Näin sähkökatko lamauttaisi elämän Helsingissä vain tunneissa
Arki käy kaupungeissa vaaralliseksi ilman sähköä, maalla pärjää jopa viikkoja.
Tämä juttu on julkaisu alun perin maaliskuussa 2019.
Laaja sähköhäiriö Helsingissä tai muussa suuressa kaupungissa katkaisee sähkönjakelun koteihin välittömästi.
Varsinkin korkeassa kerrostalossa vesi loppuu heti sähköjen katkettua, koska kiinteistön käyttöveden paineenkorotuspumppu on riippuvainen sähköstä. Vettä pitää hakea jostain.
Likavesi alkaa tulvia kellarin lattioille, kun kellarin jätevesipumppaamon säiliö on täyttynyt. Ruoat lämpenevät jääkaapissa, ja pakasteet alkavat sulaa.
Elämä Helsingin tapaisessa kaupungissa kävisi yllättävän hankalaksi ja osin myös vaaralliseksi muutamassa tunnissa, jos kaupunkiin iskisi laaja sähkökatko. Tämä selviää konsulttiyhtiö Swecon tuoreesta selvityksestä.
Maaseudulla asukas voi selvitä ilman sähköä jopa viikkoja tulisijojen, maakellarin, ulkovessan, kaivon ja aggregaattien turvin.
Sweco selvitti, miten nopeasti kaupungin eri toiminnot häiriintyisivät, kun sekä sähkön tuotanto on keskeytynyt että varavoimalähteet on käytetty.
Vesitornien kapasiteetti riittää keskimäärin 14 tunniksi. Vedenpainetta ja kulutushuippuja tasataan sähköllä toimivien pumppujen ja vesitornien avulla. Ilman veden pumppausta vesitornit tyhjenevät jopa tunnissa tai viimeistään muutamassa päivässä.
Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen suojamekanismit kytkisivät laitokset irti sähköverkosta automaattisesti, vaikka laitokset jatkaisivat toimintaansa.
Rakennusten lämmitys katkeaa joka tapauksessa, sillä niissä tarvitaan pumppuja kuuman veden kierrättämiseen.
Koulut pitää sulkea. Kotona sähkölukko ei joko aukea tai ei sulkeudu virranjakelun lakattua.
Työpaikoilla sähköiset portit eivät aukea eivätkä hissit toimi. Toimistossa on pimeää. Ilmanvaihto ei toimi. Tämä on turvallisuusriski varsinkin tiloissa, joissa säilytetään räjähdysherkkiä tai syttyviä materiaaleja.
Sähköautojakaan ei voisi ladata verkkovirralla. Pankkiautomaatit ja pankkikortit eivät toimi.
Selvitystä tehnyt Swecon osastopäällikkö Pasi Haravuori kertoo, että mittavat sähkökatkot eivät ole olleet jokavuotisia teollistuneissa maissa.
”Ilmastonmuutos lisää sähkökatkojen määrää, koska se tuonee lisää äärimmäisiä sääilmiöitä”, hän sanoo.
Kyberhyökkäyksen uhka
Myös sähkönjakeluverkkoihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat nykyään todellinen uhka.
Kyberhyökkääjiä kiinnostavat näyttävät kohteet, joissa he saavat suurta huomiota, kuten sähkönjakeluverkot. Kyberhyökkäyksellä tavoitellaan jakeluverkon vakauden horjuttamista, mistä voi seurata laajoja sähkökatkoksia.
”Isoja häiriöitä tulee tapahtumaan varmasti, mutta en uskalla arvioida, kuinka usein”, Haravuori sanoo.
Sodan tai kriisin aikana mikä tahansa valtakunta saadaan polvilleen nopeasti vaikka pommittamalla kriittisiä sähköasemia toimintakyvyttömäksi. Myös ihmisen tekemä virhe voi aiheuttaa rauhanoloissa laajan katkon.
Ruotsi on jakanut jokaiseen kotiin paperille painetut ohjeet siitä, miten selvitä laajassa sähkökatkossa, mutta Suomessa on käytössä verkkosivusto ohjeiden jakamiseen.
Sähkökatkon sattuessa kännykästä tai tietokoneelta sivustoa ei tosin pääse lukemaan sen jälkeen, kun akku tai varavirta loppuu.
Televiestintä- ja tietoverkkoihin varavoimaa riittäisi kolmeksi tunniksi, minkä jälkeen viestit kulkevat vain viranomaisverkossa. Ne pystyvät toimimaan kuutisen tuntia.
Säästä johtuvien sähkökatkojen estämiseksi Suomessa on ryhdytty maakaapeloimaan jakeluverkkoa. Toistaiseksi pienjänniteverkosta puolet ja keskijänniteverkosta 30 prosenttia on maan alla.
Lukema on Euroopan alhaisimpia. Esimerkiksi Ruotsi on maakaapeloinut 65 prosenttia, Saksa 83 prosenttia. Helen on maakaapeloinut Helsingin sähköverkosta 96 prosenttia.
Yhteiskunnan sähköriippuvuus on suurinta ikinä. Swecon raportista ei ole suoria vaateita siitä, että vaikkapa lainsäätäjän pitäisi ryhtyä uusiin toimenpiteisiin massiivisten sähkökatkojen varalta.
Nyt jo esimerkiksi asiakkaat, omistajat ja lainsäädäntö, kuten sähkömarkkinalaki, kansainväliset standardit ja kansalliset lisävaateet määrittävät vaatimuksia.
”On iso kysymys, onko häiriövarautumista tehty tarpeeksi. Ainakin kaikissa hankkeissa pitäisi harjoittaa mitä sitten jos -ajattelua. Ei voi enää tuudittautua siihen, ettei koskaan mitään tapahdu. Pitäisi varautua. Riskiä voidaan pienentää teknisellä suunnittelulla”, Haravuori sanoo.
Tuhoisimpia sähkökatkoja
10/2012: Hurrikaani Sandy Yhdysvaltain koillisosassa, vaikutusalueella 8,2 miljoonaa ihmistä
7/2012: Siirtovika Intiassa, 600 miljoonaa ihmistä
6/2012: Syöksyvirtausparvi Yhdysvaltain keskilänsi, 4,2 miljoonaa ihmistä
10/2011: Lumimyrsky Yhdysvaltain koillisosassa, 3 miljoonaa ihmistä
9/2003: Siirtovika Sveitsissä, Italiassa, Ranskassa, 57 miljoonaa ihmistä
8/2003: Laaja sähkökatko Yhdysvaltain koillisosassa ja Ontariossa, 55 miljoonaa ihmistä
3/1999: Salamanisku Etelä- Brasiliassa, 75 miljoonaa ihmistä
8/1996: Puiden karsiminen Yhdysvaltojen länsirannikolla, 7,5 miljoonaa ihmistä
7/1977: Siirtovika New Yorkissa, 9 miljoonaa ihmistä
Helsinki varautuu pahimpaan
Helen Sähköverkon toimitusjohtajan Tommi Karjalaisen mukaan laaja sähkökatko Helsingin verkkoalueella on äärimmäisen epätodennäköinen mutta mahdollinen.
Helenin maakaapelointiaste on korkea 96 prosenttia.
”Myrskyt eivät vaikuta millään lailla”, Karjalainen sanoo.
Jos yksi sähköasema irtoaa sähköverkosta, se voidaan kiertää ja sähkö syöttää kuluttajille muilta asemilta.
Verkostoautomaation avulla vikapaikat voidaan löytää ja eristää muusta verkosta nopeasti. Automaatioon liittyvän vianhallintajärjestelmän avulla osa vioista voidaan sivuuttaa eikä asiakkaille tule sähkökatkoa.
Helsinkiläinen kokee puolen tunnin sähkökatkon kerran kymmenessä vuodessa. Vuosittain sähköt ovat pois kuluttajalta Helsingissä alle viisi, muissa kaupungeissa 25 ja maaseudulla 260 minuuttia.
Helsinki on kriittinen koko Suomen kannalta: kolme kuukautta sitten Helenin sähköhäiriön takia erään pankkiketjun palvelut häiriintyivät koko Suomessa.
Sähkön suurhäiriö voi kuitenkin aiheutua esimerkiksi ilkivallasta tai kyber-iskusta.
Jos kantaverkossa tapahtuu laaja katko, myös silloin Helsingissä ollaan vaikeuksissa. Helenissä on vielä omaa sähköntuotantoa, mutta Hanasaaren sulkeminen ja hiilikielto vähentävät sitä ja Helsinki on yhä riippuvaisempi kantaverkon tuomasta sähköstä.
”Laajan katkon varalta meillä on varautumissuunnitelmat, miten sähköjä ryhdytään palauttamaan. Tätä harjoitellaan viranomaisten, muiden verkkoyhtiöiden ja urakoitsijoiden kanssa.”
LÄHDE: Tekniikka&Talous/Tuula Laatikainen 19.01.2021