Miksi koronarokotetta vastustetaan?

Valtamedian yksipuolisella ja sen takia harhaanjohtavalla uutis- ja ajankohtaistarjonnalla on taipumuksena paitsi politisoida, myös polarisoida käsittelemiään aiheita. Näin on tapahtunut myös koronavirusta ja koronarokotetta koskevassa journalismissa.

Sen sijaan, että valtamedia suhtautuisi vallankäyttäjien toteuttamaan rokotekampanjaan kriittisesti – kuten vapaassa länsimaisessa demokratiassa voisi perustellusti olettaa tapahtuvan – se näyttää ”vastuullisen journalismin” harjoittajana asettuneen propagoimaan kampanjan puolesta. Sillä on sen takia taipumus leimata ”valtion vastustajiksi” – kuten totalitarismissa on tapana – samaan kategoriaan kaikki, jotka suhtautuvat rokotteeseen kriittisesti.

Kuinka hyvin se mielikuva, minkä valtamedia on rokotekampanjaan kriittisesti suhtautuvista maalannut, vastaa todellisuutta? Mielestäni kriittinen suhtautuminen koronarokotuksiin on paitsi moninaisempaa ja monenkirjavampaa, myös huomattavasti eriasteisempaa kuin valtamedia esittää.

Rokotekritiikki myös perustuu toisistaan poikkeaviin syihin. Toisin kuin valtamedian uutisoinnista voisi päätellä, rokotekriitikot eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Tämä joukko on varsin heterogeeninen ja sen sisällä on erilaisia ja keskenään jopa täysin vastakkaisia käsityksiä koronavirukseen ja rokotteeseen liittyen.

Mielestäni verraten pieni osa rokotekriitikoista kuuluu niihin, jotka ovat muutenkin rokote- tai lääkevastaisia, siis sellaisia, jotka vastustavat rokotteita tai lääkkeitä aina ja kaikkialla.

Huomattavasti suurempi osa kriitikoista taitaa kuulua niihin, jotka vastustavat tai kritisoivat ensisijaisesti rokotekampanjaan tai sen toteutukseen liittyviä kyseenalaisia piirteitä, kuten pakkorokotuksia, mitä koronapassin vaatiminen käytännössä tarkoittaa, tai perusterveiden lasten ja nuorten massarokotuksia.

Näiden ryhmien väliin mahtuu lisäksi lukemattomia sellaisia, jotka syystä tai toisesta suhtautuvat kielteisesti tai varauksellisesti nimenomaan tähän koronarokotteeseen ja sen turvallisuuteen.

Rokotekritiikin ensisijainen motiivi näyttäisi perustuvan johonkin seuraavista pääryhmistä:

1) Poliittisideologiset syyt

2) Uskonnolliset syyt

3) Terveydelliset syyt

4) ”Salaliittoteoreettiset” syyt

ROKOTEKRITIIKIN MOTIIVIT

1) Poliittisideologiset syyt

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka näkevät rokotekampanjan osana maailmanlaajuista vallankeskittämistä, joka tähtää kansallisvaltioiden sekä länsimaisen kansanvallan ja yksilönvapauksien tuhoamiseen. Vallankeskittämisen ja ihmisten valvonnan lisäämisen taustalla voidaan nähdä elitistisiä taloudellisia ja valtapoliittisia intressejä.

Jos kriittisyys perustuu siihen, että rokotekampanjan taustalla ajatellaan olevan ensisijaisesti rahan ja vallan tavoittelu, ei välttämättä ole olennaista se, mikä on rokotteen teho, eivätkä edes sen terveydelliset vaikutukset.

2) Uskonnolliset syyt

Toiseen ryhmään kuuluvat antavat rokotekampanjalle uskonnollisen merkityksen. He saattavat uskoa, että tämä rokote liittää rokotettavat tavalla tai toisella Jumalan vastustajan leiriin, mikä tappaa heidät joko ruumiin tai sielun puolesta.

Toisaalta saatetaan ajatella, että rokotteen ottaminen on osoitus epäuskosta: Jumalan huolenpidon sijasta luotetaan inhimilliseen apuun tai jopa demoniseen asiaan, mitä sen takia pidetään tässä tapauksessa suorastaan synnillisenä valintana.

3) Terveydelliset syyt

Kolmannessa ryhmässä rokotetta arvioidaan sen mahdollisten hyötyjen ja haittojen sekä siihen ja tautiin liittyvien terveydellisten riskien perusteella.

Miksi rokottaa, jos siitä mahdollisesti seuraavat haitat ovat suurempia kuin taudista mahdollisesti seuraavat haitat? Tai miksi rokottaa, jos rokotteeseen liittyvät riskit ovat suurempia siitä mahdollisesti saatavat hyödyt?

Kriittinen suhtautuminen ja epäluulot perustuvat ensisijaisesti siihen, että kysymyksessä on uudentyyppinen rokoteteknologia, joka on otettu käyttöön poikkeusmenettelyllä ja massarokotukset on käynnistetty ilman luotettavaa tietoa rokotteen tehosta ja normaalisti vaadittavia kliinisiä testejä rokotteen pitkäaikaisvaikutuksista.

Varauksellisuutta lisää luonnollisesti se, ettei rokote ole tehonnut alussa luvatulla tavalla. Kriittisyys perusterveiden lasten ja nuorten massarokotuksia kohtaan perustuu lääketieteessäkin normaalisti sovellettavaan varovaisuusperiaateeseen. Tämä liittyy myös huoleen vähenevän väestön tulevaisuudesta ja olemassaolosta.

4) ”Salaliittoteoreettiset” syyt

Neljännessä ryhmässä rokotekritiikki perustuu ”salaliittoteoreettisiin” syihin. Siihen kuuluvat tavallaan yhdistelevät muiden pääryhmien motiiveja olettamansa salahankkeen taakse. Salaliittoteorialla tarkoitan salaista hanketta, jonka olemassaololle ei ole osoittaa todennettavissa olevia perusteita.

”Salaliittoteoreettinen” motiivi vastustaa koronarokotetta lähtee yleensä siitä, ettei rokotekampanjan tarkoitus alun alkaenkaan ollut suojella ihmisiä ja heidän terveyttään, vaan päinvastoin vahingoittaa heitä joko tappamalla tai altistamalla heitä virukselle.

Taustalla on ajatus salaliitosta, joka tähtää joko väestömäärän vähentämiseen maailmassa (esimerkiksi oletetun ilmastokatastrofin välttämiseksi) tai väestön tekemiseksi riippuvaisiksi toistuvista rokotteista (joko rokotemyynnin edistämiseksi tai ihmisten geneettiseksi manipuloimiseksi). Käsitykseni mukaan näille käsityksille ei ole osoittaa todennettavissa olevia perusteita.

SUMMASUMMARUM

Huolimatta ”vastuulliselta” valtamedialta saamastaan tuesta viranomaiset ovat mielestäni vastaneet melko huonosti moniin niistä syistä, jotka motivoivat rokotteeseen varauksellisesti suhtautuvien kannanmuodostusta. Viestinnälliset vaikuttamiskeinot, joilla viranomaiset ovat rokotekampanjaa ”vastuullisen” valtamedian myötävaikutuksella edistäneet, ovat itse asiassa osaltaan vain vahvistaneet rokotekriittisyyttä.

Propagandasta (ja markkinoinnista) tuttu manipulointi ja suostuttelu toimii yleensä suuriin ihmisjoukkoihin, mutta herättää helposti vastareaktion kriittisissä mediankäyttäjissä heidän tunnistaessaan käytetyt keinot.

Sosiaalinen media tarjoaa nykyään erilaisia vertaisryhmiä, joissa on valtamedian tarjonnasta poikkeavaa ja sitä kritisoivaa tietoa. Myös tietoisuus käytetyistä vaikuttamiskeinoista voi lisääntyä näiden kautta. Media on murroksessa.

LÄHDE: OikeaMedia/blogi/Petteri Hiienkoski 04.01.2022


Salaliittoteorioita tai ei, jokainen lukija päättäköön mielessään.

Taakkatoimitus

Kuva kopioitu Jouko Pihon sivustolta 01/2022