Syiden selvittelyn esteenä aataminaikainen järjestelmä
- Kuolemien määrä on kasvanut ja siihen on koronan lisäksi muitakin syitä.
- Kuolemansyiden tilastointi on hidasta pääosin siitä syystä, että valtaosa kuolemansyytiedoista kulkee edelleen paperipostina.
- Viime vuodelta on edelleen saamatta yli 2000 kuolintodistusta.
Suomessa kuoli vuoden 2022 tammikuussa ennakkotiedon mukaan 5540 ihmistä. Kuolemia oli 482 eli noin 10 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 tammikuussa.
Tammikuussa 2022 kuolleiden lukumäärä on vuodesta 1945 alkaneen mittaushistorian korkein.
Näin kerrottiin Tilastokeskuksen julkaisemassa tiedotteessa huhtikuussa 2022.
Kuolemien määrän kasvu Suomessa on herättänyt huolta ja kysymyksiä. Erityisesti on kysytty, miksi meillä nyt näin paljon kuollaan.
Korona on epäilemättä yksi syy kuolemien määrän kasvuun, mutta ei ehkä ainoa.
Vuonna 2021 kuolleiden määrä kasvoi 3,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tuolloin kuoli yhteensä 57 659 ihmistä eli 2 171 ihmistä enemmän kuin vuonna 2020.
Kuoleminen määrän kasvu vaikuttaa huolestuttavalta. Huolta lisää se, että kuolemansyiden tilastoja joudutaan odottamaan pitkään.
Viime vuonna kuolleiden kuolemansyyt saadaan kirjattua ylös vasta tämän vuoden lopussa. Syy tähän on ajastaan jääneessä systeemissä.
Paperit postin kannettavana
Tilastokeskuksen väestötilastot kertovat kuoleminen määrät, mutta niissä ei vielä eritellä kuolemien syitä.
Virallinen kuolemansyytilasto vuoden 2021 kuolemista on luvassa vasta tämän vuoden joulukuussa.
Kuolemansyiden kerääminen yhteen kestää siis lähes vuoden. Syitä tähän hitauteen on monia.
Kun ihminen kuolee, lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen, josta ilmenee kuoleman syy. Kuolintodistus kirjoitetaan paperiselle lomakkeelle. Tämän paperin lääkäri lähettää postitse Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL).
THL:ssä oikeuslääkärit tarkastavat, että kuolintodistus on laadittu muodollisesti oikein. Jos kuolintodistus on puutteellinen, paperi lähetetään postitse takaisin lääkärille.
Lääkäri lähettää korjatun paperisen version taas THL:ään, jossa kuolintodistus tarkastetaan uudelleen.
Lääkäri ei voi aina kirjoittaa kuolintodistusta heti potilaan kuoltua. Tähänkin on monia syitä. Yksi syy on kiire.
Kuolintodistuksen kirjoittaminen voi lykkääntyä, jos lääkärillä on runsaasti potilaita. Lääkärin ensisijainen tehtävä on kuitenkin pitää huolta elävistä potilaistaan.
Lue myös
WHO: Koronaan kuollut kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin aiemmin on luultu
Kuukausien pituinen prosessi
Kuolintodistuksen kirjoittaminen voi lykkääntyä, jos lääkärin pitää konsultoida oikeuslääkäriä.
Mikäli kuolema on yllättävä tai jos kuolemaan on vaikuttanut esimerkiksi myrkytys tai tapaturma, tehdään oikeustieteellinen kuolemansyyn selvitys eli yleensä ruumiinavaus.
Ruumiinavaus tehdään keskimäärin noin viikon sisällä kuolemasta. Tutkimuksessa otetaan kudosnäytteitä sekä veri- ja virtsanäytteitä. Näiden tutkimusten tuloksien tuleminen kestää muutaman viikon.
Jos tarvitaan lisätutkimuksia, aikaa voi mennä paljonkin enemmän, koska harvinaisempien kuolinsyiden selvittämiseksi laboratoriossa saatetaan tarvita esimerkiksi ulkomailta erikseen tilattavia vertailuaineita.
Jos ruumis löydetään esimerkiksi vasta parin kuukauden kuluttua kuolemasta, tutkimuksia tehdään usein poissulkemisperiaatteella peräjälkeen, mikä taas pidentää prosessia.
Jos esimerkiksi kuolema on tapahtunut joulukuussa ja ruumis on löydetty helmikuussa, lopullinen kuolinsyy voi selvitä vasta seuraavan syksyn alussa.
Vuosittain Suomessa tehdään noin 8000 oikeustieteellistä kuolinsyyntutkimusta eli ruumiinavausta. Muihin maihin verrattuna Suomessa tehdään suhteellisesti paljon oikeustieteellisiä kuolinsyyntutkimuksia.
Kadonneet kuolintodistukset
Kun THL on saanut kuolleesta oikein laaditun kuolintodistuksen, ne lähetetään postitse Tilastokeskukseen.
Postin kautta operoiminen vie aikansa. Se on myös jonkin verran epävarma systeemi.
– Prosessi on hidas, toteaa oikeuslääkäri Ursula Vala THL:sta.
– Tämä tulee muuttumaan. Tahtotila on, että se muuttuu, Vala painottaa.
Tilastokeskus saa vain 15 prosenttia kuolintodistuksista sähköisesti. Loput 85 prosenttia skannataan järjestelmään THL:stä paperipostina tulleista lomakkeina, josta tiedot luetaan optisesti.
Tilastokeskus joutuu usein kyselemään kuolintodistusten perään, sillä kuolintodistuksen kirjoittaminen on voinut syystä tai toisesta lykkääntyä tai jopa unohtua. Kuolintodistus on voinut myös hukkua postissa.
– Tällä hetkellä (19.5.2022) vuodelta 2021 meiltä puuttuu noin 2100 kuolintodistusta, kertoo yliaktuaari Airi Pajunen.
Lue myös
Yhden paperin puuttuminen voi jatkaa vainajan vuokrasopimusta jopa kuukausia
Suuret ikäluokat piikkaavat
Vaikka vuoden 2021 kuoleminen määrä on kasvanut ja niiden syyt selviävät vasta vuoden 2022 lopussa, jo nyt voidaan sanoa kasvun olevan todennäköisesti monen asian summa.
– Voi olla, että kaikkia osatekijöitä ei välttämättä koskaan pystytä täysin avaamaan. arvelee Vala.
Kuolleiden määrä on jo ennen koronaa Suomessa hiljaksiin kasvanut jo jonkin aikaa vuosien varrella. Merkittävin syy tähän suuntaukseen on ikääntyvä väestörakenteemme.
Vuonna 2021 erityisesti kasvoi yli 85-vuotiaiden kuolleisuus.
– Suuret ikäluokat ovat myös tulossa parhaaseen kuolinikään. Sekin voi kasvattaa tilastopiikkiä, Vala sanoo.
Osa vuoden 2021 kuolemien määrän kasvusta johtunee suoraan koronasta. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 tautiin kuoli kuolemansyytilaston mukaan 558 ihmistä. Lisäksi koronavirustauti myötävaikutti 72 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä.
Koronan monen vaikutukset
Koronapandemian alkuaikoina oli Valan mukaan horjuvuutta sen suhteen, miten koronaan liittyvät kuolinsyyt merkittiin kuolintodistukseen. Sittemmin käytäntöä on selkiytetty.
– Nyt kuolintodistuksessa korona merkitään joko perussyynä tai kuolemaan myötävaikuttavana tekijänä, Vala sanoo.
Kuolemien määrään on voinut vaikuttaa myös se, että korona vuoksi ei ole haluttu tai uskallettu lähteä hoitoon, vaikka olisi pitänyt.
Koronan on todettu lisänneen yksinäisyyttä, joka taas voi sekin aikaistaa kuolemaa.
Korona on voinut lisätä itsemurhien sekä alkoholista ja muista päihteistä johtuvien kuoleminen määrää.
Kun lopullinen vuoden 2021 kuolinsyiden tilasto julkaistaan vuoden 2022 lopulla, alkaa tietojen analysointi. Tuo analysointi voi Valan mukaan kestää pitkään.
Juttua varten on haastateltu myös oikeuskemisti Pirkko Kriikkua THL:stä.
LÄHDE: Iltalehti/Heljä Salonen 24.05.2022