Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Pandemia luo tilaa salaliittoajattelulle

Yhä useampi ihminen on alkanut kiistää tieteellisen tiedon ja asiantuntijoiden luotettavuuden.

Kuva: Mikko Käkelä
Kuva: Mikko Käkelä

”Meillä hymyt näkyvät ja henki kulkee. Ethän peitä kasvojasi tai osaa niistä tiloissamme – näin luomme jatkossakin turvallisen ja terveellisen ympäristön lapsille, nuorille ja aikuisille.” Ja sydän-emoji perään.

Lainaus on liikunta-alan yrityksen Facebook-tililtä. Viesti on selvä: älä tule meille maski kasvoillasi.

Pandemia on rankkaa aikaa meille kaikille, ja varmasti aivan erityisen vaikeaa se on yksityisyrittäjille, joilta kaikkoavat asiakkaat. Liikuntayrityksen omistaja ei ole yksin. Tänä syksynä on virinnyt vilkas keskustelu joidenkin joogaopettajien kasvomaskeja ja turvavälejä vastustavista puheista. Pandemia luo epävarmuutta, ­jota jotkut joogaharrastajat ja muut new age -piirit ovat alkaneet ratkoa Yhdysvalloista lähteneen salaliittoteoria QAnonin avulla. Sen keskeisiä uskomuksia ei ole syytä vahvistaa toistamalla.

QAnoniin liittyvistä salaliittoteorioista lievimpien mukaan koko pandemia on yhtä suurta huijausta. Moni näitä teorioita jakava ei ole Q:sta kuullutkaan, ja harva ostaisi koko salaliittopakettia. Silti koko ajan kasvava joukko jakaa eteenpäin pieniä, itseään puhuttelevia osasia salaliittoajattelusta. Omasta mielestään he vain levittävät tietoa itselleen tärkeistä asioista – vaikkapa lasten oikeuksista, terveydestä tai yksityisyydensuojasta.

Tätä kirjoittaessani tuloillaan on mielenosoitus ”inhimillisyyden, sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta”. Tosiasiassa mielenosoitus ei vaikuta olevan juuri minkään puolesta vaan se lähinnä vastustaa koronarajoituksia.

Samat ihmiset pitävät Koronavilkku-­sovellusta valtion harjoittaman seurannan ja kontrollin välineenä. Moni heistä suhtautuu skeptisesti rokotuksiin, mukaan lukien mahdollisesti tulevaan koronavirusrokotteeseen.

Radikaaleimmassa päädyssä uskotaan, että hirviömäinen ”eliitti” kaappaa ja murhaa lapsia saadakseen heistä adrenokromi-nimistä huumetta, jolla on nuorentava vaikutus. Adrenokromi on kyllä ihan oikea asia – adrenaliinin hapetustuote–, mutta moista käyttöä sillä ei ole. Itse asiassa koko juttu on peräisin kuuluisan gonzokirjailijan Hunter S. Thompsonin kirjasta Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa (1971) ja siitä tehdystä elokuvasta (1998). Se ei ole mikään faktapohjainen lähdeteos vaan läpeensä huuruinen ja humoristinen kuvaus huumetripistä.

Tämä parin minuutin googletuksella selviävä fakta ei menoa hidasta, kun suomalainen 90-­luvun tv-julkkis puhuu Youtube-videollaan kaksi ja puoli tuntia adrenokromista. Videota on katsottu yli 26 000 kertaa ja se on kerännyt satoja myötämielisiä kommentteja. Kriittiset ­äänet ovat kommenttiraidalla hyvin harvassa.

Salaliittomaailmankuvan leviäminen

Ehkä jonakin päivänä saamme tutkimustietoa siitä, millä tavoin sosiaalisten kontaktien ­väheneminen vaikutti pandemian aikana salaliittomaailmankuvan leviämiseen. Silloin vain saattaa olla liian myöhäistä toimia.

Olen seurannut misinformaatiota kohta kymmenen vuotta. Aihepiirin osuus työnkuvastani on kasvanut koko ajan. Olen käynyt läpi suunnattoman määrän salaliittoteorioita, kuva- ja ­videohuijauksia, valeuutisia, valeprofiileja, ties mitä.

Jo keväällä tuli selväksi, ettei ihmiskunta ole koskaan aiemmin tuottanut yhtä paljon yhteen uutistapahtumaan liittyvää mis- ja disinformaatiota kuin koronapandemian aikana. Nyt ­koronavirukseen liittyvän harhaanjohtavan tiedon määrä on kasvanut jo häkellyttäviin mittasuhteisiin.

Ilmiön pitkäkestoiset vaikutukset voivat olla tuhoisat. Yhä useampi ihminen on alkanut kiistää tieteellisen tiedon ja asiantuntijoiden luotettavuuden. Heidän luottamuksensa yhteiskuntaa ylläpitäviin tieteellisiin ja demokraattisiin instituutioihin murenee. Jatkossa he ehkä jättävät rokotukset väliin. He eivät luota ”valtamediaan”, koululääketieteeseen tai edes suomalaiseen vaalijärjestelmään. He alkavat nähdä yhtä suurta huijausta kaikkialla.

Paitsi takavuosien tv-julkkisten yksityisajattelussa.

Johanna Vehkoo

Kirjoittaja on faktantarkistukseen ja misinformaatioon erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 45/2020.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti 15.11.2020

LUE MYÖS: Altistaako uniapnea vakavalle koronainfektiolle? 19.11.2020