Olisit uskonut salaliittoanalyytikkoja: digitaalinen identiteetti tulee
Euroopan komissio julkaisi 21.4.2021 tiedonannon eurooppalaisesta lähestymistavasta tekoälyyn. Ensimmäisen tekoälyn koordinoidun toimintasuunnitelman komissio julkaisi vuonna 2018.
”Suomi kannattaa komission ihmiskeskeistä ja luottamusta korostavaa lähestymistapaa tekoälyyn, jossa eurooppalainen tekoäly perustuu vapauden, ihmisarvon ja yksityisyyden suojan arvoihin. Digitaalisten ratkaisujen, tekoälyn ja algoritmipohjaisen päätöksenteon tuen kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen.”
Kenties saman tapaista syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta kuin koronapassilla erottelu?
Komissio on antaanut tekoälyä koskevan asetusehdotuksen yhteydessä ehdotuksen koneasetukseksi (KOM(2021) 202 lopullinen). Tekoälyasetuksella puututaan tekoälyjärjestelmien turvallisuusriskeihin, kun taas koneasetuksella varmistetaan tekoälyjärjestelmien turvallinen integrointi koneisiin.
Älykahvinkeitin, äly-wc, älypesukone… äly hoi!
Puhu robotille
U 28/2021 vp: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi (Artificial Intelligence Act) antaa tietää, että EU:n digitalisaatiohanke tarkoittaa myös reaaliaikaista ja jälkikäteen tapahtuvaa biometristä tunnistamista, koska komissio esittää näiden välille erottelua, joka vaatii sääntelyä. ”Asetusehdotuksen maininnasta sotilaallisiin tarkoituksiin kehitettyjen ja käytettyjen tekoälyjärjestelmien rajautumisesta soveltamisalan ulkopuolelle valtioneuvosto toteaa kannassaan, että jatkovalmisteluissa tulisi täsmentää huomioimaan vastaavalla tavalla erikseen sisältyvin osin myös kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseen sisältyvät tarkoitukset.”
Rauhannobelisti EU:n digitalisaatio-hankkeissa on siis sotilaallinenkin ulottuvuus. Kansallinen turvallisuus puolestaan on perinteisesti laajennettu tarkoittamaan myös väestön seurantaa ja kontrollointia, vaikka ehdotuksessa määritelläänkin, että tekoälyn kiellettyihin käyttötarkoituksiin kuuluu ”reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttö lainvalvontatarkoituksiin julkisesti käytettävissä olevissa tiloissa, lukuun ottamatta tietyissä tilanteissa rikoksen uhrien (esimerkiksi kadonneiden lasten), kohdennettu etsiminen, luonnollisten henkilöiden elämään tai fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvan erityisen, merkittävän ja välittömän uhan tai terrori-iskun estäminen tai rikoksentekijän tai epäillyn rikoksentekijän paikantamiseksi.”
Etätunnistusjärjestelmän jatkuvaa valvontakäyttöä saatetaan ehkä rajata, porsaanreikiä riittää silti.
Dataa moneen käyttöön
E 86/2021 vp: Ennakkovaikuttaminen: Euroopan unionin datasäädös -osio paljastaa ”Euroopan unionin datataloutta” edistämään pyrkivän komission ehdottavan mm. yritysten välisen datan yhteiskäyttöä, datan jakamista yrityksiltä viranomaisille yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin sekä teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän arviointia datan saatavuuden ja käytön tehostamiseksi. ”Kunnianhimoisilla datapolitiikan toimilla edistetään datan jakamista ja käyttöoikeuksien määrittelyä, luodaan yhteentoimivia tiedonvaihtoratkaisuja sekä mahdollistetaan uusien teknologiaratkaisujen käyttöönottoa.” ”Laadukkaan ja runsaan datan saatavuus on välttämätöntä digitalisaation ja tekoälyn potentiaalin hyödyntämiseksi.”
Asetusehdotuksen liitteessä III on lueteltu korkean riskin kategoriaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä. Näihin luetaan tekoälyjärjestelmien käyttö tietyin ehdoin muun muassa luonnollisten henkilöiden biometrisessä tunnistamisessa ja luokittelussa, kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja käytössä, valinnassa koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, rekrytoinnissa tai työsuhteeseen liittyvässä päätöksenteossa, keskeisten palvelujen ja etujen saatavuuden määrittelyssä, luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnissa, ensiapupalvelujen lähettämisessä, lainvalvontaviranomaisten luonnollisten henkilöiden riskinarvioinneissa, muuttoliike-, turvapaikka- ja rajavalvontahallinnossa sekä oikeuslaitoksissa.
Suomen hallituksen mielestä ”eurooppalaisilla yrityksillä ja kansalaisilla tulee olla mahdollisuus määrätä oman datansa hallinnasta”. Se käy kuitenkin mahdottomaksi, jos esimerkiksi yritykset jakavat kansalaisten identifioitavat ostotapahtumat ja asiakaskäynnit viranomaisille. Tai jos tekolyä käytetään ”tietyin ehdoin luonnollisten henkilöiden tunnistamiseen ja luokitteluun.” Perusoikeudet eivät voi toteutua.
Digitaalinen identiteetti
Digitaalista identiteettiä promotoi BigTech-edunsaajaryhmä yhteistyössä erilaisten vaikuttajaverkostojen ja -tahojen – Maailmanpankki World Bank, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, WallStreet jne – kanssa, joista näkyvin ja äänekkäin on Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF). Koronapassihanke on toiminut vain tien avaajana varsinaiselle tavoitteelle, digitaaliselle identiteettitodistukselle. Versioita on jo useita, mm. Known Traveller Digital Identity, The Commons Project (CommonPass) ja Vaccination Credential Initiative (VCI).
Euroopan unionin digitaalisen identiteetin kehikko on eräs laajimmista osahankkeista. Tavoite on siirtyä vaiheittain digitaaliseen keskuspankkirahaan (Central Bank Digital Currency, CBDB), hankkiutua eroon käteisen käytöstä, ja yhdistää tilit digitaaliseen identiteettiin.
EU:n hanke puolestaan yhdistetään aikanaan rakenteilla olevaan globaaliin järjestelmään.
Tällä ei ole mitään tekemistä minkään terveyden kanssa. Niin Kiuru kyllä tietää että WEF ja EU ja koko globaali eliitti suunnitelleet natsipassin jo aikaa sitten. Kiuru niiden marionetti. pic.twitter.com/7MJAt4JSxe— MirKHe (@mirkhe) December 19, 2021
Sama äänen kanssa. Krista Kiuru puhuu siitä salaliittoanalyytikkojen aikaa sitten kertomasta:
koronapassi on vain tienavaaja digitaaliselle identiteetille.
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat mukana valtavia energia- ja raaka-aineresursseja vaativissa digitalisoimis-hankkeissa: ”Digitaalisuuden ja datan hallinnan systemaattinen kehittäminen ovat perusedellytyksiä myös yhteiskunnan vähähiilisyystavoitteessa (ns. kaksoissiirtymä).”
Digitaalisen identiteetin hankkeet on siis sidottu YK:n Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDGs). Luottokorttiyhtiö Mastercard on jo tuonut markkinoille Mastercard hiilijalanjälkilaskimen. Yhdessä YK:n kanssa suunniteltu hiilijalanjälkeä monitoroiva luottokortti seuraa kulutustasi ja varoittaa, kun lähestyt sinulle sallittua rajaa. On vain poliittisten päätösten päässä, suljetaanko tilisi siihen asti että olet hyvittänyt ilmastorikoksesi, jos ylität sinulle sallitun hiilijalanjälkirajan. Käteisen poistuminen vie taloudellisen ja poliittisen vallan pois sinulta.
Kommentti
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi 27.8.2021 raportin nimeltään ”Digital documentation of COVID-19 certificates: vaccination status: technical specifications and implementation guidance”, jossa ohjeistetaan hallituksia ja yrityskumppaneita globaalin rokotuspassin käyttöönoton teknisissä vaatimuksissa. Käyttöä voidaan myöhemmin laajentaa. Krista Kiuru (sdp) on kertonut Suomen hallituksen olevan tätä tekemässä.
Pohjimmainen kysymys on: kun tällainen digitaalinen 24/7 -valvonnan mahdollistava infrastruktuuri kerran on rakennettu, luotatteko 100% siihen, että sitä ei koskaan, missään olosuhteissa, kenenkään toimesta käytetä väestön valvontaan ja alistamiseen?
Älykaupungeista voi tulla käytännössä avovankiloita, jossa ehdonalaisvangit (”vapaat kansalaiset”) liikkuvat seurantalaitteensa (älypuhelin + digitaalinen identiteetti) kanssa sallitulla alueella, valmiina todistamaan henkilöllisyytensä — ja rokotusstatuksensa — kysyttäessä.
Kun digitaalinen identiteetti -järjestelmä on käytössä globaalisti, avovankila on planeetan suuruinen.
Sitäkin on digitaalinen kansalaisuus: ”kaikkien yhdenvertaisuus ja yhdenvertainen osallistuminen digitaaliseen muutokseen.”
Artikkelikuvan lähde: Eduskunta, Valiokunnan lausunto TuVL 9/2021 vp
Aiheeseen liittyy:
#Shadowgate – Mitä sinun ei haluta tietävän
Suomeen rokotuspassit – syy ”ei vielä päätetty”
Avaako vai sulkeeko terveyspassi yhteiskunnan?
LÄHDE: AvoinMedia 20.12.2021