomia niitä siirtämään. Jos kolmen viikon ”sulku” puree tartuntoihin, vaalien pitämiselle on paremmat edellytykset. Mutta jo nyt sekä asiantuntijat että hallitus itse sanoo, että rajoituksia tarvitaan sen jälkeenkin. Poliitikot väistelevät nyt kuntavaalikysymystä ja korostavat puoluesihteerien kantaa.

Åbo Akademin professorit arvioivat hiljattain, että vaalien legitimiteetti voi nousta ongelmaksi. Vaikka vaalien pitäminen on tärkeää, on tämäkin näkökulma syytä ottaa huomioon. On todella surullista, jos kuntavaalit menevät sekoiluksi.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

LÄHDE: Uusi Suomi/Jenni Tamminen 26.02.2021

Lue lisää: