Mitä 2020-luku tuo tullessaan?

Mitä 2020-luku tuo tullessaan? Tulevaisuusasiantuntijat: Lisää maahanmuuttoa ja kaupungistumista, algoritmien valta kasvaa…

Sitra ennustaa tulevien vuosien trendejä vuodenvaihteessa 2019-2020.

Mitä 2020-luku tuo tullessaan? 1
2020-luku. Väestö keskittyy yhä 2020-luvulla. Suomessa väestö keskittyy muutamaan suureen kasvukeskukseen. Muualla väestö vähenee ja ikääntyneen väestön osuus kasvaa. Kuva: PEKKA KARHUNEN/KL

2020-luvulla Suomeen suuntautuva maahanmuutto saattaa lisääntyä. Työelämän muutokset, kaupungistuminen, konfliktit ja ympäristön muutokset kasvattavat globaaleja muuttoliikkeitä.

Näin arvioi eduskunnan alainen Sitra uudessa raportissaan, joka esittelee Sitran tulevaisuusasiantuntijoidensa arvioita 2020-luvun lähivuosien kehityskuluista.

Sitra ennakoi, että erityisesti nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, mikä liittyy muun muassa ilmastoahdistukseen, kilpailuyhteiskuntaan ja digitalisaation mukanaan tuomaan informaatiotulvaan.

Raportissa arvioidaan, että 2020-luvulla ihmisten keskittymiskyky ja luova ajattelu vähenevät. Tiedon helppo saatavuus ja kiihtyvä kilpailu huomiosta on jo laskenut keskittymiskykyä.

”Informaatiotulvassa selviytyäkseen ihmiset tekevät nopeita johtopäätöksiä otsikoiden, kuvien ja meemien perusteella. Tylsistymiselle ja pitkäjänteiselle ajattelulle jää yhä vähemmän aikaa”, Sitra arvioi.

Uudella vuosikymmenellä myös syntyvyys laskee. Lapsettomien osuus kasvaa ja syntyvyys laskee entisestään Suomessa. Lapsettomuus yleistyy erityisesti vähemmän koulutetuilla.

Teknologia sulautuu kaikkeen osaksi yhteiskuntaa ja arkea. Teknologia tarjoaa toisaalta uusia ratkaisuja vaikka energiantuotantoon, mutta samalla se myös kasvattaa energiantarvetta. Jännitteeksi nousee, milloin teknologia auttaa ja milloin se haittaa ekologista jälleenrakennusta.

2020-luvulla itseajavista autoista, koneille puhumisesta, räätälöidyistä suosituksista ja muista tekoälysovelluksista tulee yhä yleisempiä. Algoritmeille annetaan yhä enemmän päätäntävaltaa. Silloin kysymykset läpinäkyvyydestä, vastuusta ja käytetyn tiedon vinoumista korostuvat.

Tärkeäksi tulee, kuka päättää teknologiasta ja datasta. Dataa kertyy yhä vieläkin enemmän.

Datan hyötykäyttö voi lisätä merkittävästi taloudellista kilpailukykyä, mutta toistaiseksi sitä on käytetty pikemminkin vallan- ja väärinkäytön välineenä esimerkiksi vaaleissa. Teknologia nähdään yleisemminkin yhä enemmän geopoliittisena valtakysymyksenä.

Teknologia liittyy ”tulevaisuusvaltaan”: kuka määrittää tulevaisuusnäkymiä ja ketkä ovat edustettuina päättäjätahoilla. Teknologia voi kasvattaa yhä ihmisten epätasa-arvoisuutta.

Nopeasti kehittyvää teknologiaa pitäisi pystyä säätelemään ja luomaan datan käytölle reilut pelisäännöt, mutta lainsäädäntö ei pysy perässä.

Vahvojen johtajien ihannointi jatkuu lähivuosina. Nopeiden, suurten muutosten tarve ja kaipuu yksinkertaisiin ratkaisuihin ovat nostaneet vahvojen johtajien suosiota.

Demokratiaa haastavat ajatukset käytännöllisestä itsevaltaisuudesta sekä näkemys siitä, että demokratia on liian hidas tai kyvytön reagoimaan aikamme polttavimpiin kysymyksiin.

Hämmennys vallankäytön muotona yleistyy. Tulevaisuuden kannalta oleellista on kuitenkin vähentää hämmennystä ja vastakkainasettelua.

Suurin ongelma ja kehityskulku tullee kuitenkin siitä, miten ihmiset vastaavat ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien vaihtelevaan saatavuuteen ja jäteongelmaan.

2020-luvulla luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Jo nyt 25 prosenttia kaikista eläin-­ ja kasviryhmien lajeista on jo vaarassa hävitä ja 75 prosenttia kaikista maa­-alueista on merkittävästi ihmisen muokkaamia.

Ilmasto- ja ympäristöongelmien lisäksi toinen 2020-luvun lähivuosien kehityskulku on verkostomaisen vallan voimistuminen. Valtasuhteissa siirrytään moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen maailmaan.

Kolmas kehityskulku liittyy väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen: väestö muuttuu ikääntymisen lisäksi taustoiltaan, mahdollisuuksiltaan ja tavoiltaan yhä monimuotoisemmaksi. Kysymykseksi nousee, tehdäänkö ekologinen jälleenrakennus reilusti vai eriarvoistavasti.

Tähän liittyy myös neljäs kehityskulku eli talousjärjestelmän suunnan etsiminen. Sitran raportissa kysytään, nähdäänkö ympäristö vain resurssina vai otetaanko talouden tavoitteeksi ympäristön parempi tila.

Sitralaisten mielestä yhteisymmärrys talousjärjestelmän ongelmista muun muassa vaurauden keskittymisessä ja ympäristövaikutuksissa on kasvanut, mutta samalla nykyisistä ongelmallisista käytännöistä ja rakenteista on hankala luopua.

Sitra kysyy tulevaisuusraportissaan, pystymmekö uudistamaan taloutta riittävän nopeasti ja siirtymään tavoittelemaan ympäristön parantamista sen sijaan, että ympäristö nähdään reunaehtona. Ryhdymmekö täysin voimin ekologiseen jälleenrakentamiseen vai pidämmekö kiinni vanhasta?

Sitrassa päätellään, että monet polttavista yhteiskunnallisista ongelmista ovat niin monimutkaisia, ettei niihin löydy yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Erilaista tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta yhden asiantuntijan ratkaisut saattavat näyttää toisen alan asiantuntijan näkökulmista suurilta ongelmilta.

Sosiaalisessa mediassa asiantuntijuus törmää jatkuvasti hyvin monimuotoiseen kritiikkiin. Samaan aikaan päätöksiä tehdään kasvavan kiireen ja nopeatempoisen julkisen keskustelun paineessa.

LÄHDE: Uusi Suomi/Tuula Laatikainen 01.01.2020