– seuraa lopun ajan aiheita

Lasten väkivalta lisääntynyt voimakkaasti

Lasten väkivalta lisääntynyt voimakkaasti tänä vuonna: ”Jotain huolestuttavaa tässä ajassa on”

Asiantuntijoiden mukaan rikoksia tekee nuorista vain pieni osa, mutta he rötöstelevät entistä enemmän.

Lasten ja nuorten väkivalta on tänä vuonna lisääntynyt. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Lasten ja nuorten väkivalta on tänä vuonna lisääntynyt. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Lasten tekemiksi epäillyt pahoinpitely- ja ryöstörikokset ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa. Kehityssuunta ei ole muuttunut tämän vuoden aikana parempaan suuntaan vaan tuoreen rikostilaston mukaan entistä huonompaan.

Alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi tammi–kesäkuussa 58 prosenttia ja ryöstörikosten 60 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

”Huolestuttava trendi jatkuu edelleen”, luonnehtii Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin yliopistotutkija Markus Kaakinen.

Poliisi kirjasi pelkästään alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyrikosepäilyjä vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana yhteensä yli 1 100. Tämän ikäryhmän tekemäksi epäiltyjä väkivallantekoja tai niiden yrityksiä on tänä vuonna tapahtunut poliisin tilaston perusteella keskimäärin kuusi päivässä.

Muutos aiempiin vuosiin verrattuna on varsin merkittävä, sillä viime vuoden alkupuoliskolla niitä kirjattiin keskimäärin alle neljä päivässä ja vuonna 2015 alle kaksi päivässä.

Myös 15–17-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstöepäilyt lisääntyivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin alle 15-vuotiailla.

[ Alla linkit kuvaajiin. taakkatoimitus ]

https://pakki-delivery.datadesk.hs.fi/?appId=a3cfb266-7056-45da-abb3-0677409f1f9d&brand=hs

https://pakki-delivery.datadesk.hs.fi/?appId=daccfbab-c609-4692-bc3f-1af8d130ff30&brand=hs

Nuorten rikollisuudesta on keskusteltu julkisuudessa viime vuosina runsaasti.

Asia on tullut ajankohtaiseksi myös tuoreen hallitusohjelman myötä, sillä kansallista turvallisuutta koskevista kirjauksista pisin koskee nuoriso- ja jengirikollisuutta ja sen torjuntaa. Hallitus aikoo laatia kuluvan vuoden loppuun mennessä laajan toimenpide­ohjelman, jonka tavoite on katkaista nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa.

Yliopistotutkija Kaakisen mukaan rikoksia tekee yhä vain pieni osa lapsista ja nuorista, mutta heidän toimintansa näyttää muuttuneen lähimenneisyydessä jollain tavoin.

”Esimerkiksi rikosmäärät per henkilö ovat luultavasti lisääntyneet kaikkein aktiivisimmassa ryhmässä. Samoin pahoinpitelyihin liittyy aiempaa useammin myös muita rikoksia. Jotain huolestuttavaa tässä ajassa on”, Kaakinen sanoo.

Myös poliisin havainnot ovat saman suuntaisia.

”Suurin osa lapsista ja nuorista käyttäytyy paremmin kuin menneet sukupolvet. Myös päihteidenkäyttö on yleisesti vähentynyt. On kuitenkin pieni osa, joilla ongelmat kasaantuvat. Osa heistä on pahasti päihde- ja laitoskierteessä jo siinä vaiheessa, kun he joutuvat ensimmäisen kerran poliisin kanssa tekemisiin”, sanoo Itä-Uudenmaan poliisin ylikomisario Jussi Huhtela.

Huhtelan ja Kaakisen mukaan lasten ja nuorten pahoinpitelyt eivät välttämättä ole lisääntyneet todellisuudessa ihan niin paljon kuin tilastot osoittavat. Kyse voi olla osin myös siitä, että väkivallasta ilmoitetaan aiempaa herkemmin poliisille.

”Alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyjen osalta ilmoitusherkkyys on varmasti noussut viime vuosina. Esimerkiksi koulut ilmoittavat poliisille herkemmin, jos oppilas lyö opettajaa. On tietysti hyvä, että rikosilmoituksia tehdään”, Huhtela sanoo.

Ilmoitusherkkyyttä on voinut lisätä lähimenneisyydessä lastensuojelulain uudistus vuonna 2015.

Lainmuutoksen myötä ilmoitusvelvollisuutta laajennettiin tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta. Siten poliisin tietoon on voinut tulla myös aiempaa enemmän sellaisia tekoja, joissa myös epäilty rikoksentekijä on nuori.

Asiantuntijat uskovat, että vaikka ilmoitusherkkyys olisi lisääntynyt, myös rikosten todellinen määrä on kasvanut.

”Ryöstöjen määrän lisääntymistä ei selitä kuitenkaan mikään muu kuin se, että ryöstöt ovat todellisuudessa lisääntyneet”, ylikomisario Huhtela uskoo.

”Ilmoitusvelvollisuus ei selitä varsinkaan katuväkivallan ja -ryöstöjen lisääntymistä”, sanoo puolestaan yliopistotutkija Kaakinen.

Alle 15-vuotiaat eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen mahdollisista rikoksistaan. Kokonaan seurauksitta he eivät kuitenkaan välttämättä jää, sillä korvausvastuu koskee myös heitä.

Vaikka tekijä välttäisi nuoren ikänsä perusteella varsinaisen rangaistuksen, viranomaiset ryhtyvät usein muihin toimiin.

Poliisi tekee näissä tapauksissa lastensuojeluilmoituksen. Sosiaalityöntekijät arvioivat sen perusteella, onko lapsi lastensuojelun tarpeessa.

”Ankkurimalli on yksi tapa, jolla on haettu tuloksia”, ylikomisario Huhtela sanoo.

Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla pyritään tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estämään ennalta rikollisuutta. Ankkuritiimejä on jokaisella poliisilaitoksella. Niihin kuuluu asiantuntijoita poliisin lisäksi sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta.

Ankkuritoiminta voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun nuori alkaa tehdä rikoksia tai käyttää huumeita. Toiminnasta voi olla myös apua hankalassa elämäntilanteessa olevalle nuorelle, joka on kokenut lähisuhde- tai perheväkivaltaa.

Toiminnalla pyritään tukemaan etenkin nuorta itseään mutta tarvittaessa myös muuta perhettä.

”Ankkuri ei kuitenkaan enää jossain kohtaa auta, kun on menty jo liian pitkälle”, Huhtela huomauttaa.

Hänen mukaansa nuoret rikoksentekijät on jo varsin usein sijoitettu laitokseen.

”On varsin tavallista, että nuori on sijoitettu laitokseen muualle Suomeen, hän on karannut sieltä tänne kotiseudulleen ja syyllistynyt karkumatkan aikana ryöstöihin. Käytännössä hän päätyy silloin takaisin sijoituspaikalle lastensuojeluviranomaisten huostaan”, Huhtela sanoo.

Eri paikallisviranomaiset kokoontuivat maanantaina Vantaalla pohtimaan keinoja puuttua lasten ja nuorten rötöstelyyn.

Huhtalan mukaan keinoina nähtiin muun muassa lisätä viranomaisten välistä yhteistyötä ja jalkautua enemmän nuorten pariin. Poliisi puolestaan voisi näkyä nykyistä enemmän katujen lisäksi myös nuorisotiloissa.

Eri viranomaiset voisivat myös kartoittaa yhdessä huolta aiheuttavat lapset ja nuoret, jotta heitä voitaisiin yhdessä auttaa.

Yliopistotutkija Kaakinen kaipaa lisää tutkimusta alle 15-vuotiaiden rikollisuudesta. Hänen mukaansa oisi hyvä tutkia esimerkiksi sitä, pyytävätkö tai houkuttelevatko vanhemmat nuoret alle 15-vuotiaita tekemään rikoksia, koska he eivät joudu teoista rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Varsin usein alle 15-vuotiaat tekevät nimittäin rikoksia ryhmissä, joihin kuuluu heitä vanhempia nuoria.

Fakta:

Näin selvitys tehtiin

■ Helsingin Sanomat pyysi Poliisihallituksen tammi–kesäkuun rikostilastot lasten ja nuorten osalta. Mukana tarkastelussa ovat poliisin selvitetyiksi luokittelemat pahoinpitelyt, törkeät pahoinpitelyt, ryöstöt ja törkeät ryöstöt sekä niiden yritykset.

■ Kyse on rikosepäilyjen määrästä, ei rikoksista epäiltyjen henkilöiden määrästä. Yhdellä rikoksella voi olla useampia tekijöitä.

■ Rikokset tilastoidaan selvittämisajankohdan mukaan, joten osa niistä on voinut tapahtua jo edellisen vuoden aikana, vaikka ne näkyvät tämän vuoden tilastossa. Sama koskee edellisten vuosien tilastolukuja.

LÄHDE: Hesari/Lassi Kerkelä 09.07.2023