EU haluaa kieltää tekoälyn käytön ihmisten pisteytykseen, manipulointiin ja etätunnistukseen
Yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien kuten Chat GPT:n vauhdikas kehitys herättää huolta EU-parlamentissa.
Miten säädellä sellaista, joka kehittyy niin nopeasti, että säätelijät eivät pysy perässä? Tämä ongelma riivaa nyt Euroopan unionia, joka haluaisi otteen tekoälystä – ja jolta on suorastaan vaadittu toimia.
EU-parlamentissa kaksi valiokuntaa saa torstaina vuoden työn jälkeen valmiiksi tekstit, joiden pohjalta parlamentti alkaa pikapuoliin neuvotella tekoälyn säätelystä EU-jäsenmaiden kanssa. Parlamentti äänestää oman neuvottelukantansa voimaan kesäkuussa.
EU-komissio antoi tekoälystä asetuksen vuonna 2021, mutta sen jälkeen säätelykenttä on mennyt koko lailla uusiksi. Silloin ei vielä ymmärretty, millä voimalla niin sanotut yleiskäyttöiset tekoälyjärjestelmät rynnistävät esiin kahta vuotta myöhemmin.
Esimerkiksi Open AI -yrityksen kehittämä Chat GPT -sovellus vastaa kysymyksiin, tuottaa tekstiä eri kielillä, koodaa ja ratkoo ongelmia fiksun ihmisen lailla, tosin päästellen välillä omiaan.
Jäsenmaat ovat lisänneet komission alkuperäiseen asetustekstiin säännöksiä yleiskäyttöisistä tekoälyjärjestelmistä, mutta niiden nopea kehitys huolestuttaa niin parlamentissa kuin muuallakin EU:ssa.
Kaksi tekoälylainsäädännön keskeistä europarlamentaarikkoa, italialainen Brando Benifei ja romanialainen Dragoş Tudorache, eivät näytä luottavan pelkästään tähänastisiin säätely-yrityksiin. He ovat mukana eri poliittisia ryhmiä edustavien kahdentoista euroedustajan yhteisvetoomuksessa, jossa toivotaan EU:n kiinnittävän huomiota nopeasti kehittyviin tekoälyjärjestelmiin.
Yhteiskirje vaatii, että EU:n puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden järjestäisivät huippukokouksen, jossa asetettaisiin kansainväliset periaatteet Chat GPT:n kaltaisten järjestelmien kehittämiselle, valvonnalle ja käytölle.
Kirje on ottanut inspiraatiota Future of Life Instituten maaliskuun lopussa keräämästä yhteiskirjeestä, jossa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja joukko muita talouselämän edustajia ja tutkijoita toivovat keskeytystä tekoälymallien kehittämiseen.
Kirjeen viesti oli, että tekoälyn kehitystyö voi karata käsistä. Siinä murehdittiin myös katoavia työpaikkoja ja tekoälyn mahdollisuuksia generoida valtavat määrät propagandaa ja valheita.
EU ei ole ainoa, joka yrittää luoda tekoälylle säännöt: Vastaavia sääntösuosituksia on tullut muun muassa Unescolta, Euroopan neuvostolta ja teollisuusmaiden järjestöltä OECD:lta. Huolta on muun muassa tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyydestä, ihmisten tietosuojan ja tekijänoikeuksien kunnioittamisesta ja automatisoidusta päätöksenteosta.
EU on ensimmäinen, joka yrittää oikeudellisesti sitovaa säätelyä.
Kansainvälistä konsensusta tekoälysäätelystä ei ole, minkä takia europarlamentaarikotkin patistavat huippukokousta koolle.
EU:ssa lähtökohtana on ollut haittojen estäminen, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa pelätään liian tiukan säätelyn johtavan siihen, että innovaatiot nitistetään nuppuunsa. Kiinalla tekoälykehityksen lähtökohtana on kansallinen turvallisuus, mikä tarkoittaa myös ihmisten vahtimista tekoälyn avulla.
EU on ensimmäinen, joka yrittää oikeudellisesti sitovaa säätelyä.
EU:n vuonna 2021 annettu ja kohta siis trilogineuvotteluihin menevä tekoälyasetusehdotus lähtee siitä, että EU ei luokittele tekoälyteknologioita, vaan sitä, mihin tekoälyä käytetään. Sama teknologia voi olla sallittua tai kiellettyä EU-alueella sen mukaan, mikä on sen käyttötarkoitus.
Asetusehdotus kieltää suoraan tietynlaisen haitallisen tekoälyn käytön, esimerkiksi ihmisten pisteytyksen tekoälyn avulla, ihmisten alitajuisen manipuloinnin ja reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käytön ihmisten valvontaan julkisissa tiloissa.
Lisäksi EU yrittää listata käyttötarkoitukset, joissa on suuria riskejä. Niitä ovat EU:n mukaan esimerkiksi ihmisten valinta koulutukseen ja työpaikkoihin tai luottokelpoisuuden arviointi sekä biometrinen tunnistus ja luokittelu.
Asetus esittää riskialttiiden tekoälyjärjestelmien tarkempaa valvomista ja vielä nimenomaan niin, että ihminen pystyisi niitä valvomaan. Lisäksi se tuttuun tapaan vaatii järjestelmiltä läpinäkyvyyttä.
Komissiolla olisi asetuksen mukaan jäsenmaiden kanssa yhteinen julkinen EU-tietokanta, jossa olisi rekisteröitynä tiedot unionissa käytössä olevista suuren riskin tekoälyjärjestelmistä.
Tekoälyasetuksen rikkomisesta seuraisi enimmillään useiden miljoonien eurojen sanktiomaksu.
EU:n lähtökohta ja samalla kompastuskivi on yrittää määritellä tekoälyä ja sen riskejä, mikä on vaikeaa, kun teknologian kehitys etenee nopeammin kuin lainlaatijan ajatus.
Suomen hallitus oli omassa kannanotossaan huolissaan juuri tästä: se toivoi muun muassa, että EU määrittelisi tarkkarajaisesti ja oikeasuhtaisesti sellaiset tekoälyjärjestelmät, jotka kiellettäisiin kokonaan. Eli että säätelijä ei innostuisi kieltämään sellaista, mikä vaikeuttaisi esimerkiksi Suomessa pitkällä olevaa julkisen hallinnon digitalisaatiota.
EU:n koneisto jauhaa hitaasti, ja tekoälyasetus saadaan luultavasti voimaan vasta ensi vuonna. Nähtäväksi jää, seuraako siitä niin sanottu Bryssel-vaikutus – eli tuleeko siitä pohja tekoälyn globaalille säätelylle.
LÄHDE: Hs.fi/Teija Sutinen 11.05.2023