Sodan karua kuvastoa lasten silmiin

Karua kuvastoa sodasta tulvii nyt lasten silmille – psykologi kehottaa vanhempia toimimaan

Asiantuntijan mukaan nyt valloillaan olevassa tilanteessa korostuu erityisesti lapsen oikeus turvaan. – Aikuisen ei tule tartuttaa omia pelkojaan lapseen.

Mitä sota tarkoittaa? Tuleeko Suomeenkin sota?

Kysymys, jota en uskonut kuulevani oman kuusivuotiaani suusta. Samainen kysymys on kuitenkin noussut viime päivinä esiin myös useissa suomalaiskodeissa.

Pienetkin koululaiset ovat törmänneet heitä ympäröivään uutistulvaan, joka tällä hetkellä pursuaa asiaa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Lapset saattavat uutisissa esitetyissä tapahtumissa nähdä suoraa sotaa, inhimillistä hätää sekä väkivaltaa.

Psykologi Marie Rautava Mannerheimin lastensuojeluliitosta kertoo, että pahin virhe jonka vanhempi nyt voi tehdä, on omien huolien ja pelkojen siirtäminen lapseen.

–Lapsilla on tämän kaiken keskellä oikeus turvaan. Kun maailmassa tapahtuu kauheita, lapsien suojeleminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ajoita oma uutisten seuraaminen

Rautava ohjeistaa, että televisiota ei kannata pitää auki turhaan, eikä toistuvasti kurkkia puhelimesta uutisvirtaa.

–Lapsi ei kykene aikuisen tavoin analysoimaan ja käsittelemään kuulemaansa. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän häntä on syytä suojella kaikenlaisilta kriisiuutisilta.

Vaikkei lapsi näkisi tai kuulisi uutisia, saattaa vanhemman ahdistuneisuus tai levottomuus siirtyä lapseen.

–Lapsen ympäristö tulee rauhoittaa ja vanhemman kannattaa ennen kaikkea yrittää olla hänelle läsnä. Vaikka lapsi ei välttämättä edes ymmärrä kaikkea kuulemaansa, vanhemman tunnetila tarttuu.

Lapsen ei myöskään kannata antaa kuunnella aikuisten välisiä, sotaan liittyviä keskusteluja. Vaikka huoli painaisi omaa mieltä ja siihen kaipaisi vertaistukea, keskustelut tulee käydä lapsen kuuloetäisyyden ulkopuolella.

–Aikuisen itsensäkin kannattaa vähentää uutisten seuraamista, mikäli ne aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta, Rautava muistuttaa.

Muistettava toinenkin tulokulma

Ahdistuksen ja pelon tunteiden lisäksi Rautava painottaa, että vanhempi ei myöskään saa siirtää lapseen vihan tai raivon tunteita. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole yksittäisten kansalaisten, vaan valtion johdon päätös.

–Suomessa asuu paljon perheitä Venäjältä. Näiden perheiden lapset saattavat joutua koulussa tai vapaa-ajalla ikäviin tilanteisiin, mikäli lapset saavat kuvan, että sota johtuu koko kansasta.

Rautava muistuttaa, että myöskään omia aggressioita ei tule siirtää lapseen. Getty Images

Suomessa asuu perheitä myös Ukrainasta sekä muilta alueilta, joissa sodan kauhut ovat tulleet tutuksi. Valloillaan oleva tilanne on omiaan aktivoimaan muistot traumaattisista kokemuksista.

–Osalla on myös edelleen perhettä tai ystäviä Ukrainassa. Lisäksi tämä on kammottava tragedia myös Venäjällä asuville ihmisille ja perheille. Tilanne koskettaa kaikkia, eikä meidän tule käännyttää lapsia toisiaan vastaan.

Selitä ikätasoon sopivalla tavalla

Lasta ei tarvitse kuitenkaan pitää täysin pimennossa, vaan tälle tulee selittää tilanne ikätasoon sopivalla tavalla. Esimerkiksi kouluikäisen on jo vaikeaa välttyä aiheen uutisoinnilta.

Vaikka lapsi ei itse lukisi uutissivustoja tai sosiaalista mediaa, kioskeilla ja kauppojen kassoilla näkyviä lööppejä ei voi olla näkemättä.

Rautava kehottaa toimimaan asiassa lapsilähtöisesti kysymällä lapsen ajatuksista ja tuntemuksista. Lapset kokevat asiat eri tavoin ja myös se on normaalia, että lapsi ei reagoi tilanteeseen millään tavalla.

–Vanhemman kannattaa kysyä että mitä lapsia on asiasta kuullut ja miltä hänestä nyt tuntuu. Lapselle tulee antaa vapaus kysyä asioista ja kysymyksiin tulee vastata mahdollisimman todenmukaisesti.

On kuitenkin muistettava edelleen se, että omien pelkojen siirtämistä ja turhaa kauhukuvien maalailua tulee välttää.

–Voi kertoa että tilanne on paha, mutta me olemme turvassa. On hyvä ilmaista sekin, että kukaan muu Venäjän johdon lisäksi ei vaikuta haluavan sotaa, ja eri valtioiden johtajat hakevat parhaillaan ratkaisua tilanteeseen.

Rauhoita ja anna turvaa

Mikäli lapsi ehtii nähdä ahdistavia tai pelottavia asioita, vanhemman tulee osoittaa tälle että hän on turvassa.

–Kannattaa painottaa, että vaikka uutisissa näkyykin pelottavia asioita, niitä yritetään parhaillaan ratkaista. Kerro että ei ole kenenkään etu, että sota ja konfliktit laajenisivat.

Lasta tulee auttaa ymmärtämään, että uutisissa esitetyt asiat eivät uhkaa hänen turvallisuuttaan. Lapsen saattaa olla hankalaa ymmärtää Suomen etäisyyttä Ukrainaan, tai syytä tilanteen takana.

–Olennaista on se, että me täällä olemme turvassa. Suurin huoli on nyt Ukrainassa.

–Ikätasosta riippuen voi kertoa tilanteen taustoja ja maiden historiaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että vanhempi luo lapselle toiveikkuutta. Voi kertoa että nyt näkyvistä uutisista huolimatta sodat ovat vähentyneet ja sen eteen tehdään töitä, että näin olisi jatkossakin.

Muistettava lähdekritiikki

Rautavan mukaan Ukrainan tilanteesta ja sodasta ylipäätään liikkuu etenkin sosiaalisessa mediassa myös runsaasti disinformaatiota.

Hän kehottaa lapsen ikätasosta riippuen vanhempia harkitsemaan somen käytön rajoittamista. Lapselle on hyvä selittää, että rajoitus tehdään hänen itsensä suojelemiseksi, jotta lapsi ei joutuisi näkemään valheellisia tai ahdistavia sisältöjä.

Nuorten osalta rajausta ei tällä tavalla voi tehdä, mutta heidänkin kohdallaan Rautava kannustaa kehottamaan somen ja ylipäätään netin käytön vähentämistä.

–Vanhemman täytyy olla kartalla siitä, missä lapsi liikkuu netissä. Meidän tärkein tehtävämme on suojella lapsia.

Mikäli lapsen kiinnostus tai huoli aiheeseen liittyen muuttuu pakonomaiseksi tai jatkuu pitkään, Rautava kehottaa hakemaan apua neuvolan, perheneuvolan tai koulun kautta.

–Jos lapsi alkaa esimerkiksi leikkimään sotaleikkejä, piirtää ahdistuneita kuvia tai puhuu aiheesta jatkuvasti, vanhemman on syytä huolestua. Ylipäätään jos vanhempi havaitsee lapsessaan muutoksia, esimerkiksi mielialan laskua, asia on huomioitava.

Lapset voivat hakea apua MLL:n lasten ja nuorten puhelimesta, chatista tai kirjepalvelusta.

Myös vanhemmille on tarjolla keskusteluapua vanhempainpuhelimessa sekä chatissa.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Linda Rantanen 25.02.2022