Pääsiäismellakat Ruotsissa

Miksi Ruotsissa poltetaan autoja ja kivitetään poliiseja? Näin vastaavat ruotsalaiset tutkijat

Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan pelkkä uskonto ei selitä maassa tapahtuneita väkivaltaisuuksia. Syynä on myös juurettomuus yhteiskunnassa.

Pääsiäisviikon mellakat lähtivät liikkeelle siitä, kun tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan ilmoitti polttavansa koraaneja. [EPA/AOP/TT]
Pääsiäisviikon mellakat lähtivät liikkeelle siitä, kun tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan ilmoitti polttavansa koraaneja. [EPA/AOP/TT]

Jos vastaukset olisivat helppoja, Ruotsissa tuskin olisi nähty pääsiäisenä valtavia mellakoita.

Mellakoitsijat ovat pääosin muslimitaustaisia maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Uskonto tai maahanmuutto eivät ruotsalaisten tutkijoiden mukaan yksin selitä sitä, miksi maassa mellakoidaan juuri nyt.

Vaikka mellakat lähtivät liikkeelle siitä, kun tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan ilmoitti polttavansa koraaneja, tutkijoiden mukaan tämä on vain tekosyy mellakoinnille.

– Konfliktit eivät välttämättä liity uskonnollisuuteen yleensä tai Koraaniin erityisesti, Malmön yliopiston kaupunkitutkimuksen professori Mustafa Dikeç sanoo Expressen-lehdelle.

Osalle jännitystä

Dikeç nostaa esille esimerkiksi vihan poliiseja kohtaan, yhteiskunnan ulkopuolelle joutumisen sekä nuorten miesten ja poikien kokoontumisen ryhmiin.

Kyse on syrjäytymisen tunteesta ja vihamielisyydestä sitä kohtaan, kuka olet ja mitä edustat.

– Takana on usein paljon kertynyttä, tukahdutettua vihaa. Vihaa, joka herää henkiin tämäntyyppisellä provokaatiolla, jollainen Koraanin polttaminen on, hän sanoo.

Kriminologi Manne Gerell sanoo, että pääsiäismellakoihin on monia syitä.

– Osalle kyse saattaa olla siitä, että hyökätään islamille tärkeää asiaa vastaan, toisille kyse on vain jännityksen hakemisesta, Gerell sanoo.

Suomen esimerkki

Expressenin maksullisessa jutussa on haastateltu myös Suomen Tukholman-suurlähettilästä Maimo Henrikssonia, joka vieraili Malmössä.

Henriksson vieraili nykyisten mellakoiden yhdessä keskuspaikassa, koska Suomi haluaa oppia Ruotsin virheistä ja siitä, miten jengirikollisuutta on saatu vähennettyä.

Myös Suomessa on nähtävissä jengirikollisuuden kasvun alkua. Osa maailman tapahtumista tulee Suomeen viiveellä, eikä ole poissuljettua, etteikö myös Suomi voisi saada osansa Ruotsin kaltaisesta kehityksestä.

Ainakaan vielä Suomessa ei ole vastaavia ongelmia jengirikollisuuden kanssa kuin Ruotsissa. Syytä siihen kysyttiin myös Henrikssonilta.

– Suomi ei ole niin kansainvälinen, ja rikollisuus on usein kansainvälistä. Suomi on myös aika homogeeninen yhteiskunta. Myös maantieteellinen sijaintimme vaikuttaa – esimerkiksi huumeiden salakuljetus on paljon vaikeampaa. Meillä on myös hieman pienempi väkiluku, joten poliisin on helpompi seurata, mitä tapahtuu, Henriksson arvioi.

LÄHDE: Iltalehti/Sami Koski 18.04.2022