Irtikytkentä ei riitä alkuunkaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, päätoimittaja Harri Junttila kirjoittaa.
Varsinkin länsimainen talouspuhe on viime vuodet keskittynyt väkevästi vihreän kasvun ympärille. Viesti on yksinkertainen: oikeamieliset maailman pelastajat rikastuvat, muut eivät.
Erityisen vahvasti vihreää kasvua korostetaan niissä noin tusinassa vauraassa maassa, jotka ovat onnistuneet niin sanotussa absoluuttisessa irtikytkennässä eli pystyneet vähentämään päästöjään ja kasvattamaan talouttaan samanaikaisesti.
Näitä maita ovat muun muassa Australia, Belgia, Kanada, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska.
Puhe kuuluu myös jo 1990-luvulla irtikytkennän tehneessä Suomessa erittäin selvästi. Käytännössä jokainen yritys on puhtaan kasvun äänenkannattaja – ainakin markkinointiviestinnässään.
EK:n pitämä vihreiden suurinvestointien laskuri vain vahvistaa näkemystä: rahaa on tulossa miljardikaupalla, kunhan vain jaksamme pelastaa maailmaa.
Absoluuttista irtikytkentää on talouden ja politiikan piireissä pidetty todisteena siitä, että vastuullisuus ja vaurastuminen todellakin vahvistavat toisiaan. Jopa Financial Times kirjoitti viime vuonna, että ”vihreä kasvu yksinään voi viedä meidät nettonollaan”.
Varsinkin puhtauden priimuksina itseään pitäville maille saattaakin tulla melko tylynä yllätyksenä tiedelehti The Lancetissa julkaistun Is green growth happening? -artikkelin tulokset vihreästä kasvusta ja siitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta, jonka mukaan ilmasto lämpenee 50 prosentin todennäköisyydellä korkeintaan 1,5–1,7 celsiusastetta.
Tavoitteen edellyttämät päästövähennykset pitäisi saada aikaan vuoteen 2050 mennessä. Artikkelin mukaan tavoitteen saavuttamiseen ei ole oikeastaan mitään mahdollisuuksia.
Tarkastelluilla mailla kestäisi nykyuralla 220 vuotta ennen kuin ne olisivat vähentäneet päästöjään 95 prosenttia. Tänä aikana ne olisivat ehtineet päästää kasvihuonekaasuja 27-kertaisesti siihen nähden, mitä niillä on hiilibudjettia jäljellä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.
Absoluuttinen irtikytkentä on jo vanha juttu. Siksi sen ei pitäisikään olla vihreän kasvun verrokkipiste, vaan sen, pystytäänkö irtikytkentä tekemään riittävän laajaksi riittävän nopeasti.
Tämä onkin koko asian kiperin puoli. Artikkelin kirjoittajien mukaan päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi niin suurta ja nopeaa talouden paradigman muutosta, että ihmiskunta ei ole siihen valmis.
Urheilusuorituksena Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa samaa kuin maratonin juokseminen vartissa. Melko epätodennäköiseltä vaikuttaa, että se onnistuu vielä vuonna
LÄHDE: Tekniikkatalous.fi/Harri Junttila 11.09.2023