Tartuntoja jopa enemmän kuin aiempina tautihuippuina – Tämä koronatilanteesta on hyvä tietää juuri nyt
Koronaepidemia jyllää, mutta tauti kehittyy hyvin harvoin vakavaksi. Tässä tärkeitä kysymyksiä koronataudista – ja vastauksia.
Kuinka paljon virusta liikkuu?
Koronavirusta saattaa liikkua nyt Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.
”Tautia on kovin paljon. Voi olla, että tartuntoja esiintyy jopa enemmän kuin aikaisempien aaltojen huipuissa. Me emme voi sitä tietää, mutta jos katsotaan sairaalassa todettuja tartuntoja, niin se viittaisi siihen”, Hus-yhtymän infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo.
Koronataudin takia sairaaloissa on nyt noin 200 ja perusterveydenhuollossa noin 300 potilasta. Jätevesiseurannassa virusta on huomattavasti enemmän kuin kevään aallossa.
Kuinka vaarallinen tauti nyt on?
Epidemia on muuttanut ratkaisevasti luonnettaan siksi, että vakavaa tautia on todella vähän.
”Henkeä haukkovia vaikeasta hapetushäiriöstä kärsiviä potilaita on sairaaloissa vain yksittäisiä. Sairaalatapausten osalta tämä on muuttanut kokonaan luonnettaan. Vaikea koronatauti on lähestulkoon kadonnut”, Järvinen sanoo.
Hapetushäiriöitä on Järvisen mukaan jopa kaikkein iäkkäimmillä sairaalapotilailla hyvin vähän. Samaa hän on kuullut pitkäaikaisen hoivan yksiköistä.
”Jos niissä on ollut epidemioita, potilaat ovat olleet yllättävän vähäoireisia.”
Kuolleisuus tautiin on myös hyvin vähäistä.
Tosin koronataudissa kuolema seuraa tyypillisesti vasta noin kuukauden viipeellä tartunnasta. Niinpä nyt meneillään olevan aallon mahdolliset kuolemantapaukset tulevat vasta myöhemmin jos tulevat.
Ketkä joutuvat sairaalaan?
Yhä edelleen vakavan taudin riskiryhmät ovat samoja kuin aiemmissakin aalloissa. Vakavalle taudille altistavat korkea ikä ja immuunipuutosta aiheuttavat muut sairaudet.
Järvisen mukaan sairaalaan on päätynyt lähinnä ikäihmisiä ja vain yksittäisiä nuorempia aikuisia.
Yllättävän monella ei ole edes hengitystieoireita, mikä myös erottaa tilanteen aiemmista aalloista. Yleensä sairaalaan tullaan korkean kuumeen takia jo taudin alkuvaiheessa.
”Kuume on johtanut siihen, että ikäihmiset eivät ole pärjänneet enää kotona”, Järvinen kertoo.
Husissa olevista koronaviruksen tartuttamista potilaista suurin osa on tullut sinne muusta syystä. Vain noin kolmanneksen heistä on vienyt sairaalaan juuri koronatauti.
Kauanko infektio kestää?
Suurimmalla osalla ihmisistä koronatauti kestää muiden flunssien tapaan muutaman päivän.
Toisinaan joillekin on tullut keuhkokuumetta jälkitautina, mikä on tyypillistä muillekin hengitystietaudeille, kuten influenssalle ja rsv:lle.
Millaisia muunnoksia Suomessa on nyt?
Kaikki ovat omikronmuunnoksen alalinjoja, jotka pystyvät kiertämään aiempia muunnoksia ja alalinjoja tehokkaammin immuniteettia. Saadut rokotukset tai aikaisemmin sairastettu tauti eivät siten suojaa juurikaan tartunnalta, mikä selittää tartuntojen korkeaa määrää.
Valtamuunnoksena jyllää XBB-linjan EG.5. Viimeisimpien tietojen mukaan noin 70 prosenttia tartunnoista on sen aiheuttamia.
”Tällä hetkellä kiertävät virukset ovat keskenään hyvin samankaltaisia taudinaiheuttamiskyvyltään sekä kyvyltään kiertää immuniteettia”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Erika Lindh.
Liikkeellä olevia alalinjoja yhdistää Lindhin mukaan piikkiproteiinimutaatio F456L ja hieman vähemmässä määrin L455F. Mutaatiot näyttävät tuovan viruksille lisääntymisetua verrattuna aiemmin tänä vuonna kiertäneisiin viruksiin.
Miten hyvin rokotteet antavat suojaa?
Ilmeisesti uudet XBB.1.5. -rokotteet suojaavat varsin hyvin EG.5-virusta vastaan. Vanhoistakin saaduista rokotuksista ja aiemmista tartunnoista on hyötyä vakavan taudin estossa.
”Siksi rokotuksia eivät tällä hetkellä tarvitse alle 65-vuotiaat perusterveet tai vain lieviä perustauteja sairastavat”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leino.
Miksi tauti on nyt valtaosin lievä?
Taudin lieväoireisuutta selittää Lindhin arvion mukaan paitsi se, että ihmisillä on paljon immuunisuojaa rokotuksista ja aiemmista tartunnoista, myös se, että nyt kiertävät virukset ovat omikroneita, jotka itsessäänkin aiheuttavat aiempaa lievempää tautia.
Miten nopeasti oireet ilmaantuvat?
Omikronmuunnosten itämisaika, eli aika tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen, on tyypillisesti kahdesta viiteen päivää. Vaihtelua voi tosin olla päivästä vähän yli viikkoon.
Britanniassa syksyn epidemiahuippu ohitettiin jo muutama viikko sitten. Voiko siitä ennustaa Suomen epidemian kulkua?
”Laskusta tai tasaantumisesta ei ole merkkejä vielä”, Leino kertoo.
Hänen mukaansa Britannian epidemiasta on vaikea päätellä, miten Suomen epidemia tulee menemään.
”Eri maissa on erilaisia aaltoja ja rokotuksia erilaisella ajoituksella. Siksi johtopäätösten tekeminen tulee vaikeaksi.”
LÄHDE: HS.fi/Mikko Puttonen 14.11.2023