Maailman tappavin virus: Jos oireet alkavat, kuolet 99,998 % varmasti – Taudin nimen kaikki tietävät, mutta sen kauheuden moni unohtaa: Rokote pelastaa joka vuosi satoja tuhansia henkiä
Vesikauhua ei Suomessa enää tavata. Vesikauhurokote pelastaa lähes kaikki, mutta se pitää antaa ajoissa: Sairauden alkamisen jälkeen 99,998 % kuolee.
Useimmat meistä ovat kuulleet vesikauhusta ainakin nimeltä. Koska tämä sairaus on saatu hävitettyä joistakin osista maailmaa – varsinkin monista Länsi-Euroopan maista, myös Suomesta – saattaa vesikauhun hirveys sairautena päästä kuitenkin unohtumaan.
Unohdus on valitettavaa, sillä vesikauhu on tietyillä mittareilla maailman tappavin tauti, tai ainakin sitä on sellaiseksi sanottu. Väite perustuu puistattaviin kuolemantilastoihin. Jos vesikauhun oireet alkavat, pyöreästi 99,998 prosenttia potilaista kuolee jopa nykyaikaisessa sairaalahoidossa.
Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan oireiden alkamisen jälkeen vesikauhu on ”oleellisesti ottaen 100-prosenttisen tappava”. Hieman tarkempi 99,998 prosentin luku voidaan arvioida tieteellisessä kirjallisuudessa mainituista pelastuneista potilaista vuosilta 2004–16 sekä tautitapaustilastoista.
Pelastuneita potilaita tällä aikavälillä tunnetaan 10 kappaletta ja vuotta 2004 edeltäneeltä ajalta neljä. Kuolleita on vuosittain ainakin parikymmentä tuhatta ihmistä; arviot tosin vaihtelevat lähteen mukaan. Monessa lähteessä mainittu suurempi lukema, noin 60 000 ihmistä, saattaa olla nyttemmin vanhentuneeksi muuttunutta tietoa 1990-luvulta.
Niinpä voidaan arvioida, että reilussa kymmenessä vuodessa vesikauhukuolemia maailmalla on ollut ainakin useita satoja tuhansia, todennäköisimmin noin puoli miljoonaa. Suuruusluokkatarkkuudella ilmoitettu tappoprosentti 99,998 seuraa tästä.
- Lue myös:
Vesikauhun uhreista ylivoimaisesti suurin osa asuu Aasian ja Afrikan maaseudulla.
WHO arvioi pureman jälkeen annosteltavan vesikauhurokotteen kuitenkin pelastavan vuosittain ”satoja tuhansia” ihmisiä. He olisivat saaneet vesikauhun, mutta oireet eivät ehtineet alkaa rokotteen ansiosta.
Pureman jälkeisiä vesikauhurokotteita annostellaan maailmassa WHO:n mukaan vuosittain noin 30 miljoonaa. Pelastuneiden ihmisten määrä jää tätä pari kertaluokkaa pienemmäksi, sillä villieläimen purema tai muu riskitilanne ei yleensä tarkoita taudin tarttumista. Riskiä oireiden alkamisesta ei voida kuitenkaan ottaa, joten rokote joudutaan antamaan varmuuden vuoksi.
Maailmassa ylivoimaisesti suurin osa ihmisten vesikauhualtistuksesta – 90 prosenttia tartunnoista ja 99 prosenttia kuolemista – on peräisin kulkukoirien puremista. Loppu tarttuu villieläimistä, kuten lepakoista. Tartunnan lähteiden jakauma vaihtelee kuitenkin huomattavasti maittain.
Vesikauhua aiheuttaa joukko lyssavirusten sukuun kuuluvia viruksia, joista yleisin on vesikauhuvirus.
Viive vesikauhutartunnan ja oireiden alkamisen välillä vaihtelee rajusti. Lyhimmillään viive voi jäädä viikkoon, pisimmillään se voi olla jopa useita vuosia. Tyypillisesti oireiden ilmaantumisessa kestää pari kuukautta.
Suomalaisen lääketieteellisen Duodecim-lehden mukaan vesikauhun oireet ovat aluksi epäspesifisiä: kuumetta, pahoinvointia, pääkipua, kurkkukipua, levottomuutta ynnä muuta. Parissa tai muutamassa päivässä oireet syvenevät monenlaisiksi sekavuustiloiksi. Oireisiin kuuluu usein juomista kohtaan koettu kauhu (mistä taudin nimi) ja runsas syljen eritys.
Lopulta 2–12 päivän kuluessa oireiden alkamisesta potilas vaipuu koomaan ja kuolee.
Vesikauhurokote pitää antaa noin kymmenen päivän sisällä puremasta. Yksi rokotekuuri maksaa tuhatkunta euroa, joten vesikauhu rasittaa maailman taloutta pelkästään rokotteiden takia vuosittain 30 miljardilla eurolla. Ajoissa annettu rokote kuitenkin onneksi tepsii lähes aina.
Vesikauhurokotteen keksivät ensimmäisinä vuonna 1885 ranskalaiset Louis Pasteur ja Émile Roux.
Suomi todettiin vapaaksi vesikauhusta vuonna 1991, Duodecim kertoo. Viimeinen villieläinten parissa havaittu epidemia sattui 1988–89, minkä jälkeen kaikki Suomessa havaitut suhteellisen harvat vesikauhutapaukset niin ihmisissä kuin eläimissä ovat olleet ulkomaista tuontia.
THL:n mukaan edellisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on ollut keskimäärin noin 60 vesikauhualtistusepäilyä vuodessa.
Jotta vesikauhu ei palaisi Suomeen Venäjältä supikoirien, kettujen ja susien mukana, maamme kaakkoisrajalle levitetään vuosittain syöttirokotteita.
Villieläimen puremahaava tulee aina puhdistaa erittäin huolellisesti vesikauhutartunnan riskin vähentämiseksi, erityisesti maissa joissa vesikauhua esiintyy.
Korjaus 16.11.2022 kello 18:16. Korjattu laskuperusteita ja otsikkoa (99,999 % –> oikea luku 99,998 %).
- Lue myös:
LÄHDE: Tekniikka&Talous/Tuomas Kangasniemi 16.11.2022
Rabies eli vesikauhu
Mikä on rabies?
Rabies on aivotulehdus, jonka aiheuttaja on hermohakuinen lyssavirus.
Useat nisäkkäät voivat saada rabiestartunnan ja välittää tartuntaa toisiin eläimiin ja ihmisiin. Ihmisen taudista käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimen taudista raivotauti.
Miten rabies tarttuu?
Ihmisen rabiestartunta on yleisimmin seuraus sairastuneen eläimen puremasta. Tauti voi tarttua myös haavaan tai limakalvolle joutuneesta eläimen syljestä.
Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on yleensä 20–90 päivää, mutta se voi vaihdella 10 päivästä jopa vuosiin.
Miten rabieksen tarttuminen ehkäistään?
Taudin esiintymisalueella asuvien ja matkustavien, sekä työssään rabiekselle mahdollisesti altistuvien henkilöiden rabiestartuntoja ehkäistään rokottamalla.
Rabies- eli vesikauhurokote
Altistuksen jälkeisestä hoidosta lääkäri tekee päätöksen riskinarvioinnin perusteella.
Taudin kehittymisen voi ehkäistä
- puhdistamalla puremahaavan nopeasti runsaalla vedellä ja saippualla
- desinfioimalla haavan
- aloittamalla vasta-ainehoidon ja rokotukset mahdollisimman nopeasti (mieluiten vuorokauden kuluessa). Altistuksen jälkeen aloitettu vasta-aine- ja rokotushoito estävät taudin kehittymisen.
Toimenpideohje ihmisen rabiestartuntojen torjumiseksi
Rabieksen torjunta eläimillä on keskeinen osa ihmisten rabiestartuntojen ehkäisyä.
Vuosittain Suomen kaakkoisrajalla levitetään maastoon villieläinten syöttirokotteita tartunnan leviämisen estämiseksi. Koirien ja kissojen maahantuonti edellyttää, että ne ovat rokotettuja raivotautia vastaan.
Mitkä ovat rabiestartunnan (vesikauhun) oireet?
Alkuvaiheen oireina ovat:
- levottomuus
- päänsärky
- kuume
- pahoinvointi
- tuntomuutokset pureman alueella.
Taudin edetessä potilas on kiihtynyt, harhainen ja kouristelee. Nielun alueen lihaskrampit aiheuttavat nielemisvaikeuden. Harvinaisemman rabiesmuodon oireina ovat tuntopuutokset, heikkous, kipu ja halvaantuminen.
Tauti johtaa kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Miten rabiestartunta todetaan?
Rabiestartuntaa ei voida todeta ennen oireiden alkamista.
Oireiden alettua virus voidaan todeta syljestä, aivo-selkäydinnesteestä, sarveiskalvolta tai niskan iholta tai aivoista otetusta koepalasta.
Miten rabiesta hoidetaan?
Oireiseen tautiin ei ole täsmähoitoa. Rabiekseen sairastuneen hoito on tukea antavaa.
Miten paljon rabiesta esiintyy ja miten sitä seurataan?
Rabiesta esiintyy eläimillä maailmalaajuisesti.
Jopa puolet maailman väestöstä elää alueella, jolla he altistuvat rabiestartunnalle. Vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolee rabiekseen, suurin osa heistä Afrikassa ja Aasiassa. Eläimillä rabiesta esiintyy myös Venäjällä sekä useissa Itä-Euroopan maissa.
Rabieksen esiintyvyys Suomessa
LÄHDE: THL.fi 12/2019