Putinin miesten Suomi-operaatiot

Venäjä-asiantuntija ihmettelee Esko Ahon toimia ja paljastaa ”Putinin miesten” Suomi-operaatiot

• Financial Timesin entinen Moskovan kirjeenvaihtaja osoittaa tuoreessa teoksessaan presidentti Putinin toimintamallin, joka on peruja KGB-ajoilta
• Kirjailija nostaa esiin myös ex-pääministeri Esko Ahon Venäjä-kytkökset ja tuoreet kommentit Suomen hävittäjähankintaan liittyen

Tutkiva journalisti ja Venäjä-asiantuntija Catherine Belton kyseenalaistaa Esko Ahon Venäjä-toimet ja paljastaa ”Putinin miesten” Suomi-operaatiot.

Tutkiva journalisti ja entinen Financial Timesin Moskovan kirjeenvaihtaja Catherine Belton selvittää tuoreessa kirjassaan, Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan (Docendo), miten entinen KGB:n vakooja Vladimir Putin ja hänen lähipiirissään oleva KGB-miesten ryhmä ”kaappasi” vallan Venäjällä. Samalla Belton avaa myös ”Putinin miesten” Suomi-kytköksiä ja vaikuttamisoperaatioita.

Kuten tiedetään, presidentti Putinin ja hänen sisäpiirinsä eivät ryhtyneet rakentamaan Venäjää edistämällä kilpailukykyistä taloutta ja demokratiaa. Sen sijaan he kahmivat talouskontrollin itselleen, tukahduttivat epätoivottujen äänet niin mediassa, taloudessa kuin politiikassa, ja käynnistivät laajan ja salaisen vaikuttamistoiminnan ulkomailla.

Suomessa torstaina vierailleen toimittaja-kirjailija ja Venäjä-asiantuntija Catherine Beltonin mukaan presidentiksi noussut Putin otti käyttöön nuoruutensa neuvostoajan KGB:n kovat otteet.

–Putinin toimintatavoissa toistuu sama malli, jonka mukaan hän toimi jo KGB:n vakoojana Itä-Saksassa ollessaan, Belton sanoo.

Kirjailija kuvaa, kuinka eräs entinen Stasin (DDR:n valtiollinen turvallisuusorganisaatio) työntekijä kertoi hänelle, että Dresdenissä KGB:n komennuksella ollessaan Putin tuki uusnatseja ja terroristista toimintaa, jonka tarkoituksena oli horjuttaa länttä.

–Hän tekee edelleen vastaavia toimia länttä horjuttaakseen, Belton sanoo.

KGB-aikaiset metodit ovat käytössä myös rahanpesussa, jossa Kreml hyödyntää valeyhtiöitä ja veroparatiiseissa sijaitsevia epämääräisiä pankkeja.

–Näillä KGB-ajoista tutuilla järjestelyillä rahoitetaan nykyisin muun muassa erilaisia vaikuttamisoperaatioita lännessä, Belton sanoo.

Putinin ja hänen sisäpiirinsä toimilla on ollut vakavat seuraukset venäläisille ja koko maailmalle – syntilista on pitkä; Georgian ja Ukrainan sodat, Krimin laiton valtaus, ulkomaisten vaalien häirintä, myrkkyiskut Britanniassa, ääriliikkeiden tukeminen ja läntisten instituutioiden heikentäminen. Myös oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkyttäminen ja vangitseminen kertovat Beltonin mukaan Venäjän vainoharhaisesta nykyhallinnosta.

Kremlin toimintaan syvällisesti perehtyneen Beltonin kirjassa pureudutaan myös siihen, miten ” Putinin miehet” ovat ulottaneet lonkeronsa Britanniaan ja myös Suomeen.

Tulenarkoja paljastuksia

Jo viime vuonna englanniksi ilmestyneen Beltonin kirjan tulenarasta sisällöstä kertoo muun muassa se, että keväällä 2021 neljä venäläismiljardööriä ja Venäjän valtiollinen jättiyritys Rosfnet haastoivat kirjailijan ja tämän kustannusyhtiön oikeuteen.

–Luulen, että kirjani joutui Kremlin tutkaan sen jälkeen, kun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi oli viitannut siihen ja näyttänyt kirjan videollaan, Belton sanoo.

Kirjassa on tulenarkaa myös se, että Belton luo monipuolisen lähdeaineistonsa avulla tarkan analyysin siitä, miten Kreml on ujuttautunut Putinin käskystä syvälle Britannian talouselämään, politiikkaan, tiedusteluun, mediaan ja urheiluun.

Kirjan mukaan esimerkiksi Roman Abramovitšin Chelsea-jalkapallojoukkueen ostaminen vuonna 2003 oli Putinin päätös. Asiasta kertoo kirjassa Putinin sisäpiirissä toiminut, mutta myöhemmin epäsuosioon ja maanpakoon joutunut venäläismiljardööri Sergei Pugatšev.

Belton on myös selvittänyt, miten Kremlin rahalla voidellaan poliitikkoja. Esimerkiksi Britanniassa ”Putinin miehet” ovat antaneet konservatiiveille vaalirahaa ja tarjonneet poliitikoille tuottoisia pestejä venäläisyritysten hallituksista.

Myös brexit-kampanjaa rahoitettiin Beltonin mukaan venäläisrahalla.

Suurin brexit-kampanjan lahjoittaja oli miljonääri Arron Banks, joka antoi 8 miljoonaa puntaa brexit-kampanjalle. Mediatietojen mukaan Banks on tavannut venäläisiä diplomaatteja useaan otteeseen brexit-kampanjan aikana.

Banks on itse myöntänyt vain yhden ”kostean lounaan” Venäjän suurlähetystössä.

Venäläisrahojen alkuperästä ei kuitenkaan saatu virallista näyttöä, koska rahat kulkivat veroparatiisin kautta, jota brittiviranomaiset eivät pääse tutkimaan.

Belton kertoo myös toisen esimerkin ”Putinin miesten” soluttautumisesta brittiläiseen yhteiskuntaan.

Venäläinen oligarkki Aleksander Lebedev, joka toimi 1980-luvulla Lontoossa KGB-agenttina, omistaa nyt Britanniassa yhdessä poikansa kanssa muun muassa Independent-sanomalehden ja 75 prosenttia Evening Standardista.

–Pääministeri Boris Johnsson nimitti viime vuonna Lebedevin pojan, Jevgeni Lebedevin Siperian lordiksi, ja hän on nyt myös parlamentin ylähuoneen jäsen, Belton kertoo.

Öljyä ja vakoilupölyä

Toimittaja-kirjailija Catherine Beltonin mukaan Suomikaan ei ole vapaa Venäjän vaikuttamisyrityksistä.

–Suomi on aina ollut Putinin miehille tärkeä etuvartioasema.

Belton on haastatellut kirjassaan erästä länsimaista tiedustelu-upseeria, joka kertoi, kuinka Neuvostoliiton luhistumista edeltävinä vuosina Helsingin-lähetystössä palvellut nuori KGB-upseeri, Sergei Ivanov, kestitsi mielellään länsimaisia diplomaatteja kotonaan.

–Hän jutteli kilpailun tuomisesta ja neuvostoyhteiskunnan avaamisesta. Hän puhui vakuuttavasti ja sanoi toivovansa parempaa tulevaisuutta. Hän lumosi minut… Mutta myöhemmin näin jotain aivan muuta, tiedustelu-upseeri kertoo kirjassa.

Aina länsimaisen tiedustelu-upseerin kotona käydessään Ivanov ripotteli asuntoon karsinogeenistä, lähes näkymätöntä jauhetta, jonka avulla Neuvostoliiton vastatiedustelu pystyi seuraamaan läntisten kollegojensa liikkeitä ja tarkistamaan keitä omia oli mahdollisesti värvä̈tty lännen palvelukseen.

Länsimaat olivat kuitenkin päässeet vihille taktiikasta ja onnistuivat useimmiten varautumaan ”vakoilupölyn” käyttöön.

Helsingissä toimineesta Sergei Ivanovista tuli lopulta yksi presidentti Putinin läheisimmistä liittolaisista. Ivanov toimi avainasemassa Putinin puolustusministerinä, turvallisuusneuvoston päällikkönä ja myöhemmin Kremlin presidentinhallinnon päällikkönä.

Ivanovin tavoin myös muutama muu Putinin läheinen liittolainen, joilla oli KGB-yhteyksiä, oli sijoitettu Suomeen juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista ja sai kaksoiskansalaisuuden.

Yksi heistä oli Gennadi Timtšenko,entiseksi KGB:läiseksi väitetty pietarilainen, jonka öljykauppayhtiö Gunvor nousi Putinin hallinnon aikana alallaan maailman kolmanneksi suurimmaksi.

Timtšenko johti 1990-luvulta lähtien pienen öljykauppayhtiön Uralsin Suomen-haaraa. Ranskalaisen tiedusteluraportin mukaan KGB oli perustanut yhtiön jo 1980-luvulla osana yritysverkostoa, jonka kautta siirrettiin kommunistisen puolueen varoja.

Timtšenko on kiistänyt väitteet, sekä sen, että hän olisi ollut tekemisissä KGB:n kanssa.

Putin itse toimi 1990-luvun alussa Pietarissa ulkomaisista taloussuhteista vastaavana apulaiskaupunginjohtajana.

Venäjä kärsi tuolloin talouskurimuksesta ja Pietari ruokapulasta. Putinin tehtävänä oli myydä öljyä ulkomaille ruokaa vastaan.

Beltonin kirjan mukaan tästä Oil for food -kampanjasta käynnistyi valtion varojen ja luonnonvarojen ohjaaminen virallisen valtion ulottumattomiin. Kampanjan avulla saatiin kallisarvoista ulkomaanvaluuttaa, joka valui osin Putinia hyödyttävien rikollisten ja KGB:n miesten käsiin, jotka pystyivät ylläpitämään tiedusteluverkostoaan, ja keräämään rahaa toimintaansa varten.

–Tässä hankkeessa oli monenlaisia suomalaisia kytkentöjä, joita Suomessa tunnetaan hyvin vähän. Toivon, että asiasta tehtäisiin jatkossa tarkempaa tutkimusta, kommentoi Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen.

Judoa ja jääkiekkoa

Putinin Suomeen liittyvään lähipiiriin kuuluu myös Boris Rotenberg, jolla on Suomen kansalaisuus. Yhdessä veljensä Arkadin kanssa nämä Putinin vahat judokaverit nousivat eräiksi Venäjän rikkaimmista miehistä. He rakensivat Putinin hallinnolle muun muassa maakaasuputkia ja muita infrahankkeita.

Timtšenko ja Boris Rotenberg ostivat (2013) liikemies Harry Harkimolta Hartwall-areenan, ja venäläisliikemiesten omistama Arena Events osti 49 prosentin osuuden jääkiekkoseura Jokereista, joka on pelannut vuodesta 2014 Putinin propagandaliigaksi syytetyssä KHL:ssä.

Nykyisin Harkimo, Rotenberg ja Timtšenko eivät enää omista Jokereita.

Jokereiden myynnillä noin 4 miljoonaa euroa tienannut Harkimo toimii nykyisin politiikassa. Hän on kansanedustaja ja Liike Nytin puheenjohtaja.

Tällä hetkellä 40 prosenttia Jokereiden osakkeista on venäläisen Nornickel-konsernin suomalaisen tytäryhtiön omistuksessa.

Nornickel-konsernin pääomistaja on oligarkki Vladimir Potanin. Hän on yksi Venäjän rikkaimmista ihmisistä 16 miljardin euron omaisuudellaan.

Keväällä 2018 Yhdysvaltain hallinto kirjasi Potaninin niin sanotulle ”Putin-listalle”, jolle on koottu Venäjän presidentin läheisimpiä tukijoita ja liikemiehiä.

Ahon kytkökset

Beltonin mukaan Suomessa on yhä paljon asioita, joita ei tiedetä Putinin Venäjän poliittisesta vaikuttamisesta Suomessa, tai venäläisen rahan vaikutuksesta suomalaiseen politiikkaan.

Belton nostaa esimerkkinä esiin entisen pääministerin Esko Ahon, jonka nimi esiintyy viime aikoina myös presidenttispekulaatioissa.

Aho on istunut vuodesta 2016 alkaen Venäjän valtion enemmistöomistuksessa olevan Sberbankin hallituksessa.

Pankki joutui EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistalle vuonna 2014, koska sen katsotaan olevan merkittävänä valtionyhtiönä ja rahoituskanavana osavastuullinen siihen, että Venäjä miehitti Krimin ja osallistui Itä-Ukrainan sotaan.

On myös väitetty, että Sberbank olisi sotkeutunut Britannian EU-eroa vaatineen kampanjan rahoittamiseen.

Beltonin mukaan suomalaisten olisi syytä tietää, mitkä Esko Ahon yhteydet venäläisiin tosiasiassa ovat, ja minkälaista vieraanvaraisuutta hänelle tarjotaan.

Talouselämä-lehden mukaan Aho saa vuodessa noin 126 000 euron kokonaispalkkion Sberbankin hallitus- ja komiteapaikoistaan.

Aho toimii myös yhdysvaltalaispankki JP Morganin neuvonantajana. Hän on todennut aiemmin, ettei näe ristiriitaa toimiessaan samanaikaisesti yhdysvaltalaisessa ja venäläisessä pankissa.

Toimittaja-kirjailija Beltonia kiinnostaa myös Ahon tuoreet hävittäjäpuheet.

–Minua kiinnostaa, miksi Esko Aho sanoo nyt, että Hornet-hankinta Yhdysvalloista ei tarkoittanut strategisessa mielessä mitään, vaikka Ahon ollessa pääministeri hävittäjähankintaa pidettiin strategisesti tärkeänä askeleena, jonka avulla voitiin tiivistää suhteita Yhdysvaltoihin ja länteen, Belton sanoo.

Hän viittaa Ahon tuoreeseen Vuosisadan asekauppa – Hornetien nousu Suomen taivaalle -kirjaan, jossa Aho toteaa, ettei hän koe amerikkalaishävittäjien ostamisen muuttaneen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa.

–Miksi hän nyt yhtäkkiä mitätöi näiden hankintojen strategista arvoa Suomelle. Haluaako hän tällä osoittaa myötämielisyyttään Venäjälle. Minusta tämä kuulostaa aika vaaralliselta ja edellyttää ehdottomasti syvempää tarkastelua.

Beltonin mukaan olisi tärkeää, ettei Suomi tulisi tällä tavoin liitetyksi Venäjään.

–Se olisi traagista kaikille, etenkin nyt kun Venäjällä on Putin vallassa.

Diplomaatti Hannu Himasen mukaan entisten johtavassa asemassa olleiden suomalaispoliitikkojen roolit Venäjään liittyvissä hankkeissa herättävät kansainvälistä kiinnostusta ja kysymyksiä.

–Se, että Beltonin kaltainen toimittaja on kiinnostunut näistä asioista, vahvistaa tämän, Himanen sanoo.

Sberbank on myös kietoutunut Fennovoiman ydinvoimalahankkeen rahoitussotkuun.

Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin on tarkoitus toimittaa Fennovoimalle Hanhikiven ydinvoimalaitos, mutta hankeen rahoitus on edelleen auki.

Suomen valtio on pannut Fennovoimalle ehdoksi, että rahoitusosuus täytyy kerätä EU-alueelta. Tätä sääntöä yritettiin kuitenkin vuonna 2015 vedättää kroatialaisen bulvaaniyhtiön kautta.

Tuolloin paljastui, että kroatialaisen Migrit Solarna -yhtiön väitetty rahoitus ydinvoimalahankkeelle olikin todellisuudessa Sberbankin venäläisrahaa.

Beltonin näkemys Rosatomin toimittamaan ydinvoimahankkeeseen on selvä.

–Mitä isompi venäläisten talousintressi Suomessa jossain asiassa on, sitä enemmän riskejä siihen liittyy Venäjän nykyhallinnon ollessa vallassa. Onko tämä taas yksi keino saada lisää valtaa suomalaisessa politiikassa, Belton pohtii.

Hän kehottaa Suomea olemaan tarkkana strategisten infrahankkeiden kanssa ja viittaa venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin viimeaikaisiin toimiin.

Maakaasun hinta on noussut rajusti, ja syyksi epäillään osin sitä, että Gazprom manipuloi markkinoita ja kiristää Eurooppaa hyväksymään Nord Stream 2 -kaasuputken rajoittamalla kaasun tarjontaa.

Gazprom kuitenkin vakuuttaa toimittavansa kaasua täysin nykyisten sopimusten puitteissa.

–Kremlistä on kuitenkin jo sanottu, että toimitamme lisää kaasua heti kun Nord Stream 2 -kaasuputkihanke on kokonaan hyväksytty, eli he eivät edes viitsi piilottaa motiivejaan.

–Se jo kertoo, kannattaako venäläisten kanssa olla liian tiiviissä yhteistyössä, Belton päättää.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Kreeta Karvala 01.10.2021