Lapsia halutaan tutustuttaa digilaitteisiin jo päiväkodissa. Ehkä tarkoitus on opettaa laitteiden hallittua käyttöä. Pitääkö samalla logiikalla yläkoulussa tarjota viinaa, jotta nuoret oppivat kohtuukäyttäjiksi?
Suomen hallitukset ovat tällä vuosituhannella julistaneet tietopohjaista päätöksentekoa. Sinä aikana taksikyydistä on tullut pelottavampi kuin matkasta yöbussilla, terveydenhoito on joutunut kaaokseen ja peruskoululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet.
Syy ei ole tiedolla johtamisessa. Todellisuudessa päätöksentekijät eivät usein välitä tieteellisestä tiedosta eivätkä myöskään käytännön osaajien kokemuksesta.
Tällä viikolla julkistetussa Pisa-tutkimuksessa Suomen nuorten osaaminen laski edelleen kaikissa mitatuissa aineissa. Se ei yllätä, sillä koulu-uudistuksia on välillä johdettu täydellä hölynpölyllä, jonka lähdekin on vaikea paikantaa.
Kun HS teki marraskuussa sarjan juttuja avokonttorikoulujen epäonnistumisesta, kukaan ei olisi halunnut myöntää ajaneensa sellaisten rakentamista. Opetushallitus kiisti osuutensa. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (sd) löysi lopulta syyn ajan hengestä.
Koulujen digiloikka oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen kuningasajatus. Koulu piti digitalisoida, vaikka älylaitteiden vaikutuksesta oppimiseen ei ollut paljon tutkimusta. Laitteet tulivat oppitunneille opettajien kritiikistä huolimatta.
Kännyköitä käytetään oppituntien aikana myös kaikkeen muuhun kuin opiskeluun, eikä niitä saada oppilailta pois. Kun uusimmassa Pisa-tutkimuksessa kysyttiin oppilailta, häiritseekö älylaitteiden käyttö oppimista, 41 prosenttia suomalaisnuorista vastasi kyllä.
Nyt lapset on tarkoitus tutustuttaa digilaitteisiin jo päiväkodissa. Niin ainakin sanotaan esiopetuskokeilun opetussuunnitelman perusteissa. Varoittavien esimerkkien vuoksi suunnitelma on otettava todesta. Tieto- tai tiedepohjaisia perusteluita esikoululaisten digitalisoimiseen ei ole näkyvissä, joten esitän vastaväitteetkin ilman lähdeviitteitä.
Suopealla lukemisella opetussuunnitelman tavoite on opettaa laitteiden hallittua käyttöä. Mutta tarvitseeko yläkoulussa tarjota viinaa, jotta nuoret oppivat kohtuukäyttäjiksi?
Kännykkä ei vaadi erityisosaamista, jonka omaksuminen pitäisi aloittaa kehdossa. Älylaitteiden koko idea on helppous, joka koukuttaa idiootinkin. Jo vauva osaa pyyhkeillä iPadia, mutta ei se hänelle hyväksi ole.
Esiopetusopetussuunnitelmassa puhutaan myös ohjelmoinnin perusteista. Siis koodaamisesta päiväkodissa.
Tuttu nuori ei koodannut riviäkään ennen kuin meni yliopistoon. Kaksi vuotta opintojen aloittamisesta hän koodasi jo työkseen Reaktorissa, joka on halutuimpia työpaikkoja alalla. Jos haluaa yltää tietojenkäsittelyn ytimeen, kannattaa suunnata koulussa intohimonsa matematiikkaan ja ongelmanratkaisuun, sillä niistä algoritmit on tehty.
Mitä matematiikkaan tulee, matemaatikot käyttävät edelleen ongelmien pyörittelyyn liitutaulua ja ruutupaperia.
Tietopohjainen päätöksenteko saattoi olla 50 vuotta sitten paremmalla tolalla kuin nyt.
Älylaitteiden viihdyttämät lapset eivät osaa enää keskittyä lukemaan. Monen mielestä sitä ei tarvitsisi koulussakaan vaatia. Perustelu: maailma muuttuu. Tiedot saa myös Youtube-videoista, tarinat elokuvista.
Lapsesta ajatus voi tuntua järkevältä, mutta aikuisten pitäisi tietää paremmin. Kirjoitettu teksti on yhä tehokkain keino kerryttää ja siirtää tietoa. Ihmiskunnan osaamisen ja hyvinvoinnin räjäytti kirjoitus- ja lukutaito, ei internet ja kännykän selailu.
Tietopohjainen päätöksenteko saattoi olla 50 vuotta sitten paremmalla tolalla kuin nyt. Kun lakia kaikille yhteistä peruskoulusta säädettiin, sitä valmisteltiin komiteoissa, joissa istuivat myös koulun ja oppimisen asiantuntijat. Nimet lukivat komiteanmietintöjen lehdillä.
Kun lukee nykyisiä lakiesityksiä ja niiden perusteluita, ei selviä, millaiseen tutkimukseen ne mahdollisesti nojaavat. Eikä edes se, kenen tietoon tai tietämättömyyteen esitys perustuu.
Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.
LÄHDE: HS.fi/Annikka Mutanen 10.12.2023
Lue lisää: Avokonttorikoulun suunnittelijoita ohjattiin Helsingissä näin: ”Ympäristö koostuu kysymyksistä”
Lue lisää: Pisa-tulokset heikkenivät jälleen, ministeriö luokitteli tilanteen ”erittäin huolestuttavaksi”