Maahanmuuttajat raiskaavat

Neljä kymmenestä raiskausepäillystä on ulkomaalaistaustaisia

Valtioneuvoston selvityksen mukaan sosiaalinen huono-osaisuus ei selitä ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuutta.

Seksuaalirikoksista epäillyt ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana pääosin nuoria. / LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Seksuaalirikoksista epäillyt ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana pääosin nuoria. / LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Valtioneuvoston julkaiseman selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden osuus raiskauksista epäillyistä nousi 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Luku nousi edelleen kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2020, jolloin ulkomailla syntyneiden osuus epäillyistä oli 38 prosenttia.

Ulkomaalaisten osuus on kasvanut vielä jyrkemmin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyjen joukossa, vaikka kokonaisuudessaan ulkomailla syntyneitä on harvemmin epäiltynä kyseisestä rikoksesta kuin raiskauksesta.

Suomessa seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana pääosin nuoria. Toisen aikuisen raiskauksesta tuomittujen mediaani-ikä on 31 vuotta ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittujen noin 26 vuotta.

Toisen polven maahanmuuttajien seksuaalirikosepäilyt olivat tilastojen valossa hyvin harvinaisia vuosina 2011–2020. Selvityksen mukaan vasta tulevina vuosina voidaan havainnoida tarkemmin, eroaako ryhmän riski syyllistyä seksuaalirikokseen kantaväestön riskistä.

– Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten määrä oli 444 031. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 367 417 (83 prosenttia) ja toisen polven 76 614 (17 prosenttia). Yli puolet toisen polven maahanmuuttajista on alle 15-vuotiaita lapsia, julkaisussa todetaan.

Analyysin perusteella sosiaalinen huono-osaisuus selittää vain hieman ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuutta.

– Toisin sanoen maahanmuuttajien seksuaalirikoksia selittävät ennen muuta muut tekijät kuin sosiaalinen huono-osaisuus, kuten työn puute tai köyhyys. Muita selittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi kulttuurisiin oppimisprosesseihin liittyvät tekijät, kielteiset elämänkokemukset ja arkirutiinitoiminnot, julkaisussa todetaan.

Asiasta uutisoi ensin Iltalehti.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 29.09.2021