Nyt puhuvat rokottamattomat

Syyt, miksi he ovat jättäneet koronarokotteen ottamatta

Vaikka koronarokote ei estä täysin koronatartuntoja, rokotteiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

Koronarokotteita alettiin Suomessa antaa joulukuussa 2020. [ADOBE STOCK / AOP]
Koronarokotteita alettiin Suomessa antaa joulukuussa 2020. [ADOBE STOCK / AOP]
  • On hyvin monenlaisia syitä siihen, miksi koronarokotetta ei oteta.
  • Rokottaminen sinänsä voi pelottaa, mutta moni pelkää myös sitä, mitä rokottamisesta voi seurata.
  • Koska virus lisääntyy enemmän rokottamattomissa kuin rokotetuissa, rokottamattomuus voi kiihdyttää virusmuunnosten syntyä.

Kysyimme koronarokotteen ottamista välttäviltä lukijoiltamme, miksi he eivät halua tai uskalla ottaa rokotetta.

Vastauksia tuli yli 200. Jotkut kertoivat pelkäävänsä rokottamista ylipäätään, joillakin oli muita syitä siihen, että he eivät halua koronarokotetta.

Jotkut kertoivat pitävänsä itseään ikänsä ja perusterveytensä puolesta sellaisina, että heille viruksesta ei ole haittaa ja tauti tulee vain lievänä, jolloin rokote on heidän mielestään turha.

Joku päätteli, että koska rokotteet eivät ehkäise kaikkia koronatartuntoja ja -infektioita, rokotteista ei ole hyötyä lainkaan.

”Mitä enemmän rokotamme, sitä isompi lasku loppujen lopuksi tulee, kun virus muuntuu lopulta rokotusten vasta-aineita ohittavaksi variantiksi”, arveli nimimerkki Mathias H.

”Rokotteiden todelliset haitat voivat näkyä vuosien päästä. Moni olisi kuollut ilman piikkiä, mutta myös moni kuolee turhaan piikkiin”, epäili nimimerkki Totuuden etsijä.

Pyysimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekiä (HN) vastaamaan 13:een sellaiseen ajatukseen ja väitteeseen, jotka toistuivat vastauksissa.

1. Rokotteet kiihdyttävät varianttien syntymistä

HN: Epätodennäköistä.

Virus lisääntyy rokottamattomassa väestössä paremmin ja enemmän kuin rokotetussa.

Virusmuunnosten syntyminen on hyvin tavallista ja kuuluu virusten normaaliin kiertoon. Variantit voivat levitä ja syrjäyttää aiempia virusmuotoja tai jäädä muiden muunnosten jalkoihin, mikä on nähty useasti jo koronapandemiankin aikana.

Mitä enemmän virus pystyy lisääntymään, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on muuntautua.

2. Rokotteiden todelliset haitat eivät vielä näy

HN: Epätodennäköistä.

Valtaosa rokotteiden haitoista tulee esille ensimmäisen kuuden viikon kuluessa rokottamisesta.

Maailmassa on tällä hetkellä annettu yhteensä 8,1 miljardia koronarokoteannosta. Iso osa näistä on annettu maissa, joissa on hyvä rokoteturvallisuusseuranta.

On todennäköistä, että kaikki yleisimmät vakavat haitat ovat jo tulleet tietoon.

Kuolleisuus on koronarokotetuilla matalampi kuin rokottamattomilla ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen jälkeen. Osin tähän vaikuttaa harha eli se, että hyvin sairaita, elämänsä viime viikkoja eläviä ei suositella rokotettavaksi.

3. Rokotteesta ei ole perusterveelle nuorelle hyötyä

HN: On totta, että nuorilla ihmisillä on huomattavasti pienempi riski sairastua vakavaan koronatautiin.

Koskaan ei kuitenkaan tiedä, kuuluuko itse siihen ryhmään, johon kuuluvat saavat SARS-CoV-2-viruksen kohdatessaan vakavan taudin.

Ei ole olemassa sellaista riskitekijöiden listaa, joka aukottomasti ennustaisi, kuka saa vakavan taudin, kuka ei.

4. Rokotteita ei tarvita, koska koronaan on kuollut Suomessa vain noin 1400 henkilöä

HN: Ei ole totta.

Kiitos rokotussuojan ja muiden koronavarotoimien meillä Suomessa kuolleisuus on pystytty pitämään alhaisena.

Ilman rokotuksia tilanne olisi hyvin toisenlainen.

Tällä hetkellä deltavariantin valtakaudella kaksi rokoteannosta antaa toisen annoksen antamisen jälkeen vielä kuuden kuukauden kohdallakin 80 prosentin suojan vakavalta koronataudilta. Kolmas rokoteannos nostaa tuon suojatehon takaisin 95 prosentin tuntumille.

5. Rokotteet eivät ehkäise tartuntoja eivätkä koronaan sairastumista

HN: On totta, että nykyiset koronarokotteet eivät täydellisesti estä tartuntoja ja viruksen erittymistä, mutta ne vähentävät oleellisesti tartuntoja, sillä tartunnan saatuaan rokotettu erittää virusta lyhemmän aikaa.

Omikronmuunnoksen osalta nykyisten rokotteiden suojateho kahden annoksen jälkeen on merkittävästi alentunut lievää tautia vastaan. Noin yksi viidestä infektiosta on estettävissä.

Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että omikronin aiheuttamat vakavat tautimuodot ovat nykyrokotteilla hyvin estettävissä, myös kahden rokoteannoksen jälkeen.

6. Rokotus on turha, koska tauti on yleensä lievä

HN: Tauti on yleensä lievä nuorilla ihmisillä, mutta mitä vanhempi ja perussairaampi ihminen on, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on saada vakava korona.

Maailmassa on todettu yhteensä 5,2 miljoonaa kuolemaa koronaan. Tämäkin luku on todennäköisesti aliarvio.

Lue myös

”Hätäjarrun” painamisesta halutaan päätöksiä ennen joulua – tätä se voisi tarkoittaa

7. Rokotteet ovat vain propagandaa

HN: On totta, että kaikenlaisia salaliittoteorioita ja disinformaatiota liittyy koronaan. Puhutaan infodemiasta, joka väsyttää ja kyllästyttää ihmisiä.

SARS-CoV-2 virus on kuitenkin totta. Se aiheuttaa laajan kirjon erilaisia tautimuotoja täysin oireettomasta virusinfektiosta vakavaan, kuolemaan tai pitkäaikaiseen oireiluun johtavaan tautiin, joka on erittäin hyvin nykyisillä rokotteilla estettävissä.

8. Rokotteiden haitat kielletään ja niitä peitellään

HN: Fimea vastaa rokotteiden haittasignaalien keräämisestä ja julkaisee tietoja omilla verkkosivuillaan avoimesti. THL tutkii rokotteiden haittoja epidemiologisin menetelmin. Olemme tuoneet näitä asioita esille aina, kun siihen on tarvetta.

Rokotusohjelmaan on tehty muutoksia silloin, kun uudet turvallisuustiedot ovat antaneet siihen aihetta.

Näin on käynyt esimerkiksi AstraZenecan rokotteen käytön rajoittaminen verenhyytymishäiriöiden havaitsemisen jälkeen tai Modernan ja BioNTech Pfizerin rokotteiden käytön rajaaminen sydänlihaksen ja -pussin tulehduksen havaitsemisen jälkeen nuorilla miehillä.

9. Rokotteet ovat täysin kokeellisia

HN: Ei pidä paikkaansa.

Näitä rokotteita on tutkittu jo keväästä 2020. Ensimmäisissä ihmiskokeissa olevien tietoja on enimmillään kertynyt jo puolentoista vuoden ajalta.

Mitään tavanomaisesta poikkeavaa pitkäaikaisvaikutusta, joka ilmaantuisi kuukausien jälkeen rokottamisesta, ei ole havaittu.

10. Rokote on haitaksi raskaana olevalle

HN: Valtaosassa maita rokotteita suositellaan raskauden kaikissa vaiheissa, sillä on käynyt ilmi, että raskaana olevilla on suurentunut riski koronan vakaville vaikutuksille.

Kliinisissä tutkimuksissa raskaana olevien määrä on ollut hyvin pieni. Sittemmin käyttökokemusta on kertynyt monesta maasta raskaana olevien rokottamisesta. Parhaiten tietoa on kertynyt Yhdysvalloista, jossa ei ole tähän mennessä nähty raskauden kulussa tai syntyneen lapsen terveydessä tavanomaisesta poikkeavaa.

11. Rokote voi vaikuttaa nuorten lisääntymiskykyyn

HN: Ei pidä paikkaansa tämänhetkisen tiedon valossa.

Erityisesti mRNA rokotteiden jälkeen on kuvattu kuukautisten häiriöitä (lisääntynyt vuoto, pidentynyt väli), mutta nämä ovat olleet ohimeneviä.

Myöskään rokotettujen miesten sperman laadussa ei ole havaittu poikkeavuuksia.

12. Vanhalla tekniikalla tehty rokote olisi turvallisempi

HN: Kiinalaiset ovat tuottaneet vanhalla viruksen inaktivoinnin tekniikalla useita rokotteita, joita on käytössä ympäri maailmaa. Itse asiassa lähes puolet maailmalla nyt käytetyistä koronarokotteista on näitä inaktivoituja rokotteita.

Inaktivoidut rokotteet ovat turvallisia, mutta valitettavasti eivät niin tehokkaita kuin mRNA- tai adenovirusvektorirokotteet.

Inaktivoituja rokotteita ei ole saatavilla Suomessa, sen sijaan joissakin EU-maissa näitä on saatavilla (Sinovac, Sinopharm).

13. Rokote tuhoaa ihmisen vastustuskyvyn

HN: On totta, että rokote voi erittäin harvinaisissa tapauksissa johtaa kuolemaan esimerkiksi vakavan hoitamattoman allergisen reaktion tai hyytymishäiriön seurauksena.

Vakava harvinainen haittareaktio voi myös johtaa vammautumiseen jos esimerkiksi hyytymishäiriö tapahtuu aivoissa.

Nämä olivat niitä syitä, miksi THL rajasi adenovirusvektorirokotteiden käytön niihin ikäryhmiin, joissa näiden rokotteiden odotettu hyöty oli hyväksyttävässä suhteessa mahdollisiin harvinaisiin haittoihin.

Sen sijaan siitä, että rokote tuhoaisi ihmisen vastustuskyvyn, ei ole mitään tieteellistä näyttöä, vaikka erilaisia hypoteeseja onkin esitetty.

Juttu on julkaistu alun perin 13.12.2021.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Heljä Salonen 30.12.2021

0 0 kaikki äänet
Arvostele sisältö
0 Kommentit
sisäiset vastaukset
Näytä kaikki kommentit
0
Jos aihe kiinnostaa, niin kommentoi sitä.x
()
x