Ruotsin mellakat Suomessa vielä vältettävissä

Ruotsia ovat pääsiäisen aikana ravistelleet useisiin kaupunkeihin levinneet väkivaltaisuudet. Suomi voi vielä välttää Ruotsin virheet, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.

Mellakoiden katsotaan liittyvän osin tanskalais-ruotsalaisen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludanin toimintaan. Paludan provosoi poliittisella kiertueellaan etenkin muslimiväestöä polttamalla tai ilmoittamalla polttavansa Koraaneja.

Ruotsin poliisi kuitenkin epäilee, että väkivaltaisuuksiin syyllistyneillä henkilöillä on yhteyksiä rikollisjengeihin, koska mellakoitsijoiden kohteena on ollut ennen muuta poliisi ja ruotsalainen yhteiskunta eikä niinkään äärioikeistopoliitikko Paludan.

Pääsiäispyhien mellakoihin on poliisin mukaan osallistunut noin 200 henkilöä ja niissä on loukkaantunut kymmeniä poliiseja.

Ruotsin poliisikomentaja Jonas Hysingin mukaan rikolliset käyttivät mielenosoituksia hyväkseen. Lisäksi yllytystä poliisin kohdistuvaan väkivaltaan on tullut ulkomailta sosiaalisen median kautta.

Demokratiaan kuuluu sananvapaus, vaikka se saattaisi joitain loukatakin, ja jos sananvapautta ei hyväksytä vaan turvaudutaan väkivaltaan, silloin poliisin tehtävänä on ylläpitää yhteiskunnan järjestystä.

Vaikka jokainen väkivaltaan syyllistynyt kantaa vastuun omista toimistaan, silti Suomi voi yhteiskuntana yrittää välttää Ruotsin virheet, jotka ovat johtaneet jengiväkivallan ja -rikollisuuden hurjaan kasvuun viime vuosina.

Naiivius maahanmuuttajien harjoittaman rikollisuuden suhteen

Ruotsin jengirikollisuuteen johtaneita virheitä ovat olleet muun muassa naiivius maahanmuuttajien harjoittaman rikollisuuden suhteen sekä hidas ja riittämätön puuttuminen siihen. Ruotsi on myös osin epäonnistunut lähiöpolitiikassaan. Nyt myös jopa Ruotsin demarit myöntävät, että maahan on otettu liikaa väkeä suhteessa siihen, miten ihmiset on saatu integroitua yhteiskuntaan.

Vuoden 2020 lopussa ulkomaalaistaustaisia, eli ulkomailla syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmat ovat syntyneitä ulkomailla, oli yli neljännes Ruotsin väestöstä. Suomessa vastaava luku on alle 10 prosenttia.

Kuitenkin myös Suomessa on nähtävissä jengirikollisuuden kasvun alkua, vaikka täällä ei vielä vastaavia ongelmia olekaan kuin länsinaapurissa.

Suomea suojelee kansainväliseltä rikollisuudelta muun muassa Ruotsia syrjäisempi sijainti, yhtenäisempi sekä väkimäärältään pienempi väestö. Suomella on myös mahdollisuus oppia Ruotsin virheistä.

Ruotsin suurissa kaupungeissa tehtiin 1960-luvulla asuntopoliittisia virheitä, kun lähiöihin asutettiin suuria määriä siirtolaisia. Suomessa esimerkiksi Helsingin asuntopolitiikassa pyritään aktiivisesti hillitsemään alueellista eriytymistä.

Suomessa ei myöskään ilmene aatemaailmaan liittyvää väkivaltaa yhtä paljon kuin Ruotsissa. Täällä henkirikollisuus keskittyy lähinnä paljon alkoholia käyttävään aikuisväestöön ja surmatyöt tehdään teräaseilla. Ruotsissa sen sijaan korostuu siirtolaisväestön osuus, huumekauppa ja ampuma-aseet.

Sekin on syytä muistaa, että sosiaalidemokraattinen Ruotsi on edelleen paljon vahvemmin luokkayhteiskunta kuin Suomi, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaalinen liikkuvuus on vähäisempää. Se puolestaan voi joillain yksilöillä johtaa näköalattomuuteen ja rikollisjengeissä saavutetun statuksen houkuttelevuuteen.

LÄHDE: Iltalehti/Kreeta Karvala 19.04.2022

[ Väliotsikko taakkatoimitus ]

Tutkija: Näistä syistä Suomi ei ole Ruotsin tiellä

Ajatuspaja Magman tutkija ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander näkee Suomen ja Ruotsin tilanteissa eroavaisuuksia.

• Ruotsissa tapahtuneet pääsiäismellakat ovat herättäneet kysymyksen jälleen kerran siitä, onko ”Suomi Ruotsin tiellä”.
• Ajatuspaja Magman sosiaalianalyytikko ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander näkee Suomen ja Ruotsin tilanteissa eroavaisuuksia.

– Suomi ei ole tuomittu kulkemaan tätä tietä, eikä myöskään Ruotsi, toteaa ajatuspaja Magman sosiaalianalyytikko ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander.

Ruotsin pääsiäismellakoille kipinän antoi tanskalaisen äärioikeistopoliitikon Rasmus Paludanin ilmoitus polttaa Koraaneja. Majanderin mukaan tämä oli kuitenkin vain kipinä alla kyteville ongelmille, joita ei ole saatu ratkaistua vuosien kuluessa.

– On hyvä muistaa, että tässä on mennyt useampi vuosi siitä, kun tämän mittaluokan purkaus on Ruotsissa tapahtunut. Nämä pääsiäismellakat kuitenkin palauttivat keskusteluun kysymyksen siitä, että kestävää ratkaisua alueiden ongelmiin ei ole löytynyt, Majander sanoo.

Epäluottamus poliisia kohtaan

Majanderin mukaan poikkeuksellista Ruotsin pääsiäismellakoissa oli se, että mellakointi kääntyi nopeasti poliisia vastaan.

– Yleensä kimmokkeena poliisihyökkäyksiin esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut jokin poliisin tekemä ylilyönti tai väkivallalla provosointi. Nyt tämä lähti liikkeelle toisaalta ja kääntyi nopeasti poliisia vastaan.

Majanderin mukaan suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä löytyykin siitä, että Suomessa poliisiin luotetaan enemmän.

– Ruotsissa on isoja alueita, joissa on paljon turhautuneita nuoria, jotka kokevat, että heidän tulevaisuuden näkymänsä ovat huonot. He eivät ole integroituneet yhteiskuntaan, jonka ylläpitäjinä poliisit esiintyvät, Majander toteaa.

Suomi eroaa tästä Majanderin mukaan siinä, että poliisilla on parempi tuntuma eri alueisiin ja siellä liikkuviin joukkoihin.

– Ruotsissa tietyillä alueilla on vastakkainasettelua ja vihollisasetelmaa poliisin ja alueen väestön välillä. Suomessa poliisi on pystynyt parempaan. Tässä suurena tekijänä on myös se, että Suomi on väestöpohjaltaan Ruotsia pienempi ja näin eri alueita ja tekijöitä tunnetaan paremmin.

”Varjoyhteiskunta”

Turhautunut väestöryhmä on muodostanut Majanderin mukaan Ruotsissa jo ”varjoyhteiskunnan”, joka luo edelleen lisää vastakkainasettelua ja luo alustaa mellakoinnille.

Varjo- tai rinnakkaisyhteiskunnan ongelmat ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä, ja niiden juurisyyt löytyvät esimerkiksi kaupunkisuunnittelusta, asunto- ja koulutuspolitiikasta ja maahanmuutosta.

– Kumuloituva kehitys on ollut paljon sidoksissa lähiöiden rakentamiseen ja isojen kaupunkien jakautumiseen hyviin ja huonoihin alueisiin. Monet ongelmat ovat myös sidoksissa ongelmiin maahanmuuttajien integroinnissa. Näin on ollut jo vuosikymmenten ajan aina siitä lähtien kun suomalaiset olivat Ruotsissa suurin maahanmuuttajaryhmä, Majander sanoo.

Jyrkkä eriytyminen alueiden välillä taas aiheuttaa ongelmia, aina koulujen laadusta alkaen.

Vastaavaa kehitystä tai varjoyhteiskunnan muodostumista ei ole Suomessa tapahtunut, ainakaan samalla mittakaavalla.

– Jos tätä Ruotsin tilannetta vertaa Suomeen, niin meillä suurkaupunkisegregaatiota on tapahtunut aika maltillisesti. Ehkä Suomessa on osattu ottaa myös vähän oppia siitä, että yritetään asuntopolitiikalla estää Ruotsissa tapahtunut kehitys, Majander sanoo.

Poliittisen keskustelun ykkösteema

Majander toteaa, että vaikka Suomi ei ole suoranaisesti Ruotsin tiellä, tarvitaan Suomessakin tekoja, jotta kaupungit kehittyvät tasapainoisesti. On myös tärkeää ottaa kaikki nuoret mukaan yhteiskuntaan ja tarjota heille mahdollisuuksia päästä eteenpäin.

Ruotsin poliittisessa keskustelussa mellakat ja rikollisjengit olivat poliittisen keskustelun ykkösteema ennen Ukrainan sotaa ja Nato-kysymystä. Nyt viimeistään pääsiäisen tapahtumat palauttivat kysymyksen tärkeäksi teemaksi syyskuun Ruotsin valtionpäivävaaleihin.

– Mellakoiden takana olevaa varjoyhteiskuntaa ei voi ruotsalainen kansankoti sietää. Tämä on hyvin poliittisesti latautunut kysymys, eikä varmasti löydy Ruotsista yhtään puoluetta joka ei lakia ja järjestystä muistaisi mainita vaalitenteissä tällä hetkellä, Majander sanoo.

LÄHDE: Iltalehti/Katariina Taleva 20.04.2022