Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Ruokapetokset yleistyvät

Ruokapetokset yleistyvät myös Suomessa – ”elintarvikeketjussa todetaan muutakin rikollista toimintaa”

Ruokavirasto kertoo, että ruokapetosten määrä on kasvussa ja Suomessakin havaitaan petoksellista toimintaa.

Kuva: Mamuka Gotsiridze
Kuva: Mamuka Gotsiridze

Ruokapetosten määrä kasvaa, kertoo Ruokavirasto tuoreessa julkaisussaan Elintarviketurvallisuus Suomessa 2019. Suomessa tyypillisiä petoskohteita ovat raportin mukaan alkuperämerkinnät, päiväysmerkinnät ja elintarvikkeen ilmoitetusta poikkeava sisältö.

Elintarvikkeen ja raaka-aineiden jäljitettävyys on keskeistä, kun petoksia selvitetään. Suomessa on raportin mukaan käytössä laboratorioanalytiikkaa, jolla voidaan tutkia alkuperän ja koostumuksen aitoutta, sekä myös sitä, onko luomuksi väitetty tuote luomua.

”Elintarvikepetosten torjunnan tehostamiseksi on tiivistetty viranomaisten välistä yhteistyötä elintarvikeviranomaisten, talousrikospoliisien, syyttäjien, verottajan sekä Tullin talousrikostutkijoiden kesken. Lisäksi verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö vetää 24 viranomaisen yhteistyötä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi”, raportissa kerrotaan.

”Petosten lisäksi elintarvikeketjussa todetaan muutakin rikollista toimintaa. Rikollinen toiminta voi olla ammattimaista taloudellisen voiton tavoittelua ja sillä voi olla ulottuvuuksia laajalle elintarviketoiminnan ulkopuolelle”, raportti kertoo.

Myös kansainvälistä apua pyydetään ja saadaan. Suomi teki viime vuonna Euroopan komission hallinnollisen avun AAC-AA-järjestelmään seitsemän ilmoitusta, joissa pyydettiin valvontatoimia Espanjan, Norjan, Puolan, Ruotsin ja Viron elintarvikevalvontaviranomaisilta.

”Tapauksissa oli kyse harhaanjohtavasta markkinoinnista, harhaanjohtavista päiväysmerkinnöistä, marjojen lainsäädännön vastaisista merkinnöistä, allergeeneista ja elintarvikelainsäädännön vastaisten elintarvike-erien palautumisesta takaisin Suomen markkinoille.”

Suomi sai järjestelmän kautta 17 ilmoitusta, joista yhdeksässä pyydettiin valvontatoimia suomalaisilta viranomaisilta. Tapaukset koskivat munien lainsäädännön vastaisia merkintöjä, lihatuotteen virheellistä nimeämistä, GMO-merkinnän puuttumista rehutuotteesta, makeisten pakkausmerkinnöissä olevaa käännösvirhettä, listeriaa kalatuotteessa ja alkoholituotteessa olevaa merkintävirhettä. Loput kahdeksan ilmoitusta oli lähetetty useammalla jäsenvaltiolle tiedoksi tai niissä pyydettiin tietoja toisten jäsenvaltioiden tulkinnoista tai valvontakäytännöistä.

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Joanna Palmen 14.08.2020