Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Koronatartunnan reitit

Käsitys muuttui: Tätä reittiä koronatartunnan todennäköisesti saa

Nykytiedon mukaan koronavirus leviää pääasiassa hengitysilman välityksellä. / JAMA NETWORK / Youtube
Nykytiedon mukaan koronavirus leviää pääasiassa hengitysilman välityksellä. / JAMA NETWORK / Youtube

Covid-19-viruksen leviämisestä tiedetään paljon enemmän kuin keväällä.

Maaliskuussa, kun koronapandemia oli vielä alkuvaiheessa, yhdysvaltalaislääkäri Jeffrey VanWingen jakoi Youtubessa videon, jota on katsottu yli 26 miljoonaa kertaa. Videolla VanWingen kertoo, että kun palaa ruokakaupasta, pitäisi ruokakassit jättää ulos kolmeksi päiväksi, suihkuttaa desinfiointiainetta jokaiseen tuotteeseen ja upottaa tuotteet saippuaveteen. Hänen mukaansa tuotteissa saattoi olla koronavirusta, joka ilman näitä toimenpiteitä voisi päästä tartuttamaan leviämään ihmisiin.

Puoli vuotta myöhemmin covid-19-viruksen leviämisestä tiedetään paljon enemmän kuin maaliskuussa. Nykytiedon valossa VanWingenin neuvomat toimenpiteet ovat pitkälti tarpeettomia ja jopa vaarallisia.

Medium Elementalin mukaan tutkijat ajattelevat nyt, että isoin infektioriski tulee hengittämällä sisään toisen henkilön uloshengitysilmaa, oli kyseessä sitten pikkiriikkinen aerosoli tai näkyvä pisara. Tämän tiedon valossa kasvomaskin käyttö on tehokas ja edullinen keino suojautua koronavirukselta.

Koronaviruksen leviämiseen pinnoilta on kiinnitetty huomiota esimerkiksi aktiivisella tiedottamisella käsienpesun ja käsidesin käytön tärkeydestä. New England Journal of Medicinen julkaiseman tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 säilyi pinnoilla useiden päivien ajan pintamateriaalista riippuen.

Yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston mikrobiologian professori Emanuel Goldmanin mukaan kokeet, joihin suositukset perustuvat, tehtiin väärin, koska ne eivät perustu siihen, miten ihmiset todellisessa maailmassa päätyvät kosketuksiin koronaviruksen kanssa.

− Kokeessa käytettiin virusmääriä, joita koskaan oikeassa elämässä ei voisi kohdata. Pitäisi olla 100 ihmistä yskimässä ja niistämässä pienellä alueella, jotta pinnoille laskeutuisi niin paljon virusta kuin kokeissa käytettiin, hän sanoo.

Uudempien tutkimusten mukaan koronavirus ei viihdy kovin hyvin kuivissa olosuhteissa.

Käsienpesu on Goldmanin mukaan kuitenkin hyvin tärkeää jo yleisen hygienian vuoksi, mutta ruokaostosten desinfiointi on hänen mukaansa tarpeetonta.

Yhdysvaltain tautienehkäisykeskus CDC päivitti toukokuussa ohjeistustaan kertomaan, että pinnat eivät ole tartuntojen ensisijainen lähde. Sen sijaan suurempi riski on sairastua virusta sisältävistä pisaroista, jotka ovat vielä hengitysilmassa.

− Ei ole mahdotonta, että tartunnan saa pinnoilta. Todennäköisyys on kuitenkin pienempi kuin että jos on lähellä jotakuta, joka hengittää viruspisaroita ulos, sanoo infektiolääkäri, professori Nahid Bhadelia Bostonin yliopiston lääketieteen yksiköstä.

Hänen mukaansa hengitysilmassa on todennäköisesti paljon enemmän elävää virusta kuin pinnoilla.

Turvavälien pitämisestä on uusimpien tutkimustulosten johdosta tullut keskeinen suositeltu tartunnanehkäisykeino.

Kolmaskin leviämisreitti

Todetuista koronavirustapauksista tiedetään, että kaikki niistä eivät ole tulleet pintojen tai hengitysilman välityksellä. Tunnettu esimerkki tästä ovat Seattlessa pidetyt kuoroharjoitukset, joissa huolehdittiin huolellisesti turvaväleistä ja käsihygieniasta.

Koronavirus pääsi näistä toimenpiteistä huolimatta leviämään harjoituksissa huomattavan paljon. Henkilö, josta tartunnat lähtivät leviämään, oli oireeton, joten hän ei aivastellut tai yskinyt muiden läheisyydessä. Silti hän tartutti viruksen 52 ihmiseen.

Tutkijoiden tekemät hiirikokeet puoltavat ajatusta, että turvavälit eivät täysin suojaa koronavirukselta, koska virus leviää myös aerosolien välityksellä. Ne voivat liikkua ilmassa pitkiäkin matkoja, ja niiden sisältämä virus voi elää pitkään.

Koronaviruksen leviäminen aerosolien välityksellä on tutkijoiden keskuudessa yleisesti allekirjoitettu tieto. Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan virusta sisältäviä aerosoleja on ilmassa enemmän kuin aiemmin on uskottu. Apulaisprofessori Ville Vuorinen suositteleekin kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla ja lisäksi ilmanvaihtoa parantavia toimia.

Epidemiologien, virologien ja aerosoli-insinöörien keskuudessa on yhä erimielisyyttä siitä, onko virusta sisältävien partikkelin koolla vai niiden liikkumisella enemmän merkitystä koronaviruksen leviämisessä

LÄHDE: Verkkouutiset/Siina Ekberg 18.09.2020