Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Lääkkeiden saatavuudesta

Lääkepula jatkuu. Saatavuushäiriöiden vähenemistä ei ole näköpiirissä.

Artikkeliin liittyvä kuva:ADOBE/AOP

Kertalaakista ei löydy ratkaisuja, se ei ole realistista, kiteyttää Lääketeollisuus ry:n lakimies Tiina Aitlahti.

Hän ei usko, että lääkkeiden saatavuushäiriöt vähenevät merkittävästi ­tänä vuonna. Päinvastoin. Luultavasti häiriöt jatkuvat samanlaisina tai tilanne voi jopa huonontua.

Viime vuonna lääkeyritysten Fimealle tekemien saatavuushäiriöilmoitusten määrä nousi uuteen ennätykseen, lähes 1 700 ilmoitukseen. Tämä on lähes 500 ilmoitusta enemmän kuin vuonna 2018.

– Tilanne globaalilla tasolla on mikä on. Häiriöitä on, ja ne painottuvat tiet­tyihin tuotekategorioihin, sanoo Aitlahti.

Toisaalta usein häiriöt koskevat vain joitain tiettyjä lääkkeen vahvuuksia tai pakkauskokoja, eivät koko valmistetta.

Eniten, 48 prosenttia, Fimean saamista ilmoituksista koski sydän- ja verisuonisairauksien ja hermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Häiriöiden lisääntyminen koskee erityisesti kauan markkinoilla olleita valmisteita, joiden tuotanto on keskittynyt Euroopan ulkopuolelle. Lääkevalmisteen tuotanto- ja jakeluketju on haavoittu­vainen, koska tuotannossa voi olla mukana useita toimijoita useassa vaiheessa. Toisaalta yksittäisen raaka-aineen tuotanto voi olla hyvin keskittynyttä, jolloin sen saatavuusongelma heijastuu laajalle.

Suomessa julkiseen keskusteluun nousi viime vuonna muun muassa rintasyöpälääke letrotsolin puute. Velvoitevarastointi kuitenkin turvaa erityisesti kriittisten ja elintärkeiden lääkkeiden saatavuutta.

Häiriöt aiheuttavat ylimääräistä työtä

Helsingin Pitäjänmäen terveysaseman terveyskeskuslääkäri kohtasi viime vuonna usein saatavuushäiriöitä, erityisesti raskauden ehkäisyyn käytettävissä valmisteissa.

– Lisäksi puutteita on ollut virtsatieinfektioihin käytettävissä antibiooteissa ja kroonisiin ihosairauksiin käytettävissä lääkevoiteissa, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Kalle Saikkonen.

Valtaosa ongelmista oli yleisissä lääkkeissä tai lääke­valmisteissa, joten korvaavia lääk­keitä löytyi melko helposti. Terveyskeskuslääkärille haitta näkyi pääosin ylimääräisenä työnä, kun aikaa kului selvitettäessä saatavuushäiriöiden kestoa ja oikea-­aikaista saatavuutta. Lisäksi työsarkaa aiheutti uusien korvaavien reseptien kirjoittaminen.

– Valtaosassa tapauksista löytyy hoidon kannalta yhteneväinen, saman­arvoinen lääkitys, jota voidaan käyttää väliaikaisesti. Melko vähän on ollut tilanteita, joista olisi aiheutunut suuria hoidollisia ongelmia.

– Joissakin tapauksissa olen joutunut kirjoittamaan erityislupavalmisteita ja niihin liittyviä hakemuksia Fimeaan.

Tieto on monen tuutin takana

Saikkonen ei ole vielä perehtynyt tarkasti Fimean alkuvuonna lanseeraamaan lääkehakuun, jossa saatavuushäiriötiedot löytyvät lääkkeitä hakiessa tai saatavuushäiriöiden omaan hakukoneeseen. Aikaisempaa saatavuushäiriölistausta Fimean sivuilla hän on pitänyt huonona hakutoiminnon puutteen vuoksi.

– Olen tehnyt paljon sitä, että googlaan lääkevalmisteen nimeä ja annosvahvuutta. Lisään perään hakusanaksi YA, jolloin haku näyttää kyseisen valmisteen saatavuustiedot Yliopiston Apteekin verkkokaupassa ja myymälöissä.

Saikkonen on ajatellut, että ison toimijan lääkevarasto peilaa yleisesti melko hyvin kyseisten lääkkeiden saatavuutta.

– Isoilla tukkureilla ja apteekeilla riittää lääkettä jonkin aikaa saatavuushäiriöilmoituksen jälkeenkin.

Saikkonen googlaa yleensä vain niitä valmisteita, joissa hän on tiennyt olevan ongelmia.

Saikkosen ratkaisu toimii pääkaupunkiseudulla, mutta ei syrjäkylillä tai pienemmillä paikkakunnilla.

Ongelmat jatkuvat ilman kannustimia

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat puhuttaneet EU-tasolla, ja jäsenmaat kokoontuivat joulukuussa Brysseliin. Jäsenmaiden mukaan komission pitäisi analysoida lääkepuutteiden syitä ja tunnistaa ne lääkkeet, joita tulisi jatkossa valmistaa Euroopassa.

Lääkeyritykset eivät siirrä tuotantoaan Eurooppaan ilman kannustimia, joiden pitää olla taloudellisia ja poliittisia.

Nopeaa keinoa ei ole, vaan Suomessa on tehtävä ratkaisuja, joilla tilannetta voidaan parantaa täällä. Samalla Suomen on jatkettava yhteistyötä komission ja Euroopan lääkeviraston asiantuntijoiden kanssa.

Yksi tapa vaikuttaa on tietoisuuden ja viestinnän lisääminen. Kun lääkäri tietää lääkettä määrätessään, onko tuote loppu tai ei, kaikki hyötyvät.

Lääketietokeskukselta uusi ratkaisu

Tähän saumaan iskee tänä keväänä Lääketietokeskuksen uusi lääke- ja terveysalan kokonaisratkaisu, jossa tuotetaan lääkeyrityksille helppo kanava lääkesaatavuushäiriöiden ilmoittamiseen. Lääkäreille, hoitajille ja farmaseuteille tieto näkyisi muiden lääketietojen yhteydessä.

Lääketietokeskus aikoo hyödyntää palvelussa olemassa olevia kanavia, joten lääkeyrityksissä ei tarvitse opetella uutta järjestelmää. Sähköiseen verkkopalveluun, jota yritykset käyttävät jo nyt, luodaan kenttä, johon täytetään saatavuushäiriötieto, syy ja mahdollinen kesto. Järjestelmässä ovat valmiina lääkkeen perustiedot, kuten myynti­lupa­numero, ATC-koodi ja vaikuttavat aineet.

– Lääkeyritysten on helpompi tehdä saatavuushäiriöilmoitus kuin nyt. Manuaalisen työn osuus vähenee, jolloin ­ilmoituksen tiedon laatu paranee ja tiedon välitys nopeutuu, sanoo johtaja Essi Kariaho Lääketietokeskuksesta.

Lääkeyrityksen tekemä häiriöilmoitus tulee Lääketietokeskukseen, josta se toimitetaan Fimealle. Yritykseltä saatu tieto lisätään Lääketietokeskuksen tietoihin, josta se toimitetaan potilastietojärjestelmiin ja lääketietopalveluihin.

– Suurimpaan osaa potilastietojär­jestelmiä toimitamme jo nyt jatkuvasti ­tietoa, joten lisäämme uuden tiedon ­nykyiseen tietovirtaan uusina tietokenttinä.

Lääkäri saa tiedon häiriöstä heti reseptin kirjoitustilanteeseen. Nyt näin ei ole ollut, vaan tieto on pitänyt kaivaa erikseen. Saatavuushäiriötiedot päivittyisivät joka päivä.

– Jos saatavuushäiriö loppuukin aikaisemmin kuin on ajateltu tai jos se pitenee, tieto saadaan päivitettyä helposti.

”Suunnitelma kuulostaa hienolta”

Kalle Saikkosen korviin suunnitelma kuulostaa hienolta, mutta potilastietojärjestelmien puutteet tietävä yleislääkäri on silti skeptinen.

– Idea kuulostaa hyvältä. On hienoa, että kansallinen toimija kehittää systeemiä, joka olisi sopivilla rajapinnoilla ­yhdistettävissä, mutta meillä on toistaiseksi useita eri järjestelmiä. Näiden yksittäisten järjestelmien integrointi on osoittanut ongelmaksi aikaisemmin.

Kariahon mukaan käyttöönotto on tehty potilasjärjestelmätoimittajille helpoksi ja Lääketietokeskus tukee heitä prosessissa. Tieto toimitetaan teknisesti sellaisessa formaatissa, että potilastietojärjestelmätoimittajien on helppoa toteuttaa tietojärjestelmien päivitys.

Tuotantokäyttöön kokonaisratkaisu halutaan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Tuomas Keränen

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti 05.02.2020