Tästä on kyse GCM-sopimuksessa


Trumpin USA hylkäsi siirtolaisuuspaperin, jonka Suomi pian allekirjoittaa – Tästä on kyse GCM-sopimuksessa

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 30.10.2018

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vetänyt USA:n pois YK:n siirtolaisuussopimuksesta, jota hänen edeltäjänsä Barack Obama edisti. Kuva: All Over Press / EPA

YK:n valmistelema suuri siirtolaisuussopimus on herättänyt verkkokeskustelua ja epäilyksiä Suomessa. Asian nosti politiikassa esiin perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio, joka vaatii GCM-sopimuksen (Global Compact for Migration) tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.

Tavio, kuten moni verkon maahanmuuttokriitikko, syyttää hallitusta GCM:n valmistelusta ”vähin äänin suljettujen ovien takana”. Hänen mukaansa sopimukseen liittymiseen ei ole eduskunnan täysistunnon kantaa. Aiheesta ei myöskään ole juuri käyty julkista keskustelua, mutta Suomen on tarkoitus allekirjoittaa sopimus YK:n kokouksessa joulukuussa useimpien YK:n jäsenmaiden tavoin. Suomen kanta hankkeeseen löytyy tästä ulkoministeriön muistiosta.

GCM-sopimuksen taustalla on poliittinen julistus, jonka YK:n 193 jäsenmaata hyväksyivät yksimielisesti yleiskokouksessa vuonna 2016. New Yorkin siirtolaisuusjulistuksessa, joka ei ollut jäsenmaita sitova, linjattiin pakolaisten oikeuksien ylläpitämisestä ja heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä tukemisesta.

Vuonna 2016 New Yorkin julistuksella oli Yhdysvaltain presidentin tuki, mutta tilanne on muuttunut Donald Trumpin astuttua Barack Obaman tilalle. Trump veti Yhdysvallat irti sopimuksesta jo joulukuussa 2017 ja alleviivasi tätä päätöstä puhuessaan tänä syksynä YK:n yleiskokoukselle. Trumpin mukaan sopimus vaarantaisi USA:n suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden ja toimisi vastoin maan omaa maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaa.

Saman riskin näkee Ville Tavio.

”Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, koska se katsoi sopimuksen mahdollisesti tulevaisuudessa rajoittavan valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa. Kun Yhdysvaltain kaltainen suuri maa toimii näin, olisi asiasta syytä käydä keskustelu eduskunnassa”, Tavio sanoi tiedotteessaan viime viikolla.

YK kuitenkin korostaa muun muassa sopimuksen esittelysivuilla, että GCM ei sido allekirjoittajia juridisesti. Koska se ei ole oikeudellisesti sitova, se ei siis ole varsinaisesti sopimus, vaan ennemminkin ohjenuora, sanoo myös Suomen ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge Iltalehdelle. YK korostaa lisäksi, että GCM:n keskeisiin arvoihin kuuluu valtioiden itsemääräämisoikeus.

”Global Compact vahvistaa valtioiden suvereenin oikeuden määritellä kansallinen siirtolaispolitiikkansa ja (etu)oikeutensa hallita siirtolaisuutta lainkäyttövaltansa sisällä kansainvälisten lakien mukaisesti”, itse sopimustekstissä todetaan.

Samaisen sopimuskohdan mukaan allekirjoittajavaltiot päättävät itse, millaisin lainsäädännöllisin toimin ja muin toimenpitein ne panevat GCM:n käytäntöön. Tässä toimeenpanossa otetaan huomioon ”erilaiset kansalliset realiteetit”.

Siirtolaissopimusta kannattava Euroopan unioni tiivistää sopimuksen keskeisen idean seuraavasti: ”Siirtolaisuus voi tuottaa mahdollisuuksia kaikille vain, jos se on turvallista, hallittua ja säänneltyä. Vaikutusvaltaisinkaan valtio ei kykene hallitsemaan siirtolaisuutta yksin”.

YK:n GCM-esittelytekstin mukaan siirtolaisuus ”tuottaa valtavia mahdollisuuksia ja hyötyjä – siirtolaisille, vastaanottajamaille ja lähtömaille”.

”Kuitenkin, jos se on huonosti säänneltyä, se voi synnyttää merkittäviä haasteita.”

Ulkoministeriön asiantuntija IL:lle: Rajavalvonnasta ei luovuta

Iltalehden haastatteleman ulkoministeriön Renne Klingen mukaan sopimuksen tarkoitus onkin, että siirtolaisuuden maailmanlaajuiseen haasteeseen vastataan yhdessä maailmanlaajuisesti. Sopimukseen sisältyy 23 tavoitetta, joista valtiot valitsevat itselleen sopivat ja sopivan toteuttamistavan.

”Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri mailla on erilaisia tavoitteita”, Klinge sanoo Iltalehdelle.

Suomen kohdalla ei Iltalehden mukaan vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön.

Klinge tyrmää villit tulkinnat, joiden mukaan GCM-sopimus avaisi valtioiden rajat. Vaikka sopimukseen sisältyy pyrkimys lisätä laillisen siirtolaisuuden kanavia ja muun muassa edistää siirtolaisten saamaa lainopillista apua, tavoitteisiin kuuluu myös siirtolaisten salakuljettamisen estäminen sekä hallitun ja koordinoidun rajavalvonnan ylläpito.

”Kompakti ei missään tapauksessa johda siihen, että luovuttaisiin rajamuodollisuuksista tai mistään sen tyyppisistä. Sanoisin, että melkeinpä päin vastoin”, Klinge sanoo Iltalehdelle.

GCM-sopimuksen 23 tavoitteen joukossa ovat muun muassa seuraavat:

”Minimoida haitalliset, rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotimaansa.”

”Tuottaa tarkkaa ja ajantasaista informaatiota kaikissa siirtolaisuuden vaiheissa.”

”Varmistaa, että kaikilla siirtolaisilla on todisteita laillisesta identiteetistään ja asianmukaiset [henkilöllisyyteen liittyvät] asiakirjat.”

”Kehittää säännellyn siirtolaisuuden reittien saatavuutta ja joustavuutta.”

”Tuottaa reiluja ja eettisiä työmahdollisuuksia ja varmistaa kohtuulliset työolosuhteet.”

“Valvoa rajoja yhtenäisellä, turvallisella ja koordinoidulla tavalla.”

”Käyttää siirtolaisten pidätystä vain viimeisenä keinona ja etsiä sille vaihtoehtoja.”

”Tuottaa siirtolaisille pääsy peruspalveluihin.”

“Tehdä yhteistyötä turvallisen ja kunniakkaan paluun ja takaisin vastaanoton takaamiseksi.”

Koska tavoitteisiin kuuluu merkittävissä määrin asioita, jotka liittyvät siirtolaisten suojeluun ja elin- sekä työolojen parantamiseen, voi Klingen mukaan sanoa, että kompakti tulee hyödyttämään siirtolaisia.

”Vähentämään sitä kärsimystä yhteisellä globaalilla taakanjaolla”, hän sanoo Iltalehdessä.

Sopimuksen taustalla on maailman tila: eri puolilla maapalloa elää jo nykyisin 258 miljoonaa siirtolaista kotimaidensa ulkopuolella, ja lukumäärän uskotaan nousevan lukuisista syistä, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestöräjähdyksen vuoksi.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:

 

[ Suomea johtavat vapaamuurarit, jotka taitavasti ohjailevat vallalla olevaa punavihreääliberalismia saattavat loppuun Suomen islamisaation. Taakkatoimitus ]

Lataa artikkeli(t) ...