Miljoona suomalaista ilman väestösuojaa

Miljoona suomalaista jäisi ilman väestönsuojaa, jos syttyisi sota

Suomessa on omakotitaloalueita, joille ei ole tehty väestönsuojia. Vanhemmista iso osa on huonossa kunnossa.

Ainakin miljoona suomalaista jäisi ilman väestönsuojapaikkaa kriisin syttyessä. Vielä isompi osa kansalaisista jäisi ilman oikeasti toimivaa ja hyvässä kunnossa pidettyä suojaa. Ruotsissa vastaava arvio on kolme miljoonaa.

– Toki se on suhteellinen kysymys sikäli, että on huoltamatonkin väestönsuoja jonkinnäköinen turvapaikka, sanoo väestönsuojia suunnittelevassa yrityksessä aiemmin toiminut ja väestönsuojien rakentamisyhdistyksessä vaikuttava Ilkka Kivisaari.

Osa suomalaisista asuu niin harvaan asutuilla alueilla, että väestönsuojaa ei tarvitakaan, mutta on myös kaupunkien omakotitalo- ja rivitaloalueita, joilla väestönsuojia ei ole, vaikka pitäisi olla.

– Suojautumisen tarve sielläkin on ilmeinen.

– Isoja yhteissuojia ei ole rakennettu vuoden 2011 jälkeen.

Iltalehti selvitti väestönsuojien kuntoa viimeksi pari vuotta sitten laajassa artikkelissa. Suurta edistystä ei ole ilmennyt.

– Eihän kahdessa vuodessa ole ihan hirveästi tapahtunut.

Puolustuspoliittiseen selontekoon on kuitenkin kirjattu vihdoin lause, jonka mukaan sisäministeriön johdolla selvitetään suojien kunto ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

– Sen tiedän, että sitä on aloitettu ministeriössä, mutta suojien tilanne on sama kuin toissa kesänä. Herääminen on alkanut, mutta vielä ei ole hirveästi tehty.

Väestönsuojat jakautuvat kahteen kokonaisuuteen, joista toinen ovat kerrostalojen suojatilat.

– Niissä osa hoitaa asiat kuten pitääkin, eli niitä tarkistetaan ja huolletaan, mutta isoa osaa taloyhtiöistä se ei kiinnosta.

Hakaniemessä kruununjalokivi

Ennen vanhaan pelastuslaitokset pitivät huolta väestönsuojien määräaikaishuoltojen seurannasta, mutta Kivisaaren mukaan tämä on nykyisin jäänyt resurssisyistä taloyhtiöiden vastuulle.

Toinen iso kokonaisuus ovat isot kalliosuojat, jollainen on vaikkapa Helsingin Hakaniemen torin alla.

– Se on kruununjalokivi. Sitä on pidetty kunnossa ja sitä kehtaa esitelläkin. Mutta pääkaupunkiseudullakin on suojia, jotka ovat kauan olleet pahasti heitteillä, silti korjaussuunnitelmia vasta pohditaan.

– Pääkaupunkiseudulla kaikki asukkaat ja työssä kävijät mahtuisivat suojiin, jos ne vain ovat kunnossa.

Yhdistys on useamman kerran ehdottanut, että taloyhtiöitä motivoitaisiin parantamaan suojia, kuten Ruotsissa on tehty.

– Siellä viranomainen on antanut taloyhtiöille ilmanpuhdistimen kustannuksen verran avustusta. Lopun hoitaa taloyhtiö. Pieni tukiainen on auttanut pitämään väestönsuojia kunnossa.

Kivisaarta huolestuttaa edelleen, miten väestönsuojille käy, kun pelastustoimi siirtyy alueille hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä.

– Pelastustoimen tehtävät ja rahoitus ovat uudistuksessa jääneet vähälle huomiolle.

Lue myös

Tyly arvio: ”Puolet kaikista väestönsuojista on täysin hoitamatta” – Suomen väestönsuojelua on rapautettu jo pitkään

Usein varastona

Väestönsuoja on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä.

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.

Väestönsuoja turvaa ihmisiä räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.

Esimerkiksi koronapandemia muistutti asiasta. Nyt väestönsuojat ja varautuminen puhuttavat taas, kun Ukrainassa kuohuu.

– Tällä tarkoitan sekä Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviä että sitä, onko ihmisillä kotivaraa vai ei. Ne ehtii hyvän sään aikana hoitaa pienellä vaivalla kuntoon, mutta sitten kun on tilanne päällä, käy kuten koronan alkaessa. Makaroni ja vessapaperihan loppuvat, kun kaikki haluavat sitä yhtä aikaa.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Aleksanteri Pikkarainen 20.02.2022