Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Koulujen ei pidä hylätä käsin kirjoittamista

Norjalaisprofessori tylyttää Suomea varoittavana esimerkkinä: Koulujen ei pidä hylätä käsin kirjoittamista digihuumassa – kynällä kirjoittaen muistaa paremmin

8 000 000 000 datapistettä 24 koehenkilöstä paljasti norjalaistutkijoille, että kirjoittamalla muistiinpanot käsin ihminen oppii paremmin.

Paljon elektrodeja. Kuva eeg-elektrodien verkosta, jollainen asennettiin koehenkilöiden päähän. NTNU / Microsoft
Paljon elektrodeja. Kuva eeg-elektrodien verkosta, jollainen asennettiin koehenkilöiden päähän. NTNU / Microsoft

Kirjoittamalla muistiinpanot käsin ihminen oppii paremmin kuin käyttämällä näppäimistöä. Tähän tulokseen päätyi professori Audrey van der Meerin ryhmä Norjan teknillisestä yliopistosta (NTNU) Trondheimistä. Tulos ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan päinvastoin vahvistaa useissa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja samansuuntaisia löytöjä.

Tulos koskee niin aikuisia kuin lapsia. Koehenkilöt muodostivat kaksi 12 hengen ryhmää, joista toiset olivat 12-vuotiaita koululaisia ja toiset 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia.

Van der Meer katsookin NTNU:n lehdistötiedotteessa uusien ja aiempien havaintojen vuoksi, että koululaisille tulee opettaa digitalisaatiosta huolimatta käsin kirjoittamista. Hän nostaa esiin norjalaiset ja erikseen mainiten myös suomalaiset koulut varoittaviksi esimerkeiksi siitä, että käsialan opettelusta on luovuttu tietokoneavusteisen opetuksen vuoksi.

Van der Meerin mukaan näppäimistön käyttö on helpompaa oppia, mutta täsmälleen sen vuoksi lasten tulisikin käyttää tietokoneiden lisäksi myös kynää ja paperia. ” Näppäimistöllä jokainen liike on samanlainen, mutta käsin kirjoittaminen vaatii hienomotoriikan ja aistien käyttöä, mistä on hyötyä monin tavoin. Aivot pitäisi panna oppimistilaan mahdollisimman usein”, hän kommentoi.

Oppiminen aivosähkökäyrässä

Oppimista mitattiin tutkimuksissa aivosähkökäyrän eli eeg:n avulla. Kunkin koehenkilön päähän asetettiin 45 minuutin mittaisen kokeen ajaksi 256 elektrodia, jotka tallensivat tutkijoiden tieteellisen artikkelin mukaan dataa 500 hertsin taajuudella. Pieni kertolasku paljastaa, että tästä kertyi dataa noin 8 miljardin mittauspisteen verran (2 × 12 × 256 × 45 × 60 × 500).

Data paljasti, että sekä koululaisten että nuorten aikuisten aivot aktivoituivat selvästi enemmän käsin kirjoittaessa kuin tietokonetta käyttäessä – erityisesti lihastoimintoja hallitsevalla aivokuoren alueella. Lisäksi eri aivoalueiden välillä havaittiin synkronista toimintaa, siinä missä koneella kirjoittamisen aikana eri aivoalueet puuhailivat enemmän omiaan.

Tutkijoiden mukaan juuri sen kaltaiset aivoaktiivisuuden kuviot, joita käsin kirjoittaminen synnyttää heidän mittaustensa mukaan, on todettu toisissa tutkimuksissa optimaalisiksi oppimiselle.

”Kynän ja paperin käyttö antaa aivoille enemmän ’koukkuja’ joihin muistot voivat tarttua. Käsin kirjoittaminen aktivoi eri aisteja ja luo kytköksiä aivojen eri alueiden välille”, van der Meer tulkitsee tuloksia.

Tutkimuksen mukaan yllä mainitut päätelmät pätevät suurelta osin myös piirtämiseen. Koehenkilöt saivat näet piirtää kuvia esineistä käsin ja koneella kirjoittamisen lisäksi. Piirtäminen on aivoissa kirjoittamisesta erillinen prosessi, mutta se muistuttaa enemmän käsin kirjoittamista kuin käsin kirjoittaminen muistuttaa koneella kirjoitusta.

Tieteellinen raportti on julkaistu Frontiers in Psychology -lehdessä, ja se on vapaasti luettavissa.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Tuomas Kangasniemi 05.10.2020