Riippuvuudesta toipuminen on yhteydessä aivoverkostoihin
Minkään yksittäisen aivoalueen vaurioituminen ei ollut yhteydessä riippuvuudesta toipumiseen.
Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki kekseliäällä tutkimusasetelmalla selvittämään, millaiset aivoverkostojen toimintahäiriöt ovat yhteydessä riippuvuuksiin. Jotkut potilaat lopettavat tupakoinnin äkillisesti aivoinfarktin tai muun aivotapahtuman jälkeen.
Työryhmä tutki, oliko tupakoinnin lopettamisella yhteyttä aivovamman sijaintiin, valkean aineen ratojen vaurioihin tai aivoverkostojen toimintaan. Tulokset analysoitiin kolmesta potilasaineistosta, joista kaksi liittyi tupakointiin (n = 67 ja 62) ja yksi alkoholiriippuvuuden riskiin (n = 186). Lisäksi käytettiin laajaa väestön aivoverkostotiedostoa (n = 1 000).
Tutkimuksen päälöydös oli se, että toipuminen riippuvuudesta oli yhteydessä cingulumin takaosan, prefrontaalisen aivokuoren reunaosien ja insulan muodostaman verkoston vaurioitumiseen (p < 0,05) ja toisaalta prefrontaalisen aivokuoren keskiosien ja temporaalikorteksin muodostaman verkoston aktiivisuuteen. Tulokset olivat samanlaisia analysoitaessa tupakkariippuvuudesta toipumista ja pienentynyttä alkoholiriippuvuuden riskiä (r = 0,65, p = 0,04).
Minkään yksittäisen aivoalueen vaurioituminen ei ollut yhteydessä riippuvuudesta toipumiseen (p > 0,2). Kahden informaatiota kuljettavan valkean aineen radan vaurioituminen oli yhteydessä toipumiseen: vasemmanpuoleisten frontoinsulaaristen ratojen 1 ja 2. Nämä radat ovat yhteydessä verkostoon, jonka vaurioituminen oli yhteydessä riippuvuudesta toipumiseen.
Aivoverkostojen toimintaan kyetään nykyisin vaikuttamaan neuromodulaatiohoidoilla. Jokin aivoverkoston osa voidaan tuhota pysyvästi esimerkiksi suuren intensiteetin fokaalisella ultraäänellä (HIFU) tai aivoverkoston osaa voidaan aktivoida tai jarruttaa sarjamagneettistimulaatiolla (rTMS). Tutkijat otaksuvat tulosten perusteella, että riippuvuutta voitaisiin hoitaa joko frontopolaarisen aivokuoren keskiosia aktivoimalla tai frontaalisen operculumin ja paracingulaarisen aivokuoren toimintaa jarruttamalla.
Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja professori Juho Joutsa työskentelee Turussa, jossa on käytössä sekä TMS-laitteita että Suomen ensimmäinen neuro-HIFU-laite. Odotan mielenkiinnolla, aikooko hän työryhmineen aloittaa näillä laitteilla riippuvuuden kliinisiä hoitotutkimuksia.
Joutsa J, Moussawi K, Siddiqi SH, Abdolahi A ym. Brain lesions disrupting addiction map to a common human brain circuit. Nat Med 2022;28:1249–55.
Tero Taiminen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
LÄHDE: Potilaan lääkärilehti/Uutiskirje 07.10.2022