Näin ulkomaalaiset rikollisjengit pyörittävät huumekauppaa Suomessa
Poliisi pyrkii estämään rikollisjengien levittäytymistä ja vahvistumista puuttumalla niiden toimintaan varhaisessa vaiheessa.

- Ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmien osuus huumekaupassa on viime vuosina selvästi noussut Suomessa.
- Esimerkiksi Ruotsissa ulkomaalaistaustaisten rikollisjengit ovat jo pitkään olleet ongelma.
- Iltalehti kysyi, pitääkö Suomen olla kehityksestä huolissaan.
– Näitä ryhmiä eivät yhdistä liivit, vaan sama etninen tausta ja yhteinen kieli, kuvailee Helsingin poliisin rikostarkastaja Markku Heinikari järjestäytyneen rikollisuuden kentässä toimivia rikollisryhmittymiä.
Ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmien osuus huumekaupassa on viime vuosina selvästi kasvanut ainakin pääkaupunkiseudulla.
Heinikarin mukaan samat porukat sekä järjestävät isoja huume-eriä Suomeen että myös levittävät ne täällä.
– Ryhmiä on lukuisia, ja varmasti on sellaisiakin, jotka eivät ole meillä tiedossa. Välillä tulee vastaan sellaisiakin porukoita, joista meillä ei ole ollut ennestään mitään hajua, Heinikari sanoo.
Naapurimaassa Ruotsissa jengiytyminen on puhuttanut jo pitkään. Ruotsissa on suuri määrä erilaisia rikollisjengejä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajataustaisissa lähiöissä, mutta joista osalla on laajat kytkökset myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomessa on siis viitteitä hieman vastaavasta kehityksestä, mutta Suomessa ollaan silti vielä kaukana Ruotsin tilanteesta.
Ruotsissa tapahtuu vuositasolla satoja ampumistapauksia ja useita pommi-iskuja. Ruotsin mediassa on puhuttu jengisodista, ja mediassa olleiden tietojen perustella rikollisjengien välienselvittelyihin on liittynyt muun muassa pommi-iskuja, elokuvatyylisiä takaa-ajoja ja liikkuvasta autosta ampumista.
Onko poliisi huolissaan kehityksestä Suomessa?
– Kyllä se huolestuttavalta näyttää se kehitys. Huumekaupassa väkivalta on koko ajan läsnä. Mitä enemmän täällä on huumekauppiaita ja maahantuojia, sitä suurempi on vaara, että väkivalta lisääntyy. Tilanteen kehittymistä seurataan tarkasti, Heinikari sanoo.
– Ruotsin kehitystä seurataan Suomessa tarkasti. Totta kai olemme huolissamme pohjoismaisesta tilanteesta ja siitä, miten se heijastuu tänne Suomeen. Siihen pyritään etupainotteisesti puuttumaan, rikoskomisario Kimmo Sainio Krp:sta muotoilee.
Keitä ryhmiin kuuluu?
Millä tavalla ulkomaiset rikollisjengit sitten toimivat Suomessa ja keitä jengeihin kuuluu?
Keskusrikospoliisin Kimmo Sainio sanoo, että usein huumeiden maahantuonnin järjestää ulkomaalainen organisaatio, jonka kautta Suomeen voi tulla huumeiden lisäksi myös henkilöitä, jotka hoitavat jakelua Suomessa. Maahantuonnin ja kuljetuksen järjestelyt ovat usein ulkomaalaisten käsissä yksinkertaisesti siksi, että huumeet tulevat Suomeen ulkomailta.
– Se nähdään, että Suomessa on olemassa samoista maantieteellisistä suunnista tulevia ryhmittymiä, joilla on huumausaineen levitystoimintaa Suomessa. Se perustuu alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Kun ollaan vieraassa maassa, helposti hakeudutaan samalta alueelta tulevien piiriin. Sellaista on ollut nähtävillä jo useamman vuoden ajan, Sainio sanoo.
Sainion mukaan perinteisesti Suomessa on ollut Baltian maista tulevia ryhmiä, mutta mukaan on viime vuosina tullut Balkanilta, Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä lähtöisin olevia ryhmittymiä.
– Ryhmittymät ovat aika tasaisen vahvoja, erona ovat eri myyntituotteet. Kannabistuotteita myyvät tulevat enemmän Balkanin ja Afrikan maista, kun taas amfetamiinikauppaan liittyviä henkilöitä tulee Baltian suunnasta, Sainio selittää ryhmien välistä jakoa.
Heinikarin mukaan ryhmien jäsenet ovat usein kotoisin esimerkiksi juuri Afrikasta, Lähi-Idästä tai Balkanin alueelta, mutta jäsenten joukossa voi olla useiden eri maiden, myös Suomen, kansalaisia.
– Myös asiakaskunta koostuu suurelta osin saman etnisen taustan omaavista henkilöistä.
Suomen kansalaisia mukana
Joukossa on siis Suomen kansalaisia, mutta myös henkilöitä, jotka tulevat Suomeen tietyksi ajaksi rikollista tarkoitusta varten. He voivat olla esimerkiksi jonkun muun EU-maan kansalaisia.
– He voivat esimerkiksi tulla Suomeen ottamaan isoja huume-eriä vastaan tai tulla hoitamaan tukkulevitystä. Osa on myös puhtaasti rahanhakijoita, Heinikari kuvailee.
– Jos ajatellaan maahantuontikuvioita, tänne voi tulla hetkellisesti henkilöitä tekemään siihen liittyviä järjestelyjä, mutta on myös henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi maassa. Se, millä statuksella henkilöt ovat Suomeen tulleet, vaihtelee. Siellä on ihmisiä erilaisilla taustoilla, Sainio sanoo.
Sainion kertomaan sopii esimerkki poliisin viime vuonna tutkimasta laajasta huumejutusta, jota käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Kyseisessä jutussa huumeiden maahantuonnin järjesteli alankomaalainen organisaatio, jonka järjestämät kuljettajat toivat huumelastit Suomeen kukkarekkoihin piilotettuina. Suomessa organisaatiolla oli useita eri asiakkaita eli huumeiden tilaajia. Poliisi epäilee, että alankomaalaisen rikollisryhmän asiakkaina pääkaupunkiseudulla oli kaksi erillistä rikollisryhmää, joista toisen jäsenet olivat peräisin pääosin Itä-Afrikasta ja toisen pääosin Lähi-idästä.
Heinikarin mukaan ryhmiin kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä, mutta yleensä ”juoksijat” eli keskeisiä huumekauppaan liittyviä käytännön toimia suorittavat henkilöt, ovat nuoria, noin 20–30-vuotiaita.
– Jos he huomaavat, että viranomaiset ovat selvästi kiinnostuneita jostakin (käytännön toimia toteuttavasta) henkilöstä, sellainen passitetaan helposti pois ja tulee uusi kaveri tilalle.
Samaa etnistä taustaa omaavia henkilöitä on useissa Euroopan maissa, ja eri maissa olevat henkilöt tekevätkin tiivistä yhteistyötä. Yhdistävä tekijä on etninen alkuperä.
– Järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy koko ajan. Emme me täällä missään lintukodossa elä, Sainio sanoo.
Liivijengit yhä mukana
Maakunnissa huumekauppa on yhä vahvasti liivijengien käsissä, ja myös pääkaupunkiseudulla liivijengit ovat edelleen vahvasti huumausainebisneksessä mukana. Liivijengien asema on Suomessa hyvin vakiintunut.
– Kantasuomalaisten järjestäytynyt rikollisuus pyörii hyvin pitkälti liivijengien ympärille. Jos ei suoraan ole jäsen, niin yleensä kantasuomalaisilla järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvillä henkilöillä on ainakin jonkinlaiset yhteydet liivijengeihin. Ulkomaiset ryhmät taas toimivat pitkälti liivijengien ulkopuolella, kertoo Sainio.
Huumeiden kysynnän kasvaessa myös tarjontaa ja uusia toimijoita on tullut lisää, jolloin myös ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat saaneet jalansijaa.
– Nettihuumekauppa näyttää lisänneen kysyntää aika paljon, Heinikari sanoo.
Tämä johtuu siitä, että nettikauppa on tehnyt huumeiden ostamisen mahdolliseksi lähes jokaiselle. Enää ei tarvitse tuntea diileriä voidakseen hankkia huumeita.
Kysyntä ei ole ainakaan vähenemään päin.
– Jätevesitutkimuksista nähdään, että huumausaineiden käyttö ei ole koronavuonna ainakaan vähentynyt. Kysyntä kasvaa koko ajan, Sainio sanoo.
Sekä liivijengeillä että ulkomaisilla ryhmillä on huumeiden maahantuonnissa iso merkitys, mutta niiden osuuksia Suomen huumausainekentässä on vaikea tarkkaan määritellä, koska kyse on piilorikollisuudesta.
Jotain voi ulkomaalaisten ryhmien osuudesta voi kuitenkin päätellä Markku Heinikarin esiin nostamasta esimerkistä.
– Helsingin järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa on ollut pitkiäkin aikoja, ettei ole kuulusteltu ketään Suomeksi, vaan pelkän tulkin välityksellä.
Näin rikollisuutta torjutaan
Ruotsissa ongelmana on ollut, että ulkomaalaisväestöä on keskittynyt tietyille alueille, mikä on omalta osaltaan vauhdittanut huolestuttavaa kehitystä. Puhutaan lähiöjengeistä. Myös Suomessa on havaittu, että maahanmuuttajataustaisia on keskittynyt jonkin verran tietyille postinumeroalueille pääkaupunkisedulla. Onko tämä riski?
– Uskon, että Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet tämän Ruotsin ongelman ja pyrkineet estämään, ettei vastaavaa tapahtuisi täällä, Sainio sanoo.
Heinikari kertoo, että Helsingissä järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnan kärkenä ovat nimenomaan törkeät huumausainerikokset. Huumausainekauppa on rikollisryhmien pääasiallinen toimeentulon lähde, josta tulevat isoimmat rahat. Huumekauppaa tutkimalla poliisi pystyy paljastamaan myös muuta törkeää rikollisuutta, kuten väkivaltarikollisuutta, ampuma-aserikoksia ja kiristyksiä.
– Jos ryhmät pääsevät vapaasti tekemään huumerikoksia, ne vahvistuvat ja rikastuvat, ja sitten voi olla äkkiä käsillä ongelmia, jotka liittyvät väkivaltaan.
– Pyrimme ottamaan kiinni keskeisiä rikollisvaikuttajia ja -ryhmiä, jotta mikään ryhmä ei pääse vahvistumaan liikaa.
Olisivatko Ruotsissa nähdyt jengien väkivaltaiset välienselvittelyt mahdollisia Suomessa?
– Se riski on olemassa, vaikka vielä sellaisia ei ole ollut nähtävissä. Riski pitää kuitenkin tunnistaa, se on mahdollista, sanoo Sainio ja jatkaa:
– Varhainen puuttuminen on ainoa keino estää tällaista kehitystä. Jos sitä katsotaan sivusta liian kauan, se (rikollisuus) pääsee leviämään ja vakiintumaan, puuttuminen käy aina vain vaikeammaksi.
LÄHDE: Iltalehti/Kia Kilpeläinen 04.04.2021