Sodan uhka

Iranin ulkoministeri sanoo The New York Timesin mukaan, että Lähi-idän tilanteen räjähtämistä ei ehkä voi välttää. Iran ei kuitenkaan halua sodan leviävän, Hossein Amir-Abdollahian sanoo.

Kun Israel jatkaa hyökkäystään Hamasia vastaan seurauksena äärijärjestön järkyttävästä terrori-iskusta lokakuussa, suuri kysymys on, uhkaako sota laajeta Lähi-idässä ja siitäkin eteenpäin.

Yksi alueen avainpelureista on Iran, joka on vuosikymmenten ajan uhonnut tuhoavansa Israelin. Iran viestii, ettei maa halua laajempaa sotaa, mutta Iranin ulkoministeri on kuitenkin antanut herättelevän lausunnon The New York Timesille.

Päivän politiikan aiheet kätevässä paketissa – Tilaa Uuden Suomen maksuton uutiskirje

LUE TARKEMMIN

Onko iso sota räjähtämässä? Avainpeluri Iranilla on ongelma – Näin se voi yrittää kostaa

”Haluan toistaa, että emme pyri sodan leviämiseen”, ulkoministeri Hossein Amir-Abdollahian sanoi lehden mukaan vieraillessaan YK-tapaamisissa New Yorkissa hiljattain.

Hänen seuraavat sanansa olivat kuitenkin pahaenteiset.

”Alue on kiehumispisteessä ja voi räjähtää millä hetkellä tahansa. Sitä voi olla mahdotonta välttää. Jos se tapahtuu, kaikki osapuolet menettävät kontrollin.”

LUE LISÄÄ IRANIN ROOLISTA:

Onko iso sota räjähtämässä? Avainpeluri Iranilla on ongelma – Näin se voi yrittää kostaa

LUE MYÖS:

Tutkijat varoittavat: Tällainen eskalaation ketju väijyy nyt Israelin yllä – Iranilta selvä uhkaus

Washingtonin pakka on vaarassa mennä sekaisin, ja USA:n todellinen koetus on vasta tulossa – Tilanne sopii erittäin hyvin Venäjälle, Kiinalle ja Iranille

Benjamin Netanjahu julisti sodan toisen vaiheen alkaneeksi – Iran: ”Rikokset ylittäneet punaiset linjat”

LÄHDE: Uusi Suomi/Jenni Tamminen 02.11.2023

Lue lisää

• Hizbollahin johtaja uhkaa eskaloida Israelin ja Hamasin välistä sotaa – ”Kaikki skenaariot ovat avoinna”
• Alexander Stubb: Gazaan saatava tulitauko – neuvottelut aloitettava välittömästi
• Israelin armeija saartaa Gazan kaupunkia – USA:n ulkoministeri kiirehti Tel Aviviin
• ”Eskalaatioriski on aivan valtava” – Ulkoministeri Valtoselta vakava varoitus Lähi-idästä
• Juutalaisvastaisuus hyppäsi silmille Saksassa – Tutkija: ”Ilmiö on aito”
• Onko iso sota räjähtämässä? Avainpeluri Iranilla on ongelma – Näin se voi yrittää kostaa
• Israel pommitti kahdesti siviilien täyttämää pakolaisleiriä Gazassa – YK: Mahdollinen sotarikos
• Tämä on Suomen Gaza-kanta nyt – Elina Valtonen perustelee tyhjää ääntä

Tilanne saattaa professori Andrew Michtan mukaan eskaloitua niin nopeasti, että lännellä on jo kiire.

Terroristijärjestö Hamasin iskut Israeliin ja Israelin oikeutetut sotilaalliset vastatoimet saattavat amerikkalaisprofessori Andrew Michtan mukaan johtaa laajempaan alueelliseen konfliktiin.

Iskujen ajoitus saattaa hänen mielestään kytkeytyä siihen, että Washingtonissa käydään parhaillaan keskustelua Yhdysvaltain ulkopolitiikan tulevista painopisteistä. Jotkut haluaisivat maan keskittyvän yhä selvemmin Intian valtameren ja Tyynenmeren alueeseen, toiset korostavat Ukrainan pitkäjänteistä tukemista.

– Syvenevä konflikti, jossa vastakkain ovat maailman demokratiat Yhdysvaltojen johdolla sekä Venäjän, Kiinan ja Iranin tosiasiallisesti muodostama liittouma teki sen, mitä Lähi-idässä nyt tapahtuu, ei vain mahdolliseksi vaan myös todennäköiseksi, Atlantic Council -ajatushautomon johtotehtävissä Washingtonissa toimiva Michta sanoo City Journal -lehden julkaisemassa artikkelissa.

– Israeliin kohdistunut hyökkäys liittyy Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan ja Indopasifisella alueella puhkeamassa olevaan alueelliseen sotaan. Tämän mittakaavan hyökkäys ei olisi voinut tapahtua ilman vahvaa ulkopuolista tukea sekä ase- ja ampumatarviketoimituksina että lupauksena poliittisesta tuesta, hän toteaa.

Venäjän, Iranin ja Kiinan etujen mukaista on hänen mukaansa laajentaa toiminta-aluettaan ajankohtana, jolloin Ukrainalle annettava apu on jo pitkälti tyhjentänyt länsimaiden ase- ja ampumatarvikevarastot ja alkanut horjuttaa niiden päättäväisyyttä.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina ja professorina Yhdysvaltain laivastoakatemiassa.

Opetuksia lännelle

Hamasin toteuttama verilöyly herättää Michtan mukaan useita kysymyksiä, joihin Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten on kyettävä vastaamaan mahdollisimman pian. Ensimmäinen kysymys koskee hänen mukaansa hyökkäyksen laajuutta ja sitä, kuinka Hamasin raketti-iskut ylittivät ajoittain Israelin ilma- ja ohjuspuolustuksen torjuntakyvyn.

– Tämä osoitti, että massiiviset lennokki- ja ohjusiskut eivät rajoitu vain Ukrainan sotaan: massahyökkäykset voivat päihittää kehittyneimmänkin puolustuksen, hän sanoo.

Opetus on hänen mukaansa se, että vaikka täsmäaseiden merkitystä on viime vuosikymmeninä korostettu, massa on nykyaikaisessakin sodankäynnissä yhä avainasemassa.

Venäjän, Iranin ja Kiinan etujen mukaista on hänen mukaansa laajentaa toiminta-aluettaan ajankohtana, jolloin Ukrainalle annettava apu on jo pitkälti tyhjentänyt länsimaiden ase- ja ampumatarvikevarastot ja alkanut horjuttaa niiden päättäväisyyttä.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina ja professorina Yhdysvaltain laivastoakatemiassa.

Opetuksia lännelle

Hamasin toteuttama verilöyly herättää Michtan mukaan useita kysymyksiä, joihin Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten on kyettävä vastaamaan mahdollisimman pian. Ensimmäinen kysymys koskee hänen mukaansa hyökkäyksen laajuutta ja sitä, kuinka Hamasin raketti-iskut ylittivät ajoittain Israelin ilma- ja ohjuspuolustuksen torjuntakyvyn.

– Tämä osoitti, että massiiviset lennokki- ja ohjusiskut eivät rajoitu vain Ukrainan sotaan: massahyökkäykset voivat päihittää kehittyneimmänkin puolustuksen, hän sanoo.

Opetus on hänen mukaansa se, että vaikka täsmäaseiden merkitystä on viime vuosikymmeninä korostettu, massa on nykyaikaisessakin sodankäynnissä yhä avainasemassa.

Toiseksi kysymys on hänen mukaansa Lähi-idän mahdollisesta ajautumisesta laajempaan sotaan, jossa Iran voisi ottaa keskeisen roolin.

– Meidän olisi näin ollen vihdoin lopetettava hössöttäminen siitä, miten akuutti uhka Yhdysvaltoihin ja muihin demokratioihin nyt kohdistuu useilla eri näyttämöillä. Aikaa valmistautua laajempaan sotaan on paljon vähemmän kuin monet Yhdysvaltojen poliittisessa yhteisössä näyttävät kuvittelevan, hän toteaa.

Keskeistä tässä asetelmassa on hänen mukaansa se, kuinka kauan Venäjältä kestää koota uudelleen Ukrainassa merkittäviä tappioita kärsineet maavoimansa ja miten paljon aikaa Kiina katsoo tarvitsevansa kyetäkseen hyökkäämään Taiwaniin.

– Aikaikkuna on mielestäni pikemminkin kahdesta kolmeen vuotta, ei viidestä seitsemään, kuten eräät tutkijat ovat väittäneet, hän varoittaa.

Valtion tärkein tehtävä

Hamasin hyökkäys Israelia vastaan korostaa Michtan mukaan osaltaan myös sitä, että ase- ja ampumatarviketeollisuuden tuotanto- ja varastointikapasiteetin merkittävällä lisäämisellä on jo kiire. Johtopäätöksiä olisi pitänyt hänen mielestään tehdä jo Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta viimeistään nyt on niiden aika.

– Viimeinen ja olennaisin seikka, joka liittyy suurvaltakilpailun mahdolliseen laajentumiseen Lähi-itään, on se, että meidän ei enää pitäisi puhua strategisista prioriteeteistamme pelkästään arvojen ja ihanteiden näkökulmasta, sillä ne eivät saa vastakaikua kansalaisten keskuudessa, Michta sanoo.

Normatiiviset käsitteet, kuten ”sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen puolustaminen” jäävät hänen mukaansa helposti liian abstrakteiksi ja etäisiksi. Siksi poliittisten johtajien olisi palattava puhumaan suoraan geostrategian peruskysymyksistä, kuten liittoumien rakenteesta, joukkojen sijoittelusta ja kriittistä sotanäyttämöistä.

– Viimeisten 30 vuoden aikana olemme nähtävästi unohtaneet sen yksinkertaisen tosiasian, että kansallinen turvallisuus on edelleen valtion perustavanlaatuisin tehtävä. Ilman sitä meillä ei ole vapautta valita poliittista järjestelmäämme, arvojamme eikä tietämme taloudelliseen vaurauteen, hän painottaa.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 28.10.2023

INFO: Heikki Hakala on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.

Maiden väliset suhteet ovat heikentyneet oleellisesti.

Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona, ja Venäjä on valmis toimiin Suomea vastaan mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Näin arvioi suojelupoliisi torstaina julkaisemassaan kansallisen turvallisuuden katsauksessa.

Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet merkittävällä tavalla Venäjän hyökkäyssodan, pakotteiden ja Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä kohtelee nykyisin Suomea epäystävällisenä valtiona. Tämä on näkynyt esimerkiksi kielteisenä uutisointina Suomesta Venäjän mediassa ja päätöksenä sulkea Pietarin pääkonsulaatti.

– Venäjä keskittyy tällä hetkellä sodankäyntiin Ukrainassa ja kansainvälisen eristyksen lieventämiseen. Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka Suomessa ei ole kuitenkaan kadonnut. Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet saattavat voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Venäjän vaikuttamisen päätavoitteina on heikentää Naton ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä sekä vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle. Venäjä tarkkailee Suomen Nato-jäsenyyden kehittymistä ja sitä, miten Suomi toimii Venäjää kohtaan. Se on valmis toimiin Suomea vastaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Venäjä esittää omat toimensa vastauksena Suomen toimintaan.

Suojelupoliisi korostaa, että Nato-jäsenyys antaa kuitenkin suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan.

Suojelupoliisi arvioi vuosi sitten, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut, mutta infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. Merellä sijaitseva infrastruktuuri on haavoittuvampaa kuin maalla. Tämä arvio on edelleen voimassa. Suomi on varautunut uhkiin hyvin.

– Venäjän vaikuttaminen Suomeen on tällä hetkellä pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, kuten jäljellä olevista sopimuksista irtautuminen. Myös palvelunestohyökkäyksillä voi luoda mielikuvaa infrastruktuurin ja palveluiden haavoittuvuudesta, vaikka niitä ei todellisuudessa vahingoiteta, suojelupoliisin erikoistutkija Suvi Alvari sanoi.

Tiedotustilaisuudessa Alvari korosti, että Venäjän päähuomio on edelleen kuitenkin muualla kuin Suomessa.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Ville Mäkilä 12.10.2023

Volt Typhooniksi nimetty hakkeriryhmä on etsinyt tietojärjestelmien haavoittuvuuksia erityisesti Tyynellä valtamerellä sijaitsevalta Guamin saarelta.

Kiinan valtion laskuun työskentelevät hakkerit ovat etsineet yhteiskunnalle kriittisten kohteiden haavoittuvuuksia Yhdysvalloissa. Asiasta kertoi Microsoft.

Toimien takainen hakkeriryhmä on nimetty Volt Typhooniksi. Heidän kohteinaan ovat olleet viestintäjärjestelmien lisäksi muun muassa liikenne-, hallinnolliset- sekä eri tietojärjestelmät.

Microsoftin mukaan hakkerit ovat soluttautuneet normaalilta vaikuttavaan tietoliikenteeseen, jonka avulla he ovat keränneet dataa eri järjestelmistä. Haavoittuvuuksia on etsitty erityisesti pienten konttorien verkkolaitteista.

Taiwanin tilanne kuumenee

Hakkerien ensisijaisena kohteena on ollut Tyynellä valtamerellä sijaitseva Guamin saarelta, jossa sijaitsevat Yhdysvaltain laivaston ja ilmavoimien tärkeät tukikohdat.

Guamin järjestelmiin iskeminen voisi tuottaa Kiinalle etua mahdollisissa Tyynen valtameren ja Aasian alueella tapahtuvista konflikteissa. Kiinalla onkin pyrkinyt etsimään keinoja liittää demokraattinen Taiwan osaksi kansantasavaltaa. Taiwanin vahvin liittolainen on Yhdysvallat.

Yhdysvallat, heidän liittolaisensa sekä Microsoft ovat varoittaneet, että vastaava tiedustelu voisi lisääntyä maailmanlaajuisesti.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Kiina ei ole kommentoinut syytöksiä.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Jani Ahosola 25.05.2023

Lue myös

Analyysi: Hyökkäämällä Taiwaniin Kiina panisi peliin aivan kaiken

Lue myös

Sijoittajagurulta synkkä varoitus: USA ja Kiina ovat sodan partaalla

Uutista korjattu 11:39: Guam sijaitsee Tyynellä valtamerellä

Washington Postin mukaan kenraali Mike Minihan on aiemminkin herättänyt huomiota värikkäällä kielenkäytöllään.

Yhdysvaltalainen neljän tähden kenraali ja ilmavoimien Air Mobility Command -joukkojen komentaja Mike Minihan uskoo sodan syttyvän Yhdysvaltojen ja Kiinan välille vuonna 2025.

Hänen arvionsa käy ilmi NBC Newsin haltuun päätyneestä muistiosta, jonka Minihan lähetti perjantaina AMC-joukkojen upseeristolle sekä ilmavoimien operatiivisille komentajille.

– Toivon, että olen väärässä. Vaistoni sanoo, että me taistelemme vuonna 2025, Minihan kirjoittaa muistiossaan NBC Newsin mukaan.

Minihan arvioi, että Kiinan presidentti Xi Jinping saa mahdollisuuden edetä Taiwaniin, kun Yhdysvaltojen huomio kiinnittyy toisaalle vuoden 2024 presidentinvaalien myötä. Tilanteeseen vaikuttavat myös Taiwanilla samana vuonna järjestettävät presidentinvaalit.

Minihan ohjeistaa muistiossaan henkilöstöä valmistautumaan muun muassa päivittämällä rekisterit ja hätäkontaktit helmikuun aikana. Maaliskuussa henkilöstön tulisi hänen mukaansa hoitaa henkilökohtaiset asiansa kuntoon sekä harkita vierailua tukikohtaan, jotta heidän valmiutensa voidaan varmistaa.

Muistio sisältää myös ohjeita harjoitteluun.

– Ampukaa lippaallinen seitsemän metrin etäisyydellä olevaan maalitauluun ymmärtäen täysin se, että paatunut tappavuus merkitsee eniten. Tähdätkää päähän, Minihan neuvoo.

AMC-joukkojen tiedottaja vahvisti perjantaina muistion aitouden.

– Nämä kommentit eivät edusta ministeriön näkemyksiä Kiinasta, kommentoi Yhdysvaltain puolustusministeriön viranomainen nimettömänä NBC Newsille.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat Washington Postin mukaan varoittaneet jo jonkin aikaa, että Kiina saattaa hyökätä Taiwaniin, jota se pitää omana maakuntanaan. Viranomaisten näkemykset ovat kuitenkin olleet keskenään ristiriitaisia.

Kenraali Mike Minihan arvioi, että Kiinan presidentti Xi Jinping saa mahdollisuuden edetä Taiwaniin, kun Yhdysvaltojen huomio kiinnittyy vuoden 2024 presidentinvaaleihin.

Amiraali Phil Davidson ennusti vuonna 2021 toimiessaan Tyynenmeren sotatoimialueen päämajan komentajana, että Kiina saattaisi ryhtyä hyökkäykseen vuoteen 2027 mennessä. Laivaston operaatioiden päällikkö, amiraali Michael Gilday puolestaan sanoi lokakuussa, että Kiinan mahdolliseen hyökkäykseen Taiwanille pitäisi olla valmis vastaamaan jo vuonna 2022 tai 2023.

– En voi sulkea sitä mahdollisuutta pois. En tarkoita olla lainkaan alarmistinen sanoessani, että tämä ei ole jotakin sellaista, jonka saisimme katoamaan toivomalla, Gilday sanoi tuolloin.

Washington Postin mukaan kenraali Minihan on aiemminkin herättänyt huomiota värikkäällä kielenkäytöllään. Syyskuussa hän sanoi Washingtonin lähellä järjestetyssä konferenssissa, että ilmavoimat on saanut aikaan Yhdysvaltain asevoimien ”suurimman kuolleiden vihollisten kasan”.

– Tappavuus merkitsee eniten. Kun voit tappaa vihollisesi, kaikki elämäsi osa-alueet ovat paremmassa kunnossa. Ruokasi maistuu paremmalle. Avioliittosi on vahvempi, Mihihan sanoi tuolloin.

LÄHDE: IS.fi/Anna Nuutinen 28.01.2023

Turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntijan mukaan Eurooppa on suuren valinnan edessä.

Amerikkalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja strategian asiantuntija Andrew A. Michta katsoo lännen syyllistyneen kohtalokkaisiin virheisiin Venäjän kanssa .

George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori Michta listaa Twitterissä lännen epäonnistumisia Vladimir Putinin Kremlin toimien suhteen.

– Käydäänpä perusasiat läpi: Vuoden 2022 hemikuuhun asti Putin sai geopoliittisen voiton aina käyttäessään sotilaallista voimaa. Hän hyökkäsi Georgiaan 2008 – hän sai silti Nord Stream 1:n, hän hyökkäsi Ukrainaan 2014 – hän sai tästä huolimatta Nord Stream 2:n, hän teurasti syyrialaisia Aleppossa ja hän palautti Venäjän Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan ilman juuri minkäänlaista vastalausetta länneltä, Michta muistuttaa.

– Mikäli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei olisi näyttänyt todellista johtajuutta ja Ukrainan kansa todellista patriotismia, missä uskoisitte Euroopan nyt olevan tämän konfliktin kanssa, hän jatkaa.

”Käännekohta”

Andrew A. Michtan mukaan asiantuntijat puhuvat mielellään ”historian käännekohdista” liioitellen yksittäisten tapahtumien merkitystä. Ukrainassa on kuitenkin hänen mielestään kyse oikeasta ”järjestelmää muuttavasta” sodasta.

– Seuraamme jotakin sellaista, joka tapahtuu vain kerran useiden sukupolvien aikana. Se määrittää historian suunnan, Michta sanoo.

Se, miten länsi ja etenkin Eurooppa reagoi, tulee hänen mukaansa määräämään toteutuuko eurooppalainen unelma maanosan rauhasta ja vapaudesta ”vai joutuuko Eurooppa jälleen kerran maksamaan paljon korkeamman hinnan”.

– Sanon tämän, koska Euroopan nykyisessä poliittisessa pysähtyneisyydessä on tuulahdus vuotta 1938.

Hän viittaa hiljattaiseen Wall Street Journalin kirjoitukseensa. Siinä professori luonnehti tätä ilmiötä ”epäuskoisuuden kriisiksi”.

– Kyvyttömyydeksi hyväkyä sitä, että olemme valehdelleet itsellemme kolmen vuosikymmenen ajan, hän selvittää.

Moskova ei pelaa lännen säännöillä

Andrew A. Michtan mielestä länsimaiden tulisi aivan aluksi olla rehellisiä ja myöntää, miten pielessä niiden Venäjä-politiikka on ollut alusta alkaen.

– On tehtävä selväksi, että Venäjä on fasistinen ja uusimperialistinen valtio ja että ”Venäjän legitiimeistä turvallisuushuolista” puhuminen on pähkähullua, hän lataa.

Hänen mukaansa länsi kamppailee nyt sellaista vihollista vastaan, joka ei pelaa sen kanssa samoilla säännöillä.

– Tämä on eräs niistä hetkistä historiassa, jolloin on ryhdistäydyttävä, voitettava vihollinen ja keskusteltava sodanjälkeisestä sovittelusta vasta sen jälkeen. Lopetetaan Venäjän narratiiviin uskominen, Michta toteaa.

Hän jatkaa Venäjän olevan Ukrainassa ”viattomia ihmisiä murhaava hyökkääjä”.

– Se on päihitettävä perusteellisesti, jotta enää koskaan ei tule toista Putinia, joka luo narratiivia ”mahtavan Venäjän kansan pettämisestä” tai muuta venäläistä versiota Dolchstoßlegendestä [selkäänpuukotustarina, Saksan natsien suosima teoria, jonka mukaan ensimmäinen maailmansota hävittiin kotirintaman petollisten kommunistien ja juutalaisten takia]. Kyse on yksinkertaisesti valheista, Andrew A. Michta sanoo.

3. he butchered the Syrians in Aleppo – he returned Russia to MENA with little or no objection from the West. And had #Ukraine’s @ZelenskyyUa not shown real leadership and the Ukrainian people real patriotism, where do you think Europe would be today on this conflict? 2/

— Andrew A. Michta (@andrewmichta) January 9, 2023

Depending on how the West responds – especially Europe as the US support for #Ukraine has been there for all to see – will determine whether the European dream a Continent ”whole and free and at peace” will become reality, or if Europe will once again pay a much higher price. 4/

— Andrew A. Michta (@andrewmichta) January 9, 2023

First and foremost, let’s be honest with ourselves about how misguided European Russia policy was — all thirty years of it. And let’s say it loud and clear that Russia is a fascist neo-imperial state, and that talking about ”Russia’s legitimate security concerns” is nuts. 6/

— Andrew A. Michta (@andrewmichta) January 9, 2023

Russia is the aggressor murdering innocent people in #Ukraine. It must be decisively defeated so that there will never be another Putin spinning the narrative about a ”betrayal of the great Russian people” or any other Russian version of the Dolchstoßlegende – it is simply a lie.

— Andrew A. Michta (@andrewmichta) January 9, 2023

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 10.01.2023

Leonid Gozman katsoo, että sodan Ukrainassa on päätyttävä Venäjän täydelliseen antautumiseen.

Ukrainan tuhoaminen on vasta ensimmäinen askel Venäjän suunnitelmassa, uskoo venäläinen oppositiopoliitikko Leonid Gozman.

Gozman kirjoittaa The Moscow Timesissa ja Novaja Gazetassa uskovansa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa palauttaa entiset Varsovan liiton maat Venäjän etupiiriin ja ”ehkä ottaa Suomen ’takaisin’”.

Varsovan liitto oli puolustusliitto Naton vastapainoksi solmittu liitto, johon kuului Neuvostoliiton ohella Euroopan sosialistisia maita.

Gozman ei tarkenna Suomea koskevaa kommenttiaan. Aiemmin vuonna 2014, Venäjän miehitettyä laittomasti Krimin niemimaan Ukrainassa, Putinin ex-neuvonantaja Andrej Illarionov esitti samansuuntaisen lausunnon: että Putin haluaisi Suomen takaisin Venäjän vallan alle.

”Putinin mielestä Ukraina, Valko-Venäjä, Baltia, Suomi ja osa Georgiaa kuuluvat hänelle ja hänen edeltäjilleen”, Illarionov sanoi tuolloin.

LUE MYÖS

Hyytyikö Venäjän sotakone jo? Suomalainen majuri analysoi hyökkääjän ”hirvittävästi nousseita tappioita” ja tulevaa

Vladimir Putinilta poikkeusveto – Kova arvio: Venäjän sisällä alkamassa ”viimeinen taistelu”

Kovin yleisiä eivät Gozmanin ja Illarionovin esittämät näkemykset ole, ja Venäjän uskotaan välttävän iskemistä Nato-maihin sotilaallisesti. Yleisempiä ovat kuitenkin näkemykset, joiden mukaan Putinin tavoitteet ovat Ukrainaa laajemmat. Esimerkiksi tutkija Tatjana Stanovaja on arvioinut, että Putin tavoitteena on uusi maailmanjärjestys, ja ajatushautomo ISW listasi jo Putinin seuraavia kohteita Ukrainan jälkeen – Suomi ei listalla ollut.

Gozman katsoo, että sodan Ukrainassa on päätyttävä Venäjän täydelliseen antautumiseen ja Putinin vallan on loputtava Venäjällä. Gozmanin mielestä Venäjä on myös demilitarisoitava ja sen ydinasearsenaali on vähintään saatettava kansainvälisen kontrollin alaiseksi.

LUE MYÖS

Kun Putinin Venäjä sotii kaikkia vastaan, nousee myös Suomi hyytävästi esiin – Keir Giles: ”Kysymys henkiinjäämisestä”

Lännessä valmistauduttava Putinin kaatumiseen ja sekasortoon ympäri maailmaa, varoittavat tutkijat

LUE MYÖS

Nyt muuttui Suomen ja Ruotsin Turkki-linja – Myötäily loppui kuin seinään

Vuoden 2021 joulukuussa, ennen täysimittaista Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Putin vaati loppua puolustusliitto Naton laajentumiselle. Vaatimuksen tulkittiin koskevan myös Suomea ja Ruotsia. Sodan alettua Ukrainassa Suomi ja Ruotsi hakivat puolustusliitto Naton jäsenyyttä keväällä 2022. Kaikki Naton jäsenmaat lukuun ottamatta Turkkia ja Unkaria ovat hyväksyneet jäsenyydet.

LUE MYÖS:

Venäjän tuhoisa ideologia alkaa hahmottua – ”Kolmannella Roomalla” on taas messiaaninen tehtävä

Naton ex-johtaja: Vladimir Putinille lähti käsittämätön viesti – Nyt on ”aseiden puhuttava”

Synkkä arvio Vladimir Putinin jälkeisestä ajasta ja lännen ratkaisuista

Nämä Venäjän heikot kohdat voisivat repiä jättivaltion osiin – Vladimir Putinin peli on ohi, jos rahavirta ja uskottavuus menevät

Lue lisää

• Sodassa tulossa ”läpimurto”, ennustaa Risto E. J. Penttilä – Arvioi myös, milloin Suomi on Natossa
• Venäjä on lähes varmasti käyttänyt Felon-häivehävittäjää Ukrainan sodassa, kertoo brittitiedustelu

LÄHDE: Uusi Suomi/Jenni Tamminen 09.01.2023

Raportin mukaan Venäjä tulee suuntaamaan ydinaseita myös Suomeen päin.

Väärinkäsitys voi pahimmillaan johtaa Ukrainan sodan hallitsemattomaan eskalaatioon, ja jopa ydinaseiden käyttöön. Näin varoittaa Tanskan sotilastiedustelu FE tuoreessa raportissaan. Tiedustelupalvelun arviosta uutisoi Expressen.

Raportissa FE arvioi mahdollisia skenaarioita, joissa Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita Ukrainassa. Venäjä on aika ajoin helmikuussa alkaneen sodan aikana muistuttanut ydinasearsenaalistaan ja väläytellyt niiden käyttöä, mutta asiantuntijoiden mukaan ydinaseiden käytön todennäköisyys on kuitenkin pysynyt alhaisena.

FE:n mukaan Venäjä voisi kuitenkin käyttää ydinaseita tilanteessa, jossa maa katsoo keskeisten intressiensä tai jopa olemassaolonsa uhatuiksi. Tällainen tilanne voisi olla muun muassa vuonna 2014 miehitetyn Krimin niemimaan menettäminen takaisin Ukrainalle, tanskalaistiedustelu arvioi. Venäjä saattaa kokea myös lännen lisääntyvän tuen Ukrainalle uhkana olemassaoloaan vastaan, FE:n raportissa spekuloidaan.

Tosiasiassa Venäjän punaisia linjoja ei tiedä kukaan, FE toteaa. Loppupelissä päätös on Vladimir Putinin, mikä osaltaan lisää yllätysten ja eskalaation uhkaa.

– Riskinä on myös, että Venäjän päätöksentekohierarkian alemmilla tasoilla tilanne ymmärretään väärin ja he ylireagoivat Nato-maiden sotilaalliseen toimintaan, laukaisten siten eskaloituvan kriisin, raportissa varoitetaan norjalaisen Dagbladetin mukaan.

FE myös uskoo Venäjän jatkavaan uhkailevaa retoriikkaansa ja toimintaansa, kohdistamalla ydinaseitaan myös Suomessa ja Ruotsissa sijaitseviin kohteisiin.

Norjan maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Tom Røseth toppuuttelee kuitenkin tanskalaisarvion synkimpiä skenaarioita. Kynnys taktisten ydinaseiden käyttöön on yhä korkea, hän korostaa.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Calle Koskela 26.12.2022

Everstiluutnantti Joakim Paasikiven mukaan hyökkääjä on vaikeuksissa Ukrainan ilmapuolustuksen kanssa.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen lehtori everstiluutnantti Joakim Paasikivi nostaa Uuden Suomen haastattelussa esiin tekijän, joka erottaa Ukrainan muista Venäjän sodista.

Ukrainan sodassa yllättävänä pidetään Venäjän kyvyttömyyttä suorittaa maa- ja ilmavoimien yhteisoperaatioita.

– Venäjä on pystynyt sotiin, joita voi verrata lähinnä siirtomaasotiin. Syyriassa, Georgiassa, Vuoristo-Karabahissa, Donbassissa ja Krimillä. Ne ovat menneet hyvin Venäjälle. He ovat kuvitelleet kykenevänsä yhteisoperaatioihin ja me olemme kuvitelleet, että he pystyvät, koska he ovat luulleet pystyvänsä, Paasikivi sanoo US:lle.

Venäjä on everstiluutnantin mukaan käynyt sotia vain vähän sellaisia maita vastaan, joilla on ilmatorjuntaa. Ukrainan ilmatorjuntaa on pidetty varsin tehokkaana.

– Nyt korkeaintensiivinen suursota on näyttänyt, että kaikki romahtaa systeemitasolla. Tiukasti keskitetyt johtamisjärjestelmät ja -metodit eivät sovellu moderniin sodankäyntiin. Joustavuus on pientä ja logistiikka on rakennettu rautateiden varaan eikä toimi kunnolla. Ei se onnistu.

Siksi Paasikivi arvioi Venäjän häviävän sodan Ukrainassa. Toisaalta hänen mukaansa ”eri asia on, miltä Ukrainan voitto näyttää”.

– En usko, että Venäjä pystyy muuntautumaan riittävästi tässä sodassa. Mutta uskon, että heistä tulee vaarallisempia seuraavassa sodassa, hän toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Matti Lepistö 20.12.2022

Venäjä on jatkanut sotilasalueidensa laajentamisesta arktisella alueella.

Ukrainassa kärsityistä huomattavista tappioista huolimatta Venäjä on jatkanut sotilasalueidensa ja tukikohtiensa laajentamista ja varustamista arktisella alueella, uutiskanava CNN kertoo haltuunsa saamien satelliittikuvien perusteella.

Runsaan vuoden ajalta kerättyjen satelliittikuvien perusteella Venäjän asevoimat on jatkanut rakennustöitä arktisella alueella sijaitsevissa tukikohdissaan, kuten Olenegorskin tutka-asemalla Kuolan niemimaalla ja Vorkutan tutka-asemalla Venäjän ikiroutavyöhykkeellä.

Venäjä pyrkii myös saamaan valmiiksi uuden Rezonans-N-tutkajärjestelmän Ostrovnoin tukikohtaan, joka sijaitsee Suomen ja Norjan lähellä Barentsinmeren rannikolla. Venäjä on väittänyt näiden tutkien kykenevän havaitsemaan häiveteknologiaa käyttävät koneet.

CNN:n mukaan muutokset Venäjän sotilasalueilla eivät ole dramaattisia, mutta ne osoittavat selvästi pyrkimykset vankistaa ja vahvistaa Venäjän asevoimien sotilaallista kykyä alueella.

Asiantuntijoiden mukaan tämä varustautuminen on elintärkeää Venäjän puolustusstrategian kannalta.

Stoltenberg vahvistaa

Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut CNN:lle myöntämässään haastattelussa, että Venäjä on vahvistanut asevoimiaan pohjoisimmilla alueilla, mikä on saanut viimeaikaisten jännitteiden vuoksi myös Naton kasvattamaan läsnäoloaan.

Maxar Techonologies -yhtiön satelliittikuvat ja Stoltenbergin kommentit vahvistavat Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun keskiviikkona antamia lausuntoja. Šoigu kertoi Venäjän siirtävän joukkoja maan luoteisosaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten vuoksi.

– Kun otetaan huomioon Naton halu rakentaa sotilaallisia voimavaroja Venäjän rajan läheisyyteen, Luoteis-Venäjälle on luotava asianmukainen joukko-osasto, hän sanoi.

Lue myös

Šoigu väittää: Venäjä alkaa siirtää joukkojaan lähemmäs Suomea – syynä Nato-hakemukset

Venäjä on uudistanut ja vahvistanut vanhoja tukikohtiaan pohjoisosissaan jo joitakin vuosia, koska arktinen alue on avainasemassa sen ydinpuolustusjärjestelmien kannalta. Venäjän asevoimat on sijoittanut valtaosan kehittyneimmistä ydinaseistaan nimenomaan tälle alueelle.

Vaikka rakennus- ja laajennustyöt ovat kesken, CNN:n haastattelema läntinen tiedusteluviranomainen huomauttaa ydinaseiden ”pelotevaikutteen” olevan koko ajan valmiina.

Nimettömästi kommentoiva viranomainen muistuttaa, että Ukrainan sodan alussa Venäjä siirsi ydinsukellusveneensä uusiin asemiin muistuttaakseen todellisista kyvyistään.

Stoltenberg lisää, että Venäjä on avannut uudelleen vanhoja neuvostoaikaisia tukikohtiaan sekä testannut uusia aseitaan arktisella alueella ja muualla pohjoisessa. Syy on selvä.

– Lyhin matka Venäjältä Pohjois-Amerikkaan on pohjoisnavan ylitse, hän sanoo viitaten ilmeisesti juuri näihin pohjoisiin alueisiin, joille Venäjä on sijoittanut ydinaseitaan.

– Näiden alueiden strateginen merkitys ei ole muuttunut Ukrainan sodan myötä.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Jari Himanen 22.12.2022

Ukrainan miehityksen onnistuminen oli lähempänä kuin uskotaan, kertovat ukrainalais- ja brittitutkijat.

Venäjän tavoitteena oli valloittaa Ukraina hyvin nopeasti muun muassa siksi, että kansainvälisen yhteisön vastaus invaasioon jäisi merkityksettömäksi. Venäläisjoukoilta löydettyjen suunnitelmien mukaan varsinaisen hyökkäysvaiheen odotettiin kestävän kymmenen päivää, jonka jälkeen Venäjän asevoimien rooli olisi ollut pitää tilanne miehitetyssä Ukrainassa stabiilina, kertoo brittiläinen RUSI (Royal United Services Institute) tuoreessa Ukrainan maasotaa helmikuusta 2022 heinäkuuhun käsittelevässä raportissaan.

RUSI:n tutkijat, kenraaliluutnantti evp Mikhailo Zabrodski sekä Jack Watling, Oleksandr Daniluk ja Nick Reynolds ovat raporttia laatiessaan tutustuneet Ukrainan asevoimien sodasta keräämään operatiiviseen tietoon, minkä lisäksi Ukrainan parlamentin jäsenenä toimiva Zabrodski ja Daniluk ovat suoraan ottaneet osaa maan sotilaalliseen päätöksentekoon sodan aikana.

Tutkijat myöntävät, että tilanne on periaatteellisesti ongelmallinen: kaikkea sitä tietoa, joka on vaikuttanut raportin johtopäätöksiin, ei ainakaan nykytilanteessa voida tuoda julki.

Ensimmäinen askel Ukrainan sodan merkittävää eskaloitumista kohti otettiin keväällä 2021, kun Venäjä ensimmäisen kerran kokosi joukkojaan Ukrainan rajoille. Vaikka kyseessä olikin vain mobilisointiharjoitus, se vakuutti Venäjän siitä, että Ukraina kyettäisiin miehittämään niin nopeasti, etteivät ulkovallat kykenisi juuri puuttumaan asiaan.

Varsinaisen miehityksen suunnittelu aloitettiin heinäkuussa turvallisuuspalvelu FSB:n voimin. Suunnitelmassa oli neljä strategista pääkohtaa:

• Heikennetään Ukrainan kykyä puolustaa itseään tuhoamalla sen ilma- ja merivoimat sekä ilmatorjunta
• Voitetaan Ukrainan maavoimat sitomalla ne Donbasin alueelle
• Tuhotaan Ukrainan maanpuolustustahto eliminoimalla maan poliittinen ja sotilaallinen johto sekä valtaamalla poliittisen ja taloudellisen vallan solmukohdat
• Harhautetaan Ukrainan johto niin invaasion ajankohdan, paikan kuin mittakaavankin suhteen

Itse miehityksen odotettiin sujuvan niin nopeasti, että kymmenen päivän sodankäynnin jälkeen Venäjän asevoimien rooli olisi ollut lähinnä erikoisjoukkojen tukeminen miehityshallinnon perustamisessa.

Ukrainan miehitetyillä alueilla toiminut Venäjän vastatiedustelu oli ennen invaasion alkamista koonnut listoja, joissa ukrainalaiset jaettiin neljään joukkoon.

• Fyysisesti likvidoitavat ukrainalaiset
• Ne, joita tuli painostaa ja pelotella
• Neutraalit ukrainalaiset, jotka voitaisiin johdatella yhteistyöhön
• Yhteistyöhön valmiit

Ensimmäisen kategorian suhteen valmistelut olivat pisimmällä. FSB ja laskuvarjojääkärien eliittijoukko VDV olivat jo sotapeleissä pelanneet erityisiä kiinniotto- tai tappotehtäviä.

Itse miehityshallinnolla oli tarkoitus olla sekä kansallinen että alueellinen taso. Tarkoituksena oli ohjeistaa Ukrainan parlamentin venäläismyönteistä osaa perustamaan rauhanliike, jonka varjolla kaikenlainen vastarinta kiellettäisiin.

Tarvittaessa parlamentti voisi painostaa vastarintaan ryhtyviä alueita katkaisemalla niiltä esimerkiksi sähköt ja vesihuollon.

Invaasion tavoitteena oli muun muassa Ukrainan kansallisen itsemääräämisoikeuden sekä kansallisen identiteetin tuhoaminen, maan asevoimien tuhoaminen sekä kieltäminen.

Tutkijoiden mukaan Ukrainan rajalla syksyllä 2021 odottaneet venäläisjoukot saivat ohjeistuksen, jonka mukaan ne eivät palaisi varuskuntiinsa vielä yhdeksään kuukauteen. Venäjä siis todennäköisesti odotti saavansa Ukrainan täyteen hallintaansa kesään 2022 mennessä.

Itse miehityssuunnitelmat olivat varsin yksityiskohtaisia, ja tutkijoiden mukaan ne olisivat voineet onnistua, mikäli toteutus olisi ollut taidokasta. Tutkijat korostavat myös, että Venäjä oli paljon lähempänä onnistua tavoitteissaan kuin mitä yleisesti ajatellaan.

Esimerkiksi venäläisjoukkojen menestys Ukrainan eteläosissa osoittaa, että nopea eteneminen olisi voinut toimia. Lisäksi Venäjän asevoimien sotilaallinen vahvuus oli invaasion alussa sitä luokkaa, että sillä olisi voitu päihittää merkittävä osa Ukrainan asevoimista.

Tutkijoiden mukaan invaasion odotettua heikompaan menestykseen vaikutti kehnon toteutuksen sekä asevoimien huonon suoritustason lisäksi ainakin se, että sotasuunnitelmista vastasi hyvin pieni joukko ihmisiä.

Pienen piirin työ auttoi Venäjää saavuttamaan operatiivisen tason yllätyksen hyökkäyksen alussa, mutta samalla suunnitelmaan pesiytyi joukko vääriä olettamuksia, joita ei missään vaiheessa haastettu.

Lopputuloksena oli suunnitelma, jossa ei ollut tilaa b-vaihtoehdoille eikä tarkistuspisteitä, joissa olisi arvioitu, pitääkö aikomuksia muuttaa.

”FSB:n epätarkka arvio Ukrainan yhteiskunnan reaktiosta [invaasioon] vaikutti suunnitelman onnistumiseen merkittävästi vähemmän kuin se, että ilmeisesti kukaan Venäjän sodanjohdossa ei pohtinut, mitä tapahtuisi, jos joku suunnitelman oletuksista osoittautuisi vääräksi”, tutkijat toteavat.

LÄHDE: Tekniikka&Talous.fi/Mikko Pulliainen 08.12.2022

Lue myös:

Raportti: Näistä syistä Saabin Gripen C -hävittäjä aseistettuna Meteor-ohjuksilla olisi sopiva Ukrainalle

Raportti paljastaa uutta tietoa Venäjän ilmahyökkäyksen ensimmäisistä päivistä ja viikoista – Elso-operaatiot häiritsivät omia joukkoja

Raportti: Tästä syystä Venäjän hyökkäyksen aloittanut ohjussade epäonnistui – kalliit ballistiset ja risteilyohjukset osuivat tarkasti tyhjille tonteille

Raportti: Nämä Venäjän Kamov Ka-52 -taisteluhelikopterin ominaisuudet tekevät siitä helpon maalin jopa tankkien tuhoamiseen tarkoitetuille ohjuksille

Raportti: Tämän takia Venäjä joutuu turvautumaan kalliisiin ohjushyökkäyksiin – Ukrainan sodan ensimmäisten päivien jälkeen tapahtui merkittävä käänne

Suuri osa Venäjän kansasta katsoo maansa olevan oikeutettu muiden alistamiseen tai tuhoamiseen.

Presidentti Vladimir Putinin aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan heijastuu brittitutkija James Nixeyn mukaan voimakkaimmin niihin maihin, jotka ovat itsekin aikoinaan olleet Venäjän vallan alla.

– Nämä maat kamppailevat päästäkseen eroon neuvostoperinnöstä, sillä ne kantavat eriasteisesti – kielellisesti, teknologisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti – Venäjän kolonialistisen menneisyyden ja sen nykyisen mentaliteetin psykologisia ja fyysisiä arpia, Chatham House -ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava Nixey kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.

– Useimmilla Venäjän kansalaisilla on vahva näkemys, että koska Venäjä on hallinnut näitä maita, sillä on edelleen etuoikeuksia niihin nähden, tai että ne eivät edes ole todellisia valtioita, vaan historiallisia poikkeavuuksia, jotka on hävitettävä, hän toteaa.

Historioitsija Timothy Snyder on ollut hänen mukaansa oikeassa huomauttaessaan, että Putinin vaatimukset ”Venäjälle historiallisesti kuuluneiden maiden palauttamisesta” ovat kestämättömiä jo pelkästään siksi, että jos aluevaatimuksia esitetään historian perusteella, juuri mitkään valtioiden välisistä rajoista eivät olisi kiistattomia.

Imperialismi on kitkettävä

Koska Venäjään aiemmin kuuluneet valtiot ovat aivan yhtä suvereeneja kuin muutkin valtiot, ne voisivat Nixeyn mukaan palata Venäjän syleilyyn, jos niin haluavat.

– Yksikään ei kuitenkaan halua, koska Venäjä ei ole riittävän houkutteleva. Joillakin niistä – lähinnä autoritaarisimmilla mailla – on paremmat suhteet Moskovaan kuin toisilla, mutta kukaan ei palaa vapaaehtoisesti takaisin orjuuteen, hän sanoo.

Chatham Housen äskettäisessä sotaa käsitelleessä konferenssissa vallitsi hänen mukaansa laaja yksimielisyys siitä, että Venäjän on hävittävä sotansa ja että Ukraina on jälleenrakennettava, kun sota on sen kannalta voitokkaasti ohi.

– Taidolla, päättäväisyydellä ja lisäaseistuksella Ukraina voi hyvin voittaa Venäjän taistelukentällä, ja se on edelleen Euroopan turvallisuuden välttämätön edellytys. Edes Ukrainan voitto ei kuitenkaan poista [Venäjän] pahansuopia aikeita, hän toteaa.

Venäjän imperialistinen henki on hänen mukaansa juurtunut niin syvälle, että se on kyettävä kitkemään pois niin eliitin kuin kansan aikomuksista ja ajattelutavasta. Tehtävä on vaikea, sillä niin moni uskoo Venäjän ylivertaisuuteen yhtä kiihkeästi kuin uskontoon. Jopa Venäjän ortodoksinen kirkko puhuu Venäjän imperialististen oikeuksien messiaanisuudesta.

– Moni pelkää edelleen heikentynyttä Venäjää – etenkin ne, jotka nyt haluaisivat kompromisseja ja neuvotteluja. Vahva Venäjä nykymuodossaan on kuitenkin varmasti pahempi vaihtoehto, hän painottaa.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 10.12.2022

”Voi arvioida, ettei Kiinan aggressiivinen ulkopolitiikka ja ihmisoikeusrikkomukset ole Xin johdolla vähentymässä, päinvastoin”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen arvioi.

”On varmistettava, ettei riippuvuus Venäjän fossiilienergiasta muutu riippuvuudeksi kiinalaisista raaka-aineista”, linjaa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen Puheenvuoro-blogissaan.

”Viime vuosina olemme nähneet kuinka Kiina ottaa Xi Jinpingin johdolla vakaasti askeleita kohti totalitarismia. Xin johdolla kommunistipuolueen sisällä on siirrytty kohti yhden miehen valtaa. Se näkyy Xi Jinpingin aatteen korostamisena yhä vahvemmin yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Politbyro ja muut päättävät elimet on nyt täytetty Xin tukijoilla, ja maltillisemmat äänet siirretty syrjään. Pragmaattisuudesta on siirrytty ideologisuuteen. Voi arvioida, ettei Kiinan aggressiivinen ulkopolitiikka ja ihmisoikeusrikkomukset ole Xin johdolla vähentymässä, päinvastoin. Uhka Taiwania kohtaan kasvaa”, Virkkunen kirjoittaa.

LUE TARKEMMIN KIINAN JOHTOHAHMOISTA:

Tällainen on Kiinan uusi korkein johto – Xi Jinpingin sisäpiiri

Virkkunen kiistää näkemyksen, ettei Euroopan Kiina-riippuvuus olisi riski, koska myös Kiina on riippuvainen Euroopasta. Vaikka Kiina on tuonnin varassa sekä ruuan, energian että teknologian osalta, ei kyse ole Virkkusen mukaan Eurooppa-riippuvuudesta.

LUE MYÖS

Yksi asia aiheuttaisi maailmantalouteen särön, joka olisi paljon Venäjän hyökkäyssodan seurauksia vakavampi

Vladimir Putinista tuli ongelma Xi Jingpinille – Tätä Kiina nyt haluaa, arvioi tutkija Ylellä

”Ruuan ja energian se hankkii kuitenkin muualta kuin läntisistä demokratioista, ja teknologian osalta rakentaa omaa kyvykkyyttään vahvasti. Kiina varautuu myös sotilaallisesti. Viimeisen 20 vuoden aikana se on kasvattanut EU-komission vertailujen mukaan sotilasmenojaan lähes 600 prosenttia”, Virkkunen kirjoittaa.

Lue lisää

• Euroopan ”kova infra” kiinnostaa Kiinaa – ”Minkäänlaisen konfliktin vaikutukset maailmankaupalle olisivat katastrofaaliset”
• Kiinalaisyhtiöiden rooli Euroopassa puhuttaa – Cosco ei ole mikään puhtaan kaupallinen toimija

LÄHDE: Uusi Suomi/Jenni Tamminen 12.11.2022

Presidentti sanoo Kiinan olevan ”epävakaassa ja epävarmassa” turvallisuustilanteessa.

Kiinan presidentti Xi Jinping on kehottanut kansan vapautusarmeijaa ”keskittämään kaiken energiansa taisteluun” valmistautuakseen sotaan, uutisoi sanomalehti The Guardian.

Armeijan on ”puolustettava päättäväisesti kansallista suvereniteettia ja kansallista turvallisuutta”, koska Kiina on ”epävakaassa ja epävarmassa” turvallisuustilanteessa, hänen kerrotaan sanoneen.

Vaikka presidentti Xi määräsi armeijan valmistautumaan sotaan jo kautensa alkuvaiheessa vuonna 2013, ovat poliittiset analyytikot sanoneet hänen retoriikkansa koventuneen huomattavasti.

– Hän lähettää viestiä Yhdysvalloille ja Taiwanille. Vaikka Kiinan sotilaallinen vahvuus ei ole vielä ollut Yhdysvaltojen tasolla, Xin päätöksenteko ei ole aina perustunut rationaalisiin laskelmiin, sanoo tutkija Willy Lam brittilehden mukaan.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken puolestaan totesi lokakuussa, että Kiina pyrkii saamaan Taiwanin itselleen ”paljon nopeammalla aikavälillä” kuin aiemmin on luultu.

Lue myös

USA varoittaa: Kiina voi tunkeutua Taiwaniin vielä tänä vuonna

– Pekingin lähestymistapa Taiwaniin on muuttunut viime vuosina, Blinken sanoi.

Xi totesi Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokouksessa viime kuussa Kiinan ”varaavan mahdollisuuden kaikkiin tarvittaviin toimiin” Taiwanin liittämiseksi itseensä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on puolestaan toistuvasti luvannut, että Yhdysvallat on valmis auttamaan Taiwanin puolustamisessa.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Markus Brunnsberg 10.11.2022

Uudessa maailmanjärjestyksessä Suomi voi joutua näyttämään entistä vahvemmin, kenen joukoissa se seisoo, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.

Yhä useampien maiden sotkeutuminen sotaan Ukrainassa on herättänyt kysymyksiä siitä, onko kolmas maailmansota jo alkanut. Kysymyksen nosti Suomessa esiin viime viikolla näkökulmassaan Iltalehden ulkomaantoimituksen päällikkö Joonas Lehtonen.

Maailmanpolitiikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Venäjän, Valko-Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean muodostama ”pahan akseli” tiivistää välejään.

Iran rupesi aseistamaan Venäjää lennokeillaan, minkä jälkeen julkisuuteen tuli tiedustelutietoja, joiden mukaan Iran saattaa suunnitella iskuja Saudi-Arabiaan.

Jos Iran sekaantuisi Ukrainan sotaan entistä vahvemmin, se voi sysätä myös Irania yhtenä päävihollisistaan pitämän Israelin osallistumaan sotaan. Samaan aikaan Pohjois-Korea ampuu ohjuksia Japaninmereen ja antaa väitetysti aseapua Venäjälle.

Yhdysvallat ja muut länsimaat aseistavat Ukrainaa Venäjää vastaan, mutta raja on vedetty tarkasti siihen, ettei Nato-maiden sotilaita lähetetä paikalle sotimaan. Kiina seuraa sotaa sivusta hiljaa, samalla hyötyen Venäjän halvasta energiasta.

– Jossain mielessä kolmas maailmansota on jo alkanut. Se alkoi Ukrainassa, sillä tämän konfliktin seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain Venäjälle tai Ukrainaan. Tämä on jonkin muun alku, tunnettu taloustieteilijä Nouriel Roubini latasi.

Voiko näin sanoa?

Sotaan liittyvillä kaasu- ja öljysaarroilla on globaaleja vaikutuksia, ja vaikka mukana on maailman suurimpia asemahteja vastakkaisilla puolilla, määritelmä on tässä tilanteessa liian raflaava.

Jos lännen pala palalta kasvava aseapu Ukrainalle eskaloituisi jossain vaiheessa siihen, että jokin Nato-maa lähettäisi sotilaitaan Ukrainaan taistelemaan venäläisiä vastaan, voisiko silloinkaan vielä puhua maailmansodasta?

Maailmansodan käsite pitää sisällään ajatuksen siitä, että sotaa käytäisiin maailmanlaajuisesti, ei vain Euroopassa.

Venäjän kanssa hyvää pataa olevan ”pahan akselin” maita ei voi verrata suoraan toisen maailmansodan akselivaltoihin, koska suurimmalla osalla niistä ei ole valloitushaluja muiden maiden suhteen.

Isommassa kuvassa joukko autoritaarisia valtioita vastustaa siis lähinnä Yhdysvaltoja. Tilanne on enemmänkin uudenlainen kylmä sota.

Minkä viivan ylittyminen sitten voisi tehdä jännitteisestä globaalista tilanteesta aidosti kolmannen maailmansodan?

Todennäköisin skenaario lienee se, että Kiina päättäisi hyökätä Taiwaniin. Vaikka sota ei suoraan liittyisi Ukrainan tilanteeseen ja siinä vastakkain ajautuisivat Yhdysvallat ja Kiina, saatettaisiin puhua koko maailman laajuisesta konfliktista. Ja koska Venäjä ja Kiina ovat niin läheisiä, olisi konfliktilla yhteys myös sotaan Ukrainassa.

Skenaario kolmannen maailmansodasta on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Hyökkääminen Taiwaniin tarkoittaisi maailmanhistorian suurinta maihinnousua, mikä ei olisi helppoa valtiolle, joka ei ole pitkään aikaan sotinut.

Samaan aikaan Venäjän surkea menestys Ukrainassa on näyttänyt, miten vaikeaa hyökkäyssodassa on pärjätä motivoitunutta ja lännen aseistamaa vastustajaa vastaan.

Sotilaallisia esteitäkin suurempi este Kiinalle voi olla lopulta raha. Kiina on globalisaation suurin hyötyjä. Suhteiden katkeaminen lähteen olisi sille katastrofi – mitä se toki olisi hyvin monessa mielessä lännellekin.

Toisaalta maailmansota on täysin määritelmäkysymys. Kiina ja Yhdysvallathan sotivat toisiaan vastaan jo Korean sodassa 1950-luvulla, mutta silloin sota pidettiin Korean rajojen sisällä. Näin voisi käydä nytkin: niin hirveitä aseita kuin ydinaseet ovatkin, ne estävät tehokkaasti maailmaa palamasta.

Naton ydinasesateenvarjo tulee suojaamaan myös Suomea, kun lähdemme uuteen kylmän sodan aikaan läntisen liittokunnan jäseninä. Tässä maailmassa Yhdysvallat siirtää entistä enemmän resurssejaan Tyynellemerelle, kun resurssit eivät riittäisi kahteen globaaliin sotaan. Suomi ja etenkin haaveunessa eläneet muut Euroopan maat joutuvat ottamaan entistä suurempaa vastuuta puolustuksestaan, vaikka turvallisuus nojaisikin yhä Yhdysvaltojen pelotevoimaan.

Tässä maailmassa Suomi voi joutua näyttämään entistä vahvemmin, kenen joukoissa se seisoo ja kenen ei. Lännen irtikytkentä Kiinaan tarkoittaisi taloudellisia menetyksiä, mutta se voisi tarkoittaa myös hyötyjä, kuten uusia työpaikkoja Suomeen.

LÄHDE: Iltalehti/Valtteri Varpela 03.11.2022

Suuri osa maailman merkittävimmistä sotilasmahdeista on jo keskenään epäsuorassa sodassa Ukrainassa, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimituksen päällikkö Joonas Lehtonen.

Ukrainan sota on siirtynyt jälleen uudenlaiseen vaiheeseen, joka on entistäkin vaarallisempi – ja kansainvälisempi.

Uudessa vaiheessa Venäjä on kiihdyttänyt julmia dronehyökkäyksiään Ukrainan kaupunkeihin. Tavoitteena on murtaa tavallisten ukrainalaisten taistelutahtoa.

Tuhoisissa iskuissa on käytetty matalalla lentäviä Shahed-lennokkeja, jotka ovat peräisin Iranista. Niiden käyttöä – siis siviilien tappamista – ovat venäläisille opettaneet iranilaiset kouluttajat. Iran kiistää kaiken, mutta lännen tiedustelu- ja mediatietojen perusteella sen roolista ei ole epäselvyyttä.

Lue myös

Venäjä käyttää Ukrainassa iranilaisia lennokkeja – kestääkö Ukraina? Asiantuntijat vastaavat

Jälleen uuden maan sotkeentuminen sotaan voi vetää myös muita osapuolia mukaan: nyt vaatimukset Ukrainan ilmapuolustuksen tukemisesta ovat kiihtyneet Israelissa. Israel on jo tottunut ampumaan alas muun muassa Hamasin ja Hizbollahin ohjuksia, joista iso osa on valmistettu – kyllä, Iranissa. Maat ovat vanhoja verivihollisia, jotka saattavat siis olla kohta Euroopassa epäsuorassa sodassa keskenään.

Keskinäisiä sijaissotiaan Ukrainassa käyvät jo nyt Nato ja Venäjä liittolaisineen. Ennemmin tai myöhemmin kysymys kuuluukin: milloin paisuvaa konfliktia voidaan alkaa kutsua maailmansodaksi?

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi jo maaliskuussa, että Vladimir Putin on saattanut sysätä maailman täysimittaisen maailmansodan tielle. Oikeastaan Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ei olekaan missään vaiheessa käyty vain Venäjän ja Ukrainan välillä.

Lue myös

Zelenskyi: Kolmas maailmansota on saattanut jo alkaa

Venäjä on tukeutunut esimerkiksi liittolaismaahansa Valko-Venäjään ja aivan viime aikoinakin jatkanut yhteistyönsä syventämistä sen kanssa. Muutoin Venäjän ystävät ovat olleet vähissä, ja mediatietojen mukaan se on joutunut kääntymään ammuskaupoilla jopa Pohjois-Korean puoleen.

Venäjän, Valko-Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean muodostama ”pahan akseli”, jolla on haluja horjuttaa nykyistä maailmanjärjestystä, on täten ylipäänsä tiivistymässä.

Toisella puolella länsi aloitti Ukrainan aseistamisen jo ennen sodan syttymistä, muun muassa Baltian maat etunenässä. Sittemmin aseapu Ukrainalle on muuttunut entistä edistyneemmäksi, ja viimeksi tällä viikolla Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov kertoi olevansa luottavainen siitä, että maa saa pian länneltä myös kaipaamiaan tankkeja ja hävittäjiä.

Lue myös

Tyytymättömyys leviää: Ukraina pyytää tankkeja, Saksa ei anna

Yhdysvallat on luvannut Ukrainalle uutta ilmapuolustusapua myös iranilaisilta droneilta suojautumiseen. USA ja Iran ovat nekin olleet jo pitkään napit vastakkain. Nyt niidenkin välinen, epäsuora sota näyttää siis syventyvän Ukrainassa.

Melkein kaikilla maailman suurimmista sotilasmahdeista alkaa olla tavalla tai toisella lusikkansa Ukraina-sopassa. Tärkein poikkeus on Kiina, joka on tasapainoillut sodan reunalla koko sen ajan. Idän jättiläinen on varonut tekemästä irtiottoa Venäjästä, mutta pidättäytynyt esimerkiksi lähettämästä aseita sille.

Kiinallakin on paljon pelissä, sillä Aasiaa voi luonnehtia eräänlaiseksi ruutitynnyriksi. Yhdysvallat on varoittanut Kiinan ehkä yrittävän hyökkäystä Taiwaniin jo tänä vuonna ja luvannut puolustaa saarta sotilaallisesti. Kiinan liittolainen Pohjois-Korea on puolestaan kiihdyttänyt ydinaseuhkailujaan ja ohjuskokeitaan, lähinnä pelotellakseen Yhdysvaltojen liittolaismaita Etelä-Koreaa ja Japania.

Kiinan sekaantuminen Ukrainan sotaan veisi täten supervaltojen väliset jännitteet aivan uudelle tasolle – ja maailman taas askeleen lähemmäs suursotaa.

Lue myös

Pääkirjoitus: Putinin ”parhaalla ystävällä” on ase, jolla saisi Suomen ja koko lännen polvilleen

Lue myös

Putin kiitteli Kiinaa ”tasapuolisesta suhtautumisesta” Ukrainan sotaan

USA:n presidentti Joe Biden on määritellyt yhden kriittisen rajan: jos jokin Nato-maa lähettäisi sotilaitaan Ukrainan rintamille, merkitsisi se Bidenin mukaan käytännössä sodanjulistusta Venäjälle ja kolmatta maailmansotaa.

Tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että linjauksesta oltaisiin poikkeamassa. Se onkin tärkeää, sillä Biden on myös varoitellut ydinsodan uhasta ja jopa maailmanlopun mahdollisuudesta.

Lue myös

Joe Biden: Putin ei vitsaile – ”Harmageddon” lähempänä kuin kertaakaan sitten Kuuban ohjuskriisin

Lue myös

Joe Biden piti dramaattisen puheen maailmanlopun mahdollisuudesta – Tutkija: Puhe oli osoitettu ydinaseilla uhittelevalle Putinille

Toki synkkiä näkemyksiä on kuultu aiemminkin. Tunnettu ruotsalainen konfliktintutkija Wilhelm Agrell sanoi jo vuonna 2015 kolmannen maailmansodan alkaneen länsimaiden ja terroristijärjestöjen välillä. Vuotta aiemmin paavi Franciscus oli lausunut samansuuntaisen arvion.

Toisaalta ydinsotaa pelättiin myös melkein koko kylmän sodan ajan, eikä uhka koskaan realisoitunut. Siihen on nytkin tähdättävä, ja niin nytkin toivottavasti käy.

Silti on myös mahdollista, että kolmannen maailmansodan taisteluita käydään jo, mutta me emme sitä tiedä. Historiaa kirjoitetaan vasta tulevaisuudessa, kun nykyhetken tapahtumat ovat menneisyyttä.

Kun Saksa hyökkäsi syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939 Puolaan, eivät aikalaiset ymmärtäneet toisen maailmansodan alkaneen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sodan nimi virallistettiin vasta syyskuussa 1945 – reilu viikko sen jälkeen, kun itse sota oli jo ehtinyt päättyä.

LÄHDE: Iltalehti/Joonas Lehtonen 28.10.2022

Kuten Suojelupoliisi kertoo, uhka on todellinen. Ukrainassa venäläiset yrittävät tuhota juuri sähkön- ja vedenjakelun, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.

Suomessa on tehty havaintoja lennokeista ihmisten arkielämälle välttämättömän infrastruktuurin ympärillä. Voimalaitosten liepeillä on havaittu epämääräisiä lennokkeja myös Norjassa ja Ruotsissa.

Venäjä on paljastanut Ukrainassa, millainen on sen painostus- ja sodankäyntistrategia. Venäläiset yrittävät tuhota ihmisiltä elämän edellytykset: viedä oikeuden lämmitykseen ja puhtaaseen veteen.

Jos Venäjä tekisi ohjusiskuja Suomea vastaan, kohteina olisivat todennäköisesti voimalaitokset ja sähköverkot.

Siksi epäilyttävään toimintaan infrastruktuurin lähettyvillä on pakko suhtautua äärimmäisen vakavasti. Ikävä kyllä ei ole enää kuvittelua, etteivätkö venäläiset sotilastiedustelijat kiertäisi Suomessa potentiaalisia maaleja kartoittamassa.

Valtionjohdossa ja puolustusvoimissa tätä pikemminkin pidetään todennäköisenä.

Uhkasta on kerrottu myös julkisuuteen.

Suojelupoliisi (Supo) kertoo Kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että ”kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu kohonnut uhka”.

Uhkan muodostaa Venäjä, minkä Supo tuo julki kertomalla, että kohonnut uhka on seurausta Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta.

Kansalaisia rauhoitellakseen Supo arvioi, että esimerkiksi sähkön- tai vedenjakelun ”lamauttava vaikuttaminen ei ole lähitulevaisuudessa todennäköistä”.

Raportissaan Supo kertoo, mitä tiedustelupalvelu tarkoittaa käyttämillään aikamääreillä. Lähitulevaisuudessa tarkoittaa alle kuuden kuukauden jaksoa. Venäläisillä ei välttämättä juuri nyt ole kykyä eikä halua yrittää lamauttavia iskuja tai sabotaaseja. Pelkkä edellytyksien kartoittaminen on vakavaa, jos ja kun sitä tapahtuu.

Jos Supo arvioi jonkin asian tapahtuvan 75 prosentin varmuudella, tiedustelupalvelu kutsuu sitä todennäköiseksi.

Määre ”epätodennäköinen” tarkoittaa Supon silmissä 20 prosentin mahdollisuutta.

Tälläkin hetkellä iskujen mahdollisuus on siis merkittävä.

Kun hallitus päätti lopettaa turistiviisumien myöntämisen venäläisille, päätösistunnoissa puhuttiin Iltalehden tietojen mukaan konkreettisesta uhasta: Venäjä saattaisi soluttaa Suomeen sabotaasisoluja, jotka käskyn saadessaan vahingoittaisivat sähköverkkoja.

Voimalaitoksia on mahdollista suojella fyysisesti, mutta laajassa maassa muuntajat ja voimalinjat ovat väistämättä suojattomia.

Talven alkaessa jokaisen suomalaisen on tärkeää miettiä, miten selviytyä useita vuorokausia kestävästä sähkön- ja lämmönjakelun katkoksesta. Kuivat polttopuut ja untuvamakuupussit ovat arvossaan.

Kaikilla ei riitä varautumiseen voimia eikä taitoja. Paikallisviranomaisten on syytä laatia evakuointisuunnitelmat etenkin ikäihmisten ja yksin asuvien varalle.

Puhelinverkot eivät tosipaikassa välttämättä toimi. On oltava etukäteen paperilla, kuka kiertää koputtamassa minkäkin asunnon ja talon oveen.

Tätä tarkoittaa se kuuluisa suomalainen resilienssi, jota maailmalla kovin ihastellaan.

Suomeksi voisimme puhua sisusta ja selviytymisestä.

Vakavat ajat eivät tarkoita, että naapureita täytyy alkaa kytätä ja kyräillä.

Pikemminkin voima syntyy yhteisöllisyydestä.

Hyökkäyssodan julmuuksilta ei pidä sulkea silmiään. Ukrainassa isovenäläiset nationalistit ovat paljastaneet kasvonsa.

Jos he harhaisesti ja historiaa väärentäen kuvittelevat jonkin alueen omakseen, he ovat valmiita tuhoamaan maan kriittisen infrastruktuurin.

Oman varautumisen rinnalla Suomen on jatkettava Ukrainan aseistamista ja autettava ukrainalaisia saamaan lämpöä ja vettä.

LÄHDE: Iltalehti/Lauri Nurmi 23.10.2022

Putinin tavoitteena saattaisi olla jopa 1–3 miljoonan sotilaan liikekannallepano. Suuri venäläinen mobilisaatio on sekä uhka että mahdollisuus.

Venäjän 24. helmikuuta aloittama Ukrainan sodan eskalaatiovaihe on siirtynyt nyt kolmanteen vaiheeseensa, arvioi brittiläisen RUSI-ajatushautomon (Royal United Services Institute) venäläisen sodankäynnin tutkija Oleksandr V. Daniljuk .

Siinä missä Venäjä aloitti salamasodalla ja siirtyi sitten kuluttavaan sodankäyntiin, nyt ollaan jo totaalisessa sodassa.

LUE MYÖS

Sergei Šoigu levittää absurdia väitettä – Näin asiantuntijat arvioivat Venäjän soitto-operaatiota

Daniljuk arvioi – ukrainalaisiin tiedustelulähteisiin viitaten – että Venäjä on todellisuudessa onnistunut mobilisoimaan merkittävästi suuremman määrän sotilaita kuin presidentti Putinin ilmoittama 300 000 henkeä. Tavoitteena saattaisi olla jopa 1–3 miljoonan sotilaan liikekannallepano.

Jos joukkojen määrä saadaan kasvamaan, Venäjä kykenee merkittävästi vahvistamaan hallussaan pitämien alueiden puolustusta sekä hyökkäämään pohjoisesta, Valko-Venäjän alue mukaan lukien.

LUE MYÖS:

Kremlissä kuplii, Vladimir Putinin asema puhuttaa – Mitä Jevgeni Prigožin oikein aikoo?

Daniljukin mukaan Ukrainankin olisi tässä tilanteessa lisättävä joukkojensa määrää ainakin 25–30 prikaatin verran. (Yksi prikaati = 3 000–5 000 sotilasta.) Numeerista ylivoimaa sen ei pidä tavoitella, koska se olisi mahdotonta.

Sen sijaan tavoiteltavissa olisi teknologinen ylivoima, joka antaisi Ukrainalle mahdollisuuden iskeä Venäjän johtamisjärjestelmän solmukohtiin, sen ilmatorjuntaan, elso-järjestelmiin ja joukkojen sekä logistiikan keskittymiin. Näitä iskuja pitäisi pystyä tekemään aina 200–300 kilometrin syvyyteen vihollisen selustassa.

Tätä varten Ukraina tarvitsee uusia taktisia ohjuksia, sillä vaikka se onkin käyttänyt omaa Tochka-U -ohjuskalustoaan varsin tehokkaasti, niitä ei ole loputtomiin eikä oman tuotannon organisointi ole mahdollista jatkuvien ohjusiskujen alla.

Ohjuksen kantamaksi ilmoitetaan vain 120 kilometriä, joten tältäkään osin se ei soveltune kaikkiin tarpeisiin.

Daniljukin mukaan Ukraina hyötyisi ohjusjärjestelmien lisäksi myös suuresta määrästä rynnäkkökoneita ja -helikoptereita, joskaan konetyyppejä hän ei tässä mainitse.

Tutkijan mukaan Venäjän mobilisaatio tarjoaa Ukrainalle myös mahdollisuuksia – kun puolipakolla siviilistä kerätyt, kehnosti koulutetut sotilaat viedään etulinjaan, odotettavissa on merkittävä miehistötappioiden kasvu. Tämä taas voisi entisestään heikentää sotilaiden kehnoa taistelumotivaatiota, moraalia ja yleistä psyykkistä hyvinvointia.

LUE SEURAAVAKSI:

Tällainen on Vladimir Putinin ydinpiiri, jossa ”tyhmyys on tiivistynyt oikein kunnolla” – Tutkija: Tämä on ”kaikkein vaarallisin yhtälö”

Venäjä on käytännössä hävinnyt sodan, jos Vladimir Putin turvautuu ydinaseisiin

Vladimir Putinilta ”epätoivon” merkki – Asiantuntija väläyttää sodan voivan päättyä äkkinäiseen käänteeseen Venäjän asevoimissa

Kenraali kertoo kolme syytä, miksi Venäjä saa Ukrainalta nyt selkäänsä – Sodassa kehittyy jo ”Lymania suurempi asia”

LÄHDE: Uusi Suomi/Mikko Pulliainen 25.20.2022

Presidentti Joe Biden huomautti puheessaan, että taktisen ydinaseen käytöllä voi olla kohtalokkaita seurauksia.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden arvioi maailmanlaajuisen ydintuhon riskin olevan korkeimmillaan sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin.

Uutistoimisto AP:n mukaan Biden nosti ydinaseellisen ”Harmageddonin” riskin esiin puhuessaan demokraattisenaattorien kampanjakomitean varainkeruutilaisuudessa New Yorkissa torstaina.

– Emme ole kohdanneet Harmageddonin mahdollisuutta Kennedyn ja Kuuban ohjuskriisin jälkeen, presidentti sanoi.

Harmageddon on Raamatun Ilmestyskirjassa kuvattu viimeinen suuri taistelu Jumalan ja Antikristuksen välillä. Sanasta on muodostunut synonyymi maailmanlopulle.

Hän viittasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin viimeaikaisiin uhkauksiin ydinaseen käytöstä Ukrainassa. Biden sanoi tuntevansa Putinin ”melko hyvin” ja arvioi, että tämä ”ei vitsaile puhuessaan taktisista ydinaseista, biologisista tai kemiallisista aseista”.

”Mistä hän löytää tiensä ulos?”

Toistaiseksi ei ole tiedossa, viittasiko Biden puheessaan uuteen tiedustelutietoon Venäjän suunnitelmista. Vielä tiistaina Valkoinen talo tiedotti, että merkkejä Venäjän valmistautumisesta välittömään ydinaseiden käyttöön ei ole, eikä Yhdysvalloilla ole syytä nostaa omaa valmiuttaan.

Puheessaan Biden korosti, että jo yksittäisen taktisen ydinaseen käyttö voi nopeasti syöstä maailmanlaajuiseen ydinsotaan.

– En usko, että on olemassa sellaista asiaa kuin kyky käyttää kevyesti taktista ydinasetta, ilman että se johtaa Harmageddoniin, hän sanoi.

Presidentti lisäsi, että hän yrittää edelleen miettiä, kuinka Putin aikoo selvitä sotansa nykytilanteesta.

– Mistä hän löytää tiensä ulos? Biden kysyi.

– Mistä hän löytää itsensä tilanteessa, jossa hän välttyy menettämästä paitsi kasvonsa myös merkittävästi valtaa Venäjällä?

LÄHDE: Iltalehti/Pyry Vaismaa 07.10.2022

David Petraeus arvioi, että Venäjän tilanne tulee yhä heikentymään. Edes ydinaseuhkailut eivät sitä pelasta, eläköitynyt kenraali ja entinen CIA-johtaja sanoo ABC Newsin haastattelussa.

Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset reagoisivat voimankäytöllä, jos Venäjä käyttää ydinasetta Ukrainassa. Näin sanoo entinen tiedustelupalvelu CIA:n johtaja, eläköitynyt amerikkalaiskenraali David Petraeus ABC Newsin haastattelussa.

LUE MYÖS

Venäjää on varoitettu ”katastrofaalisista seurauksista”, jos ydinaseita käytetään – Yksi USA:n keinoista voi tehota Putiniin

Miehittäjän talvesta tulee brutaali – Vladimir Putin ajaa joukkojaan jäiseen helvettiin

Petraeus sanoo ydinaseen käytön olevan ratkaisu, joka ”ei voi jäädä vaille vastausta”.

”Mutta sitä ei laajenneta – ydinaseisiin ei vastata ydinaseilla.”

Petraeus sanoo, että reagointi voisi tarkoittaa sitä, että USA ja Nato-liittolaiset tuhoaisivat ”kaikki Venäjän joukot, jotka voimme nähdä ja tunnistaa rintamalla” Ukrainassa, mukaan lukien Krimin niemimaalla sekä Venäjän laivaston Mustallamerellä.

LUE MYÖS

Joe Biden vastasi Vladimir Putinille: ”Amerikka on täysin valmistautunut” – USA asetti uusia pakotteita

Petraeus sanoo, että hän ei ole puhunut asiasta Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Jake Sullivanin kanssa, vaan arvio on hänen omansa.

Petraeus arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on epätoivoinen, sillä käänne Ukrainan rintamalla on hänen mukaansa pysyvä. Sen enempää liikekannallepano, valheelliset alueliitokset kuin ydinaseuhkailukaan eivät tilannetta enää muuta Venäjän eduksi tai päästä Putinia pulasta, Petraeus uskoo.

”Tämä voi mennä yhä pahemmaksi Putinin ja Venäjän kannalta. Edes taktisen ydinaseen käyttö taistelukentällä ei muuta sitä”, hän sanoi.

Petraeus toimi urallaan muun muassa Yhdysvaltain johtaman kansainvälisen liittouman komentajana Irakissa. Hänen haastattelustaan kertoo myös sanomalehti The Guardian.

LUE MYÖS:

USA:lta jättipaketti Ukrainalle – mukana rahat 18:aan Himars- ja 12:een Titan-järjestelmään

Venäjää on varoitettu ”katastrofaalisista seurauksista”, jos ydinaseita käytetään – Yksi USA:n keinoista voi tehota Putiniin

Amerikkalaisasiantuntija podcastissa: Todennäköisyys Venäjän ydinaseen käyttöön korkeinta sitten vuoden 1983 – ”Ensin käytettäisiin Mustallamerellä tai Käärmesaarella”

Vladimir Putinin bluffi? Arviot muuttuivat vakaviksi – Mika Aaltolakin pohtii nyt, mitä seuraisi, jos ”Venäjä hyökkää ydinasein”

Lue lisää

• Kenraali kertoo kolme syytä, miksi Venäjä saa Ukrainalta nyt selkäänsä – Sodassa kehittyy jo ”Lymania suurempi asia”
• Ukrainan vastahyökkäys: Nyt puhutaan jo Hersonista – ”Tilanne päällä”
• 9 Nato-maan presidentit kannattavat Ukrainan jäsenyyttä – Viro: ”Niin nopeasti kuin mahdollista”
• Järkytys leviää Venäjän tv:ssä
• Käänne Venäjällä: Suora isku Vladimir Putinin valtaan – alkoiko tästä vaarallinen tie?

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 03.10.2022

”Olemme vain kahden tai kolmen askeleen päässä siitä, että Venäjä ei saavuta tavoitteitaan ja on valmis käyttämään keinoja, jotka kerran olivat täysin poissuljettuja”, Venäjä-asiantuntija Alexander Gabuev.

Ajatuspaja Carnegie Endowment for International Peacen tutkija ja Venäjä-asiantuntija Alexander Gabuev sekä brittiläisen International Institute for Strategic Studies -instituutin tutkija Franz-Stefan Gady pitävät turvallisuuspoliittista tilannetta juuri nyt ”erittäin vakavana”. He arvioivat Washington Postin haastattelussa, että myös ydinaseiden käyttö on mahdollista.

LUE MYÖS

Venäjää on varoitettu ”katastrofaalisista seurauksista”, jos ydinaseita käytetään – Yksi USA:n keinoista voi tehota Putiniin

Miehittäjän talvesta tulee brutaali – Vladimir Putin ajaa joukkojaan jäiseen helvettiin

”Presidentti Vladimir Putin on valmis korottamaan panoksia, jos hän häviää edelleen taistelukentillä. Samaan aikaan pidän hyvin epätodennäköisenä, että länsimaat perääntyisivät, joten tilanne on todella haastava. Olemme vain kahden tai kolmen askeleen päässä siitä, että Venäjä ei saavuta tavoitteitaan ja on valmis käyttämään keinoja, jotka kerran olivat täysin poissuljettuja”, Gabuev sanoo.

Gabuev ja Gady pitävät taktisen ydinaseen käyttöä mahdollisena ja neuvovat länsimaita ottamaan uhan tosissaan.

”Sen (ydinaseen käytön) todennäköisyys on edelleen matala, mutta tilanne on vakavin sitten 1980-luvun”, Gady kommentoi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän tshetsheenijohtaja Ramzan Kadyrov on jo linjannut, että Venäjän tulisi vastata taktisilla ydinaseilla Ukrainan tilanteeseen. Reuters kuvailee Kadyrovia Vladimir Putinin läheiseksi liittolaiseksi.

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 02.10.2022

Pekka Toverin mukaan nyt on annettu lännelle selkeä varoitus.

Kenraalimajuri evp, puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri toteaa Twitterissä, että Venäjä on tiedustellut, valmistellut ja harjoitellut vedenalaisen infrastruktuurin, kuten kaasuputkien ja tietoliikennekaapelien, rikkomista jo vuosia.

– Nyt on annettu selkeä varoitus lännelle, syy yritetään vierittää jonkun muun tahon niskaan pelikentän sekoittamiseksi, hän kirjoittaa.

Toverin mukaan Venäjä pyrkii levittämään pelkoa ja epävarmuutta, eikä kaihda mitään keinoja sen tekemiseksi.

– Vedenalainen infra on hyvä kohde, koska sitä on vaikea suojata. Uudet iskut aiheuttaisivat epävarmuutta jo muutenkin herkillä energiamarkkinoilla.

1/2
Venäjä on tiedustellut, valmistellut ja harjoitellut vedenalaisen infrastruktuurin kuten kaasuputkien ja tietoliikennekaapelien rikkomista jo vuosia. Nyt on annettu selkeä varoitus lännelle, syy yritetään tn vierittää jonkun muun tahon niskaan pelikentän sekoittamiseksi. https://t.co/bhdn4ndIvh

— Pekka Toveri (@PToveri) September 27, 2022

LÄHDE: Verkkouutiset/Ilkka Ahtokivi 28.09.2022

Matti Pesun mukaan ydinaseiden käyttämättömyys on niin vahva globaali normi, että mikäli signaaleja Venäjän turvautumisesta ydinaseisiin ilmenisi, käyttöä pidättämään hyvin mahdollisesti syntyisi globaali koalitio, jossa olisivat länsimaiden ohella myös Kiinan ja Intian kaltaisia toimijoita.

Johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa, että asiantuntijoiden enemmistö on sitä mieltä, että ydinaseisiin turvautumisella Venäjä ei saavuttaisi poliittisia tai sotilaallisia hyötyjä. Hän arvioi, että tähän mennessä Venäjän ydinasekäyttäytyminen ei ole poikennut sen doktrinaalisista lähtökohdista, eikä se ole ollut ”irrationaalista”.

LUE MYÖS

Vladimir Putinilla on nyt käsissään iso ongelma, kun sodan kriittinen aika on käsillä

Pesun kommentti liittyy Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Venäjälle antamaan varoitukseen. Biden sanoi CBS Newsin haastattelussa aikaisemmin viikonloppuna, että kemiallisten tai ydinaseiden käyttö muuttaisi sodan ”joksikin, jota ei ole nähty koskaan toisen maailmansodan jälkeen”.

LUE TARKEMMIN:

Vladimir Putinilta uusi uhkaus Ukrainalle – CBS News: Yhdysvallat vastasi heti

”Yhdysvaltain tiedustelu on lukenut Venäjää kuin avointa kirjaa. Ydinaseiden mahdollisesta käytöstä saataisiin tieto viimeistään, mikäli käytännön tekniset valmistelut alkavat, mikä joidenkin asiantuntijoiden mielestä voi kestää parisenkin viikkoa”, Pesu kommentoi Twitterissä.

Hän huomauttaa, että ydinaseiden käyttämättömyys on niin vahva globaali normi, että mikäli signaaleja Venäjän turvautumisesta ydinaseisiin ilmenisi, käyttöä pidättämään hyvin mahdollisesti syntyisi globaali koalitio, jossa olisivat länsimaiden ohella myös Kiinan ja Intian kaltaisia toimijoita.

”Vaaravyöhykkeelle edetään siinä vaiheessa, jos Venäjän johdossa katsotaan, että maata tai sen johtoa kohtaa eksistentiaalinen uhka”, Pesu arvioi

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 18.09.2022

Nato-kokouksessa puhunut Viron pääministeri varoittaa, että jos Venäjää ei vastusteta päättäväisesti, koko kansainvälinen sääntöihin perustuva järjestys olisi uhattuna.

Naton sotilaskomitean kokous on viikonloppuna käsitellyt kokouksessaan Tallinnassa Natoon kohdistuvia uhkia ja Venäjää.

”Epäilemättä uusi aika on koittanut maailman turvallisuustilanteessa. On täysin selvää, että tässä konfliktissa on kyse suuremmasta asiasta kuin vain Ukrainasta”, sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer sanoi tiedotustilaisuudessaan lauantaina.

Bauerin mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisää Itämeren turvallisuutta ja vahvistaa koko liittoumaa.

LUE MYÖS

Sauli Niinistö tulkitsi Vladimir Putinia: ”All-in” ja toinenkin huomio Venäjän tilasta

Näin Vladimir Putinin asema on heikentynyt – Tutkija listaa neljä merkkiä ja arvioi, mistä ”mystiset kuolemat” kertovat

”Keskustelut maiden roolista Natossa aloitetaan, kun kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet liittymisen”, hän sanoi.

Kokouksessa puhunut Viron pääministeri Kaja Kallas katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vakavin turvallisuusuhka nykyiselle sukupolvelle. Hän varoittaa, että jos Venäjää ei vastusteta päättäväisesti, koko kansainvälinen sääntöihin perustuva järjestys olisi uhattuna.

Kallas sanoo suoraan, että Kremlillä on vain yksi tavoite: terrorisoida ja toteuttaa imperialistista unelmaa.

”He uhkaavat maailmaa nälänhädällä ja ydinkatastrofilla. He käyvät energiasotaa. Juuri siksi emme voi antaa tuumaakaan periksi. Jos emme vastusta päättäväisesti Venäjän aggressiota ja ekspansionismia ja tuo sen takana olevia oikeuden eteen, koko kansainvälinen sääntöihin perustuva järjestys olisi uhattuna. Tämä tarkoittaa, että mikään maa tai kansakunta ei voi tuntea olonsa turvalliseksi”, hän sanoi.

LUE MYÖS

Professorin arvio: Tämä olisi paras mahdollinen skenaario Ukrainassa – ”Vladimir Putinin mahtava virhearvio”

Geopolitiikan tutkijoilta synkkä arvio: Pakotteet ja Ukrainan tuki vähenevät, koska Eurooppaa ei johda kukaan – Varoitus Putinin aikeista

Kallas kirjoittaa asiasta myös Twitterissä, jossa hän listaa neljä kohtaa, joita Venäjän vastaisessa politiikassa tulisi hänen mukaansa ottaa huomioon.

”Ensinnäkin, olemme oikealla tiellä, kun tuemme Ukrainaa. Tukemme vie Ukrainan lähemmäksi voittoa – ja siten rauhaa. Nyt on keskityttävä avun ja asetoimitusten lisäämiseen.”

Toiseksi Venäjä on Kallaksen mukaan saatettava vastuuseen hyökkäyssodasta ja sotarikoksista.

”Kolmanneksi meidän on nostettava aggression kustannuksia jatkamalla pakotteiden tiukentamista ja Venäjän eristämistä kansainvälisesti”, hän jatkaa.

Neljänneksi hän nostaa esiin Naton roolin.

”Naton uuden etupuolustusasennon on oltava rautainen. Madridissa allianssi päätti vahvistaa merkittävästi puolustustaan ja pelotevoimaansa itärajalla. Työ on alkanut, ja merkittävää edistystä pitäisi tapahtua ennen seuraavaa Vilnan huippukokousta.”

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 18.09.2022

…vain yhtenä monista muista mahdollisista Venäjän hyökkäyskohteista, mutta kuitenkin. Saksan armeijassa on huomattu Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen aiheuttama muutos Suomen aiemmin puolueettomuutta muistuttaneeseen asemaan. Venäjän hyökkäyksellä ”Suomen rajan yli” tuskin olisi spekuloitu kenraalitasolla missään ennen viime kevättä.

Kenraali Eberhard Zorn on tosiaan Saksan korkea-arvoisin sotilas. Hänen tittelinsä on rauhantahtoiselle Saksalle tyypillisesti ”Generalinspekteur” eli ei suinkaan mikään taisteluun komentaja – ainakaan normaalioloissa.

Zorn katsoo, että Putinilla on EDIT: ”kyvyt” (Fähigkeiten) toisen rintaman avaamiseen länttä vastaan Suomessa ja muualla. Venäjän maayksiköistä on hänen mukaansa 60 prosenttia sidottuina Ukrainan sotaan, mutta laivastossa ja ilmavoimissa on vielä käyttämätöntä kapasiteettia. ”Jos Putin järjestäisi yleisen liikekannallepanon, ei hänellä olisi miehistön riittävyydessä ongelmia,” Zorn varoittaa.

Zorn ei näe, että Ukrainassa olisi meneillään oikea vastahyökkäys (Gegenoffensive). Siihen Ukraina tarvitsisi Zornin mukaan 3 vastaan 1-ylivoiman.

Zornin mukaan Ukrainalle ei saa luovuttaa Saksasta enää lisää aseita: ”Minun neuvoni on todella se, että tunnustamme tosiasiat. Kaiken mitä luovutamme, tarvitsemme takaisin. (…) Tehokas pelote edellyttää meiltä riittävää voimaa. Kumppanimme laskevat meidän varaamme.”

Tänään ja huomenna Berliinissä pidetään Bundeswehrin tapaaminen, jossa Zornin lisäksi puhuvat myös puolustusministeri Christine Lambrecht ja liittokansleri Olaf Scholz.

https://m.focus.de/politik/ausland/eberhard-zorn-bundeswehr-general-warnt-vor-zu-grosser-euphorie-ueber-ukrainische-militaer-erfolge_id_146622564.html

LÄHDE: Uusi Suomi/Puheenvuoro/Jouni Snelman 15.09.2022

Asiantuntijan arvion mukaan aika on Venäjän, ei Ukrainan puolella ja nyt valtiolla on kiire saada edistysaskelia ennen talvea. Ukrainan operaation heikoin lenkki on paljon puhuttu lännen aseapu.

Ukrainalla on kiire saada edistystä rintamalla ennen syksyn ja talven tuloa. Syksy tuo mukanaan rankkasateet, jotka muuttavat maan mudaksi hankaloittaen etenemistä. Talven jäädyttämä maa sen sijaan vaikeuttaa puolustuksen kaivamista.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkön Ukrainan kiireen taustalla on sääolosuhteiden lisäksi useita muita vaikuttimia.

– Poliittisesti on tahto näyttää, että he voivat voittaa sodan, länsimaille halutaan viestiä, että kannattaa jatka tukemista ja omiin kansalaisiin halutaan valaa voitonuskoa.

– Samalla halutaan kyseenalaistaa Venäjän narratiivi siitä, riippumatta siitä, mitä Ukraina tai länsimaat tekevät.

Kiireellisimmät kysymykset

Viime päivät Zaporižžjan ydinvoimala on ollut kansainvälisen huomion keskipisteenä, sillä sekä Ukraina että Venäjä ovat kertoneet toisen pommittavan voimalaa ja sen ympäristöä. Sunnuntaina Venäjä väitti Ukrainan ammusten osuneen ydinpolttoainevarastoon.

Käihkö kuvailee tilannetta “erittäin epämiellyttäväksi” ja sodan akuuteimmaksi kysymykseksi. Syynä ei ole vain uhkaava säteilyvaara ja ydinonnettomuuden riski vaan kyse on myös Ukrainan sähkönsaannista.

Noin viidesosa Ukrainan sähköstä tulee voimalasta ja mikäli se irrotetaan kokonaan Ukrainan verkosta, ollaan maassa sähkön riittävyyden suhteen isojen kysymysten äärellä.

– Meilläkin puhutaan kylmästä talvesta. Ukrainalla on vielä paljon vähemmän rahaa energian ostoon.

Ydinvoimalan lisäksi toinen akuutti kysymys liittyy kansanäänestyksiin, joita Venäjän on kerrottu kaavailevan valloittamillaan alueilla niiden liittämiseksi Venäjään.

Käihkö toteaa, etteivät äänestykset välttämättä muuta käytännössä juuri mitään, mutta Ukrainan mukaan ne olisivat kuolinisku rauhanneuvotteluiden mahdollisuudelle.

– Venäjä voi myös käyttää liittämistä hyväkseen esimerkiksi pakkovärväämällä alueiden ukrainalaisia rintamalle.

Kyllästyykö länsi auttamaan?

Länsimaiden tuki on Ukrainan sotatoimille elinehto, eikä apu ole Käihkön mukaan ollut tähän mennessä riittävää.

Yksi iso epävarmuustekijä on, kuinka kauan ja missä muodossa tukea jatketaan. Käihkö epäilee, onko länsimailla sodan pitkittyessä poliittista tahtoa jatkaa laajamittaista tukea, sillä esimerkiksi heinäkuussa ei kuultu isommista lupauksista.

– Putin toivoo, että länsimaat kyllästyvät ja tuki Ukrainalle hiipuu, mikä heikentää Ukrainan tilannetta. Hän toivoo pystyvänsä käyttämään hyväkseen myös kylmää talvea ja energiaa.

Käihkö kuvaileekin länsimaita ja niiden apua “Ukrainan heikoksi kohdaksi”, eräänlaiseksi jokerikortiksi, josta riippuu paljon, mutta johon ei voi täysin tukeutua.

– Jos tuki loppuu tai se ei ole riittävää, niin mahdollisuudet murtuvat. Jos halutaan, että sota kääntyy Ukrainalle myönteiseksi, niin se vaatii meiltä huomattavasti enemmän kuin on jo tehty.

Käihkö arvioi, että myös auttajien keskuudessa sotilasavusta voi tulla eripuraa, sillä suurin osa avusta tulee Yhdysvalloilta, eikä Eurooppa ole ottanut yhtä isoa roolia.

Euroopan isommasta roolista oman turvallisuutensa suhteen on puhuttu jo pitkään ja mikäli Yhdysvalloissa katsotaan, ettei Eurooppa vieläkään tee tarpeeksi oman turvallisuutensa eteen vaan luottaa Yhdysvaltojen apuun, voi motivaatio murtua myös Atlantin toisella puolen. Myös Kiinan mahdolliset toimet Taiwanin suhteen saattavat viedä suurvallan huomiota pois Itä-Euroopasta.

Tuen tärkeys korostuu entisestään sodan pitkittyessä. Ja pitkittyminen näyttää hyvin todennäköiseltä, sillä kummallakaan osapuolella ei näytä olevan riittävästi joukkoja merkittäviin hyökkäyksiin lähiaikoina. Lisäksi rintamat ovat jakautuneet kahteen, etelään ja itään.

Britannian puolustusministeriö arveli lauantain raportissa, että Venäjä pyrkii houkuttelemaan Ukrainan huomion Donbassiin ja pois etelästä, jolloin Ukraina ei voi toteuttaa laajempia vastahyökkäyksiä Hersonin alueen vapauttamiseksi.

Ukraina on antanut ymmärtää suunnittelevansa vastahyökkäyksiä ja Hersonin vapauttamista tälle syyskuulle.

Samalla Venäjä on siirtänyt Donetskista Hersoniin sotilaita, mikä hankaloittaa entisestään Ukrainan mahdollisuuksia vastahyökkäyksiin.

– Sota on osoittanut, että puolustus on huomattavasti hyökkäystä vahvempi, eikä Ukrainan asevoimilla ei ole hirveästi kokemusta suurista hyökkäysoperaatioista.

– Jos Venäjä menee puolustuskannalle, niin kyllä se on valtava operaatio saada miehitetyt alueet takaisin, ellei Venäjän armeijan moraali murene täysin, mutta tällaiseen toiveajatteluun ei voi tuudittautua.

Ukrainan vastahyökkäyksiltä odotetaan paljon, mutta todennäköisesti maa pyrkii tekemään Venäjän olot Hersonin alueella mahdottomiksi. Jos armeijalla ei ole ammuksia, vettä tai ruokaa Ukrainan katkottua näiden huoltoyhteydet on Venäjän hankalaa jatkaa sotimista. Näin Ukraina voi myös välttää tappioita.

Venäjällä on varaa odotella

Venäjälläkin varaudutaan todennäköisesti siihen, että sota jatkuu vielä vuosia. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti torstaina asetuksen, jonka mukaan asevoimia kasvatetaan noin 140 000 sotilaalla.

Jos aika on Venäjän puolella, heillä on myös varaa odottaa asemien parantumista, ennen kuin lähdetään hyökkäämään. Käihkö arvelee, että seuraavat isommat operaatiot nähdään todennäköisesti talvella tai keväällä.

Venäjä on suhteessa Ukrainaan sotilaallisesti ylivoimainen. Käihkö muistuttaa, että ylipäätään sodan käyminen Ukrainan maaperällä heikentää valtion asemaa entisestään. Ukraina ei esimerkiksi mielellään taistelisi H’ersonin kaupungissa, sillä jokainen kaupunkilainen on ukrainalainen.

– Venäjää ei paljon kiinnosta siviilien kohtalot, mutta kun sotaa käydään Ukrainan maaperällä, se rajoittaa ukrainalaisten toimia.

– Ukrainalaiset kärsivät tästä kaikin tavoin eniten. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi Venäjän talous kokee tänä vuonna vain noin 6 prosentin kolhun, siinä missä Ukrainan huomattavasti pienempään talouteen sota vaikuttaa jopa 40 prosentin laskulla.

Suuntaako Putin keväällä Kiovaan?

Kun Käihköltä kysytään, voidaanko Venäjältä nähdä uusi yritys Kiovan valtaukseen, on sotatieteilijä epäileväinen, sillä viime kerta oli Venäjälle aikamoinen mahalasku.

– Kyllä se mahdollista on, mutta se meni niin huonosti viimeksi, että vaikea uskoa että yritettäisiin uusiksi. Yllätys sodassa kuitenkin yleensä kannattaa.

Lisäksi Kiovaan lähteminen vaatisi Venäjän vievän joukkoja pois idän ja etelän rintamilta.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Aino Vasankari 29.08.2022

Professori kehottaa suurvaltoja varovaisuuteen ydinsodan välttämiseksi.

Chicagon yliopiston professori John Mearsheimer varoittaa Ukrainan sodan voivan laajentua yllättävän nopeasti katastrofaaliseksi suurvaltasodaksi.

Yleisenä käsityksenä on, että sota tulee jumiutumaan pattitilanteeseen, ja lopulta heikentynyt Venäjä joutuu hyväksymään Ukrainalle suotuisan rauhansopimuksen. Harva uskoo Venäjän käyttävän ydinaseitaan, vaikka tietynlaista eskalaatiota pidetään mahdollisena etulyöntiaseman saamiseksi tai tappion välttämiseksi.

– Riski on oletettua suurempi. Eskalaatio voi tarkoittaa suursotaa Euroopassa ja mahdollisesti ydintuhoa, joten on syytä erityiseen varovaisuuteen, John Mearsheimer kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.

Professorin mukaan sekä Venäjän että Yhdysvaltain tavoitteet ovat muuttuneet huomattavasti sodan alun jälkeen. Suurvallat hakevat voittoa ja ovat valmiita sen edellyttämiin toimiin.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Yhdysvallat voisi liittyä mukaan taisteluun, jos se haluaa epätoivoisesti voittaa tai estää Ukrainaa häviämästä. Venäjä voisi puolestaan käyttää ydinaseita epätoivoisessa yrityksessään hakea voittoa, tai jos maata uhkaa välitön tappio. Tämä olisi todennäköistä, jos amerikkalaisjoukot tulisivat mukaan sotaan, Mearsheimer sanoo.

Sotatavoitteiden muuttuminen tekee kompromissin löytämisestä yhä vaikeampaa. Jos diplomaattista ratkaisua ei ole, on molemmilla osapuolilla taipumus laajentaa vähitellen sotatoimia eli nousta ”eskalaatioportailla” ylöspäin. Pahin lopputulos tarkoittaisi toista maailmansotaakin rajumpaa yhteenottoa.

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi huhtikuussa, että Venäjää pyritään heikentämään, jotta se ei voisi toistaa helmikuun lopulla nähtyä hyökkäystä naapurivaltaa vastaan. Professori tulkitsee lausunnon tarkoittavan, että Yhdysvallat yrittää heivata Venäjän pois suurvaltojen seurasta.

Näytösluonteinen ydinisku

Kremlin aluevaatimukset vaikuttavat laajentuneen huomattavasti sodan alkamisen jälkeen. Tavoitteena on todennäköisesti liittää Venäjään kaikki miehitetyt alueet maan itä- ja eteläosissa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset ja Ukrainan aseistaminen ovat entisestään heikentäneet Venäjän asemaa.

John Mearsheimer näkee kolme vaihtoehtoa, jotka voisivat johtaa Vladimir Putinin määräykseen käyttää ydinaseita. Ukrainan onnistunut vastahyökkäys voitaisiin nähdä Kremlissä eksistentiaalisena uhkana, johon olisi vastattava ydinaseilla.

Pitkittynyt konflikti voi myös muodostua niin kalliiksi Venäjälle, että sen olisi haettava ratkaisua eskalaation kautta. Putin voisi arvioida, ettei Yhdysvallat vastaisi samalla mitalla, jos taktisia ydinaseita käytettäisiin rajoitetusti tiettyjä sotilaskohteita vastaan.

Yhdysvaltain ja Naton liittyminen Ukrainan puolelle muuttaisi merkittävästi sotilaallista tasapainoa ja tekisi Venäjän tappiosta todennäköisen.

– Venäläisjohtajat katsoisivat selviytymisensä olevan uhattuna, mikä antaisi voimakkaan kannusteen käyttää ydinaseita. Vähintäänkin he harkitsisivat näytösluonteisia iskuja länsimaiden pelottamiseksi. On mahdotonta tietää, lopettaisiko tällainen askel sodan vai johtaisi hallitsemattomaan eskalaatioon, Mearsheimer toteaa.

John Mearsheimerin kirjoitus on herättänyt myös runsaasti arvostelua. Monet ovat hämmästelleet väitettä, jonka mukaan Venäjä olisi ollut ”täysin sitoutunut” Minsk II -sopimuksen ylläpitoon hyökkäyksen alkamispäivään asti. Kremlin tiedetään suunnitelleen hyökkäystä Ukrainaan ainakin viiden kuukauden ajan.

Monet tutkijat ovat tyrmänneet professorin esittämän väitteen, jonka mukaan Venäjän alkuperäisenä tavoitteena olisi ollut estää Ukrainan Nato-jäsenyys. Vladimir Putin kirjoitti jo viime vuoden kesällä, että Ukrainan ”todellinen suvereniteetti” voisi toteutua vain yhdessä Venäjän kanssa.

– Järjettömistä väitteistä suosikkini on se, jossa Mearsheimer väittää Vladimir Putinin halunneen vain pieniä myönnytyksiä sodan alussa. Hänen mukaansa häviölle joutuminen on muuttanut Putinin jollain lailla kunnianhimoisemmaksi. Hyökkäys Kiovaan olisi muka ollut vain hämäystä. Kyseessä on vain Putinin toimien selittely, St. Andrewsin yliopiston strategian professori Phillips O’Brien tviittaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 18.08.2022

Venäjä ei saa selvitä rangaistuksetta aloittamastaan hyökkäyssodasta.

Länsimaiden pitäisi alkaa keskustella tosissaan sotilaallisen intervention mahdollisuudesta Ukrainassa ja todeta eri kansainvälisissä kokoonpanoissa, että se olisi viimeinen oljenkorsi Venäjän raa’an aggression lopettamiseksi.

Vaikka USA ja Nato ovat toistaiseksi tehneet selväksi, etteivät ne tule puuttumaan suoraan sotaan Ukrainassa, länsimaat voisivat silti todeta sen olevan todellinen mahdollisuus, jos muita keinoja ei löydy. Sodalle ei tällä hetkellä näy lähitulevaisuudessa loppua, ja hyökkääjän kansanmurhaan ja sotarikoksiin viittaavat toimet jatkuvat.

Tässä yhteydessä sotilaallinen väliintulo tarkoittaisi lännen interventiota Ukrainan rajojen sisällä, ei Venäjän kansainvälisesti tunnustetulla alueella. Minimitavoitteena pitäisi olla Venäjän joukkojen työntäminen pois Ukrainan alueelta 24. helmikuuta edeltävien rajojen ulkopuolelle.

Venäjän aloittama laaja hyökkäyssota Ukrainassa on murentanut koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin. Vaikka Ukraina taistelee parhaillaan etuvartioasemana hyökkääjää vastaa, sota koskettaa myös muita Euroopan maita konkreettisella tavalla turvallisuusuhkien ja talousongelmien kautta.

Moskovan selvät pyrkimykset etupiirien luomiseen sotilaallisin keinoin eivät ole jääneet huomaamatta. Siksi myös länsimaiden olisi syytä reagoida tilanteeseen päättäväisesti ja oman vastuunsa kantaen, jotta liberaali demokratia ja eurooppalaiset arvot voisivat kukoistaa myös tulevaisuudessa.

Monet länsimaat, varsinkin USA, ovat toki toimittaneet Ukrainalle taloudellista ja materiaalitukea, jonka avulla puolustaja on pystynyt kamppailemaan hyökkääjää vastaan. Tästä huolimatta yleinen kansainvälinen keskustelu on tietyiltä osin seurannut ajatusmallia, jonka mukaan lännen toimilla pitää estää Ukrainan häviö. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan toimilla pitäisi tähdätä Ukrainan voittoon ja Venäjän lyömiseen.

Rauhanneuvottelut ovat toistaiseksi olleet tuloksettomia, koska sodan osapuolet ovat täysin eri linjoilla siihen liittyvistä ehdoista. Ukraina ei suostu alueluovutuksiin, ja Venäjä on julkisesti ilmoittanut havittelevansa alueliitoksia naapurimaastaan.

Tilanne pitää ratkaista siten, että Venäjä häviää sodan ja vetää joukkonsa pois Ukrainasta valtionrajan taakse. Vaikka Venäjä lyötäisiinkin sotilaallisesti Ukrainassa, sitä seuraisi hyvin suurella todennäköisyydellä jonkinasteinen jäätynyt konflikti Ukrainan itä- ja etelärajalla.

Venäjän selvällä tappiolla olisi kuitenkin suuri merkitys, koska siten voitaisiin estää Moskovaa julistautumasta voittajaksi. Samalla Venäjän etupiirihaaveet, presidentti Vladimir Putinin nationalistinen politiikka ja valtion propaganda ylivoimaisesta sotilasmahdista kokisivat kolauksen.

Sotilaalliseen väliintuloon liittyy luonnollisesti ongelmia ja suuria uhkia. Monet poliitikot, virkailijat ja asiantuntijat ovat varoittaneet ydinaseiden käytön mahdollisuudesta interventioon liittyen. Moskova on toistuvasti varoitellut sotaan puuttumisen seurauksista ja heilutellut ydinasekorttia. Pelkona on, että Venäjä turvautuisi taktiseen ydinaseeseen. Tätä uhkakuvaa ei ei pidä vähätellä, ja siihen on suhtauduttava vakavasti.

Samaan aikaan on kuitenkin mietittävä, miten kauan Venäjän naapurimaat ja läntinen Eurooppa voivat oman turvallisuutensa kustannuksella suvaita Moskovan uhkailua ja seurata sivusta Ukrainan tuhoamista. Lännen ei pidä antaa Venäjän selvitä rangaistuksetta aloittamastaan hyökkäyssodasta.

Hyökkääjä on viime kädessä pysäytettävä väkisin ja voimaa käyttäen.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Arno Rydman 03.08.2022

[ Profetioiden valossa Venäjän pysäyttäminen ei tule onnistumaan! taakkatoimitus ]

Vladimir Putinille on olemassa ”hyvä” ja ”paha” länsi, ja hän uskoo Viktor Orbánin ja Marine Le Penin ajaman politiikan vielä nousevan valtaan Euroopassa, Tatjana Stanovaja arvioi.

Venäläinen tutkija ja ajatushautomo R.Politikin perustaja Tatjana Stanovaja avaa New York Timesissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan käsityksensä siitä, mikä Venäjän presidentin Vladimir Putinin suuri suunnitelma on.

Stanovaja kirjoittaa seuranneensa Putinia yli kahden vuosikymmenen ajan ja perustavansa näkemyksensä Putinin toimintaan, politiikkaan ja käytökseen sekä käymiinsä sisäpiirikeskusteluihin.

Stanovajan mielestä näyttää siltä, että toukokuun loppupuolella Kreml tuli siihen johtopäätökseen, että Venäjä on voittamassa käynnissä olevan konfliktin pitkällä tähtäimellä. Putinilla on Stanovajan mukaan nyt selvä suunnitelma, joka koostuu kolmesta ulottuvuudesta.

Kolmesta Putinin tavoitteista pienin on Ukrainan maa-alueita koskeva, tällä hetkellä Donetskin ja Luhanskin alueiden hallinta. Seuraava päämäärä näyttäisi Stanovajan mukaan olevan Kiovan suostuminen Ukrainan ”venäläistämiseen”, jolla Ukrainalta vietäisiin mahdollisuudet rakentaa omaa maataan. Tavoite kuulostaa epärealistiselta, mutta Kreml uskoo Ukrainan alkavan sisäisesti rakoilla sodan kestettyä vuoden tai kaksi ja kaatuvan sitten itse Venäjän syliin ilman sotilaallista voimaa, Stanovaja kirjoittaa.

LUE MYÖS

Ukraina voittaa Venäjän, jos saa tarpeeksi rautaa rajalle – Tämän vuoksi länsi ei lähetä riittävästi aseapua

Putinin kolmas ja tärkein strateginen tavoite on Stanovajan mukaan uusi maailmanjärjestys. Stanovaja uskoo, että Putin näkee kaksi eri länttä: hyvän ja pahan – ja uskoo, että Venäjän kannalta ”hyvä” länsi on nousemassa. Tämä Venäjälle hyvä länsi noudattaisi esimerkiksi Unkarin Viktor Orbánin ja Ranskan Marine Le Penin politiikkaa. Kun ”hyvä” länsi pääsee valtaan, Putin voi palata vaatimuksiinsa Naton laajentumisen estämisestä, katsoo Stanovaja. Vaikka tavoite on lähestulkoon mahdoton, Putin uskoo siihen silti, Stanovaja arvioi.

Ennemmin tai myöhemmin Putin herää todellisuuteen, ja silloin hän on vaarallisimmillaan, Stanovaja katsoo.

Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan helmikuun lopulla, mutta epäonnistui yrityksessään kaataa Kiova. Nyt Venäjän tavoitteena on vallata itäinen Ukraina. Ennen hyökkäystä Venäjä esitti vaatimuksia puolustusliitto Natolle siitä, ettei Naton pitäisi laajentua kohti itää.

Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä toukokuussa ja ratifiointikierros Naton jäsenmaissa on parhaillaan käynnissä.

Korjaus 20.7. klo 5.42: Korjattu Stanovajan nimi.

LÄHDE: Kauppalehti.fi/Jenni Tamminen 19.07.2022

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll varoittaa Twitterissä Venäjän arvaamattomuudesta ja kehottaa varautumaan hybridivaikuttamiseen arjessa.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéllin mukaan Venäjän toimille arvaamattomuus, voimistuva uhkailu ja välttämättömien voittojen tavoittelu ovat ominaisia.

Hän listaa Twitterissä viisi asiaa, joihin suomalaisten kannattaisi nyt kiinnittää huomiota.

Maskirovka eli kuinka Venäjä harhauttaa

”Klassisesti sanoen, kaikki sodankäynti perustuu harhauttamiseen. Venäjän sotataidon perusoppeja. Kun yhtäällä tapahtuu, kannattaa kaiken aikaa katsoa mitä muualla tapahtuu. Hybridivaikuttamisessa korostuu, kun kyse on eri keinojen samanaikaisesta käyttämisestä”, Limnéll kirjoittaa.

Hän käyttää hastagia ”maskirovka”. Se on venäjänkielinen sana, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin harhauttaminen, mutta sitä käytetään yleensä kuvaamaan sotilaallista oppia, johon sisältyy laaja valikoima sotilaallisen petoksen toimenpiteitä naamioinnista kieltämiseen ja petokseen.

Tarvitaan resilienssiä

”Yllätyksiin on syytä varautua. Todennäköisesti osa vaikuttamisen keinoista tulee katveesta, eli tavalla jota ei täysin ole pystytty etukäteen ennakoimaan. Korostaa jatkuvan valmiuden ja resilienssin (sietokyvyn) merkitystä. Vaikuttaja toimii tarkoituksella kieroilla tavoilla”, Limnéll sanoo.

Hänen mukaansa keskeisin hybridivaikuttamisen taistelukenttä ovat mieli ja tunteet.

”Yrityksissä, ja koko yhteiskunnassa, on huolehdittava varautumisesta ja riittävästä valmiudesta myös kesälomakaudella. Sijaisjärjestelyt, päätöksentekokyvykkyys ja yleinen valmius eivät saa heikentyä, vaikka kesälomat alkavat”, Limnéll sanoo.

Hänen mukaansa hybridivaikuttamisella pyritään horjuttamaan juuri yhtenäisyyttä. Siksi Limnéll korostaakin eturintaman olevan ”jokaisen korvien välissä ja arkipäivässä”.

LÄHDE: Uusi Suomi/Inka Saarela 23.06.2022

Britannian sotilaskomentaja varoittaa joukkojaan sodan mahdollisuudesta.

Britannian maavoimien tuore komentaja, kenraali Sir Patrick Sanders on lähettänyt joukoilleen kylmäävän varoituksen, josta sodan uhka käy vahvasti ilmi.

Lähettämässään sisäisessä viestissä kenraali Sanders kehottaa joukkojaan valmistautumaan Venäjän kohtaamiseen taistelukentällä. Asiasta kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

– Olemme sukupolvi, jonka täytyy jälleen kerran valmistautua taistelemaan Euroopassa, hän kirjoittaa 16. kesäkuuta lähettämässään viestissä.

– Nyt on välttämätöntä takoa sellainen armeija, joka on kykenevä taistelemaan liittolaistemme rinnalla ja lyömään Venäjä taistelussa.

Sanders toteaa viestissään olevansa vuoden 1941 jälkeen ensimmäinen Britannian maavoimien komentaja, joka nousi tehtävään Euroopassa käytävän maasodan varjossa, jossa osallisena on todellinen maanosan sotilasmahti.

Sandersin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osoittaa kohonneen tarpeen Britannian suojelemiselle.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan alleviivaa ydintarkoitustamme: suojella Britanniaa olemalla valmis taistelemaan ja voittamaan sotia maalla, hän toteaa.

Ukrainassa käytävä sota on Sandersin mielestä osoitus, että voimapelote on tarpeen Venäjän pysäyttämiseksi.

”Sota voi kestää vuosia”

Venäjän hyökkäys pakottanee Britannian hallituksen arvioimaan uudelleen viime vuoden maaliskuussa tekemäänsä päätöstä leikata brittiarmeijan sotilasvahvuutta. Vuoteen 2025 mennessä vahvuuden olisi tarkoitus laskea 72 500 sotilaaseen.

Vielä viime vuoden marraskuussa Britannian pääministeri Boris Johnson arvioi niiden aikojen, jolloin panssarivaunut vyöryvät Euroopan maille, olevan ohitse.

Kun Johnsonia on hiillostettu Venäjän hyökkäyksen jälkeen puolustusmenoista, hän on puolustanut leikkauksia.

– Meidän on tunnustettava, että vanhat käsitykset suurista panssarivaunutaisteluista Euroopan maaperällä ovat menneen talven lumia, hän sanoo.

– On parempia kohteita, joihin meidän tulisi investoida varoja.

Niin Johnson kuin puolustusliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ovat viime päivinä arvioineet, että sota Ukrainassa tulee jatkumaan vielä pitkään.

– Meidän on varauduttava siihen tosiasiaan, että sota voi kestää vuosia. Emme saa hellittää otetta Ukrainan tukemisen suhteen, Stoltenberg totesi viikonloppuna saksalaiselle Bild am Sonntag -lehdelle.

– Emme vaikka hinta nousisi korkeaksi, enkä tarkoita ainoastaan sotilaallisen tuen hintaa, vaan myös ruoan ja energian nousevia kustannuksia.

Myös juuri Kiovassa vieraillut Johnson pitää tärkeänä jatkaa Ukrainan tukemista.

– Britannian ja ystäviemme on varmistettava, että Ukrainalla on strategista kestävyyttä selviytyä ja lopulta voittaa, hän sanoo.

LÄHDE: Iltalehti/Jari Himanen 20.06.2022

Virossa luullaan ettei tarvitse tehdä itse enää mitään kun Suomi ja Ruotsi tulevat Natoon, kertoo everstiluutnantti Leo Kunnas virolaislehden haastattelussa.

Virolaisen reservin everstiluutnantin Leo Kunnaksen mukaan Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen saattaa päinvastoin heikentää Viron omaa puolustustahtoa.

Leo Kunnas kertoo eri maiden puolustusvoimia ja maanpuolustusta koskevia näkemyksiään Eesti Päevalehtin laajassa haastattelussa, jossa sivutaan myös Suomen ja Ruotsin todennäköistä liittymistä sotilasliitto Natoon.

Kunnaksen mukaan osa Viron hallituksen jäsenistä ja maanpuolustuksen parissa työskentelevistä ihmisistä ei ymmärrä, että Virokin voi vielä joutua sotaan.

– Osa heistä on sitä mieltä, että Venäjän armeija on niin heikko, että Ukraina voittaa sen ja osa heistä on sitä mieltä, että Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon, joten meidän Virossa ei tarvitse tehdä itse enää mitään, Kunnas kertoo haastattelussa.

– Sellaista euforiaa meidän pitää välttää.

Kunnas itse on sitä mieltä, että myös Viro – ja sen myötä Nato − joutuu väistämättä ennen pitkää sotaan Venäjää vastaan.

Sitä hän ei kuitenkaan ennusta, milloin sota alkaa.

– Konfliktia Venäjän kanssa ei voi välttää, ja sellaisen johtopäätöksen tein jo 1999–2001 riehuneen Tšetšenian sodan aikaan. Kaikki se mikä tapahtuu nyt Ukrainassa, mukaan lukien sotarikokset, tapahtui jo siellä. Putin aloitti sen sodan julistamalla tšetšeenit ääri-islamisteiksi ja terroristeiksi. (Venäjän turvallisuuspalvelu) FSB organisoi Tšetšeniaan räjähdykset, joita käytettiin syinä sotaan, Kunnas kertoo.

– Lännessä kaikkea sitä katsottiin läpi sormien. Nyt näemme Ukrainassa sitä samaa, mutta monikymmenkertaisena. Oli selvä, että Tšetšenia toistuu. Putin ei ole koskaan peitellyt tavoitteitaan, kuten ei peitellyt Hitlerkään. Putin kertoi vuonna 2007 Münchenissä mitä hän haluaa, ja seuraavana vuonna syttyi sota Georgiassa.

”Olisi pitänyt huomata pelin henki”

Kunnas sanoo varoitelleensa Venäjän vaarallisuudesta ja heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta länsimaat eivät uskoneet varoituksia vaan halusivat pitää Venäjää kumppaninaan.

– En tiedä kuinka paljon edes poliitikot itse uskoivat omiin puheisiinsa. Viimeistään Krimin tapahtumien jälkeen lännen olisi pitänyt huomata, mikä on pelin henki.

Kunnaksen mukaan sodan voi välttää vain valmistautumalla siihen, ja niinpä Vironkin on valmistauduttava siihen.

– Yleensä siihen maahan ei hyökätä, joka on valmis sotaan. Se ei kuitenkaan riitä, että uskomme itse omaan valmistautumiseemme, sillä myös presidentti Putinin ja puolustusministeri Šoigun ja Venäjän pääesikunnan on uskottava siihen.

Kunnaksen mukaan Venäjä alkoi kerätä joukkoja Ukrainan rajalle jo viime vuoden keväällä, mutta liikekannallepanon Ukraina julisti liian myöhään eli vasta kun Venäjän joukot todella hyökkäsivät Ukrainaan.

Ei ymmärretä

Leo Kunnas, 54, on Viron armeijan reservin everstiluutnantti, jolla on ollut monta kertaa sukset ristissä Viron puolustusvoimien ja sotilasjohdon sekä puolustusministeriön kanssa.

Kunnasta pidetään yleisesti Viron parhaana maanpuolustuksen asiantuntijana.

Kunnas on syyttänyt Viron puolustusvoimia ja niiden johtamista muun muassa asiantuntemattomuudesta ja liian vähäisistä resursseista. Viron puolustusministeriötä Kunnas on kommentoinut muun muassa niin, että ”siellä kaikki eivät ymmärrä että kummasta päästä pyssyä paukku lentää”.

Kunnas on opiskellut Suomen maanpuolustuskorkeakoulussa, palvellut Irakissa vuonna 2005 ja työskennellyt Viron pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Nykyään hän on kirjailija ja Viron parlamentin, Riigikogun, jäsen.

Hiljattain Kunnas kertoi Virossa, että Viron maanpuolustuskonseptin voisi heittää saman tien roskakoriin. Eesti Päevalehtin haastattelussa hän ei halua kuitenkaan kertoa, että ketkä siihen ovat syypäitä.

– Voisin luetella tehtyjä mokia ja ihmisiä, jotka ne mokat teki, mutta ei se muuttaisi mitään. Jos alkaisin kritisoida uudestaan niitä samoja tyyppejä, niin se olisi kuin maassa makaavan potkimista. Voimme kehittää puolustusvoimia lisäämällä sen resursseja, mutta vaikeampi meidän on parantaa kokonaisvaltaisen maanpuolustuksemme puutteita, Kunnas kommentoi haastattelussa.

Kunnaksen mukaan puolustusvoimien komentajan rooli on Virossa politisoitu eikä hän enää edes ole mikään komentaja.

–Virossa moni poliitikko ja moni muukaan ihminen ei usko sodan mahdollisuuteen. Viron maanpuolustusta on alettu nyt kehittää vain siksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Haastattelussa Kunnas kertoo myös kokemuksistaan Irakin sodassa ja siitä, kuinka hän on joutunut sotilaana tappamaan ihmisiä ja näkemään silmätysten surmaamiaan ihmisiä.

Niin ikään hän joutuu haastattelussa selittelemään oikeistokonservatiivisen puolueensa EKRE:n johtohahmon Mart Helmen lausuntoja. Helmen mukaan Ukrainasta saapuvat pakolaiset ryhtyvät Virossa prostituoiduiksi ja levittävät sairauksia.

Leo Kunnas ei perjantaina vastannut Iltalehden haastattelupyyntöön.

LÄHDE: Iltalehti/Sami Lotila 21.05.2022

Viron suojeluskuntien ylipäällikkö huomauttaa, että Vladimir Putinin poistaminen Venäjän johdosta olisi vain väliaikainen ratkaisu.

Viron suojeluskuntajärjestö Kaitseliiton ylipäällikkö, prikaatikenraali Riho Ühtegi sanoo virolaisen Maalehden haastattelussa toivovansa, että lännen avustamana ukrainalaisilla on mahdollisuus työntää venäläinen tunkeutuja pois maasta.

Ühtegi kuitenkin nostaa esille, että Venäjän aloittaman suurhyökkäyksen ensimmäisinä päivinä Ukraina kärsi suhteellisen kovia kalusto- ja miehistötappioita. Hän on itsekin menettänyt pari hyvää ukrainalaistuttavaansa. Jos länsimaat olisivat auttaneet Ukrainaa aiemmin, esimerkiksi panssarintorjuntasein, olisi ihmishenkiä säästetty enemmän.

– Venäläiset tulivat, jäivät paikalleen ja jos heidät olisi kyetty torjumaan nopeammin, olisi siviiliuhrien ja hävitetyn infrastruktuurin määrä huomattavasti pienempi. Juuri silloin, kun venäläiskolonnat seisahtuivat alkoi summittainen kylien ja pikkukaupunkien hävittäminen, järjestelmällinen ryöstely ja tappaminen, sanoo kenraali Ühtegi.

Ühtegi sanoo, että Ukrainan venäläistappioista julkaisemat luvut ovat ehkä ”hieman pienemmät kuin ukrainalaiset väittämät, mutta siihen suuruusluokkaan jäävät”.

– Vaikeasti hahmotettavissa on heidän rintamakarkuriensa määrät. Venäläisyksiköissä taistelutahto ja -moraali on heikko. Tiedämme, että monista yksiköistä on karannut sotilaita. Ja varsin suuri osa sotarikoksista on juuri näiden tekemiä eivätkä niin paljon niiden, jotka sotivat.

Kysymykseen siitä, voisivatko ukrainalaiset viedä sodan Venäjälle, vastaa kenraali seuraavasti:

– Kun katsomme, että Venäjällä sotakomissariaatit [aluetoimistot] palavat, polttoainevarikot palavat, sotateollisuudessa räjähtelevät ja niin edelleen, voidaan sanoa, että he toimivat jo rajan takana.

Rauha ei ole lähiaikoina todennäköinen

Ühtegin mukaan Venäjän nykyisen valloitussodan tavoitteena on manneryhteyden muodostaminen Krimin kanssa ja Mustanmeren ääreisten ukrainalaisprovinssien itseensä liittäminen. Tämä muuttaisi Ukrainan sisämaaksi, se menettäisi pääsyn merelle ja tekisi maasta Venäjästä taloudellisesti riippuvaisen.

Kenraali Ühtegin mukaan rintamatilanne on tällä hetkellä molempien osapuolten suhteen tasaväkinen. Ukrainalaisten voimat eivät ole vielä riittäviä venäläismiehittäjien karkottamiseen. Toisaalta nyt venäläisten hallussa olevien alueiden ”kontrolli on suhteellista”. Nykyisillä joukoillaan venäläiset vain hallitsevat tiettyjä pisteitä. Sodan loppuminen ei ole näköpiirissä.

– Ukrainalaiset eivät ole tällä hetkellä sellaisessa asemassa, että he haluaisivat lopettaa sodan nopeasti. He ovat sitä mieltä, että he painavat loppuun asti ja puhuvat kuitenkin koko Ukrainan alueen vapauttamisesta.

Kenraali huomauttaa, että paljon riippuu siitä, millaiset puitteet kansainvälinen politiikka tälle muodostaa.

– Sota ja neuvottelut ovat kuitenkin politiikkaa. Tällä hetkellä voimme sanoa, että molemmat osapuolet pyrkivät luomaan itselleen mahdollisimman hyvät neuvotteluasemat.

Ühtegi korostaa, että ainoa saavutus voi olla Venäjän ajaminen pois Ukrainasta, mutta tämän saavuttaminenkaan ei takaa ikuista rauhaa.

– Venäjä ei ole koskaan kyennyt olemaan rauhallinen, sillä on aina suurvalta-ambitionsa. Itse asiassa Venäjältä vie noin pari vuotta uudelleen jaloilleen pääsemiseksi. Ehkä se ei ole enää moderni nykyaikaisine asejärjestelmineen, mutta se silti jaloillaan. Voidaan toki sanoa, että poistakaa [Vladimir] Putin. Mutta sekin on väliaikainen ratkaisu, koska tulee uusi diktaattori ja uudet ambitiot. Tässä mielessä meidän maailmankantissamme ei ole rauhaa. Ja sen takia meidän tulee olla aina itse valmis.

LÄHDE: Verkkouutiset/Veikko Jarmala 19.05.2022

Putin ei julistanut puheessaan sotaa eikä liikekannallepanoa, jota etukäteen jopa spekuloitiin. Putin kritisoi tuttuun tapaan puolustusliitto Natoa, vaikka Nato ja Yhdysvallat ovat korostaneet haluaan välttää sodan laajenemista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on pitänyt puheen Moskovassa voitonpäivän juhlallisuuksissa. Venäjällä juhlitaan tänään 9.5. Neuvostoliiton voittoa toisessa maailmansodassa.

Putin sanoi eri mediatietojen mukaan puheessaan, että Ukrainassa, Donbasissa taistellaan Venäjän turvallisuuden puolesta.

Venäjä on aina tukenut globaalia turvallisuuden järjestelmää ja viime vuosina yrittäneet käydä asiasta keskusteluja, mutta kaikki oli turhaa, Putin sanoi The Telegraphin käännöksen mukaan.

LUE MYÖS

Asiantuntija arvioi Vladimir Putinin aikeita ja varoittaa kolmannen maailmansodan riskistä – ”Ensi viikko näyttää todella rumalta”

Suomen ”harmaa aika” voisi olla lyhyt, Naton hyvin tunteva Terhi Suominen arvioi – Puhuttaisiin jopa vain päivistä

Venäjää ei haluttu kuunnella ja lännellä oli eri suunnitelmat, Putin sanoi. Hän kritisoi tuttuun tapaan länsimaita ja Natoa sekä Ukrainalle annettavaa aseapua. Hän myös puolusti päätöstä aloittaa ”erikoisoperaatio” Ukrainassa, joksi Venäjä kutsuu täysimittaista hyökkäyssotaansa.

Tosiasiassa Venäjä keskitti kuukausien ajan joukkojaan lähelle Ukrainan rajaa viime vuodesta lähtien.

Putin sanoi The Telegraphin ja BBC:n mukaan, että puolustusliitto Nato on Venäjälle ”ilmiselvä” uhka, mitä Venäjä ei voi hyväksyä.

LUE MYÖS:Vladimir Putinin poikkeuksellinen käytös voitonpäivänä pistää silmään

Venäjä on syyttänyt Natoa sen laajentumishaluista, vaikka itsenäiset maat päättävät itse puolustusliittoon hakemisestaan. Nato ja Yhdysvallat ovat painottaneet, etteivät ole ryhtymässä konfliktiin Venäjän kanssa. Yhdysvallat on korostanut, ettei lähetä joukkojaan Ukrainan maaperälle. Länsimaat ovat sen sijaan tukeneet Ukrainaa aseellisesti.

Putin korosti puheessaan myös Venäjän yhtenäisyyttä ja toi esiin, että sotilaat osallistuvat taisteluihin eri puolilta Venäjää. Hän myös lupasi tukea kuolleiden ja haavoittuneiden venäläisten omaisille. Julkisuudessa on ollut runsaasti tietoja venäläisjoukkojen heikosta taistelumoraalista Ukrainassa.

LUE MYÖS

Tutkivat arvioivat: Venäläiskalusto luultua kyvykkäämpää – Ukrainan sota ei ole opettanut paljoakaan uutta panssarivaunujen käytöstä

Venäjän propagandatykki kääntymässä Suomea kohti: Miljardin lahjus oikeaan paikkaan voisi jäädyttää Nato-hakemuksen jopa vuosiksi

Putin ei julistanut puheessaan sotaa eikä liikekannallepanoa, jota etukäteen jopa spekuloitiin.

Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa helmikuun lopulla pyrkimyksenään vaihtaa Ukrainan hallinto. Venäjä epäonnistui raskaasti ja aloitti sittemmin sodan toisen vaiheen keskittämällä joukkonsa Ukrainan itäosiin.

Venäjä on syyllistynyt toistuviin raakuuksiin siviilejä kohtaan sodan aikana.

Vuonna 2014 Venäjä liitti laittomasti itseensä Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan Donbasissa on taisteltu siitä lähtien.

LÄHDE: Uusi Suomi/Jenni Tamminen 09.05.2022

Sergei Lavrovin mukaan länsimaat ovat rohkaisseet Ukrainaa jatkamaan taisteluita.

Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan ydinsodan uhka on todellinen, vaikka hänen maansa pyrkii vähentämään sen riskiä.

– Se on totta, eikä sitä voi aliarvioida, Lavrov sanoi CNN:n mukaan haastattelussa, joka esitettiin Venäjän televisiossa maanantai-iltana.

Lavrovin mukaan Venäjän lähtökohta on kuitenkin edelleen se, että ydinsota ei ole hyväksyttävä.

Ulkoministerin mukaan Yhdysvallat ei ole suostunut neuvottelemaan keskipitkän kantaman ydinaseiden kieltoa koskevan sopimuksen jatkosta, koska se ei luota Venäjään.

Venäläisen uutistoimiston mukaan Lavrov kertoi haastattelijalle, että länsimaat rohkaisivat Ukrainaa jatkamaan taistelua, mikä on myös muuttanut Ukrainan vaatimuksia.

Ulkoministeri väitti myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin teeskentelevän neuvotteluja ja kutsui tätä ”hyväksi näyttelijäksi”.

– Jos katsot tarkkaavaisesti ja luet hänen sanojaan, löydät tuhat ristiriitaa, Lavrov sanoi BBC:n mukaan.

Lavrov sanoi kuitenkin uskovansa edelleen, että sota päättyisi ”diplomaattisen asiakirjan allekirjoittamiseen”.

Juttua muokattu kello 8.10: Lisätty Sergei Lavrovin kommentti Ukrainan presidentistä. 

LÄHDE: Verkkouutiset/Markus Mäki 26.04.2022

Viroon kohdistuvat tällä hetkellä kovat paineet.

Tarton yliopiston Johan Skytte-instituutin tutkija, valtiotieteiden tohtori Martin Mölder kirjoittaa Viron yleisradion julkaisemassa kolumnissaan, että Ukrainan sodan vaikutukset ovat Virolle perustavanlaatuisemmat kuin koronakriisin. Koronanaiheuttaman alkushokin jälkeen tiedettiin, että virus katoaa väistämättä jossain vaiheessa sairastamisen ja rokotusten myötä, vaikka hallitus olisikin aluksi neuvoton.

– Sota Ukrainassa on eri asia. Jos emme nyt toimi oikein, saavuttaa tämä sota meidät ennemmin tai myöhemmin. Itse asiassa se on jo saavuttanut, mutta ehtii saavuttaa vielä enemmänkin.

Mölder huomauttaa tilanteen olevan erilainen, jos myös muut maat olisivat tehneet niin paljon Ukrainan hyväksi kuin Viro. Pieni Viro on ottanut vastaan  nyt 33 000 ukrainalaispakolaista ja lähettänyt Ukrainaan enemmän aseellista tukea kuin esimerkiksi Saksa.

Jos sota etenee syvemmälle Ukrainaan, on luvassa vielä enemmän tulijoita, joiden auttaminen on virolaisten moraalinen velvollisuus. Satojentuhansien ukrainalaispakolaisten vastaanottaminen olisi kuitenkin Mölderin mukaan virolaiselle yhteiskunnalle katastrofi.

– Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta Venäjä epäonnistuisi Ukrainassa ja turvaisimme oman tulevaisuutemme. Me emme saa enää ajatella Venäjästä kuin vain epämukavasta naapurista. Kyseessä on valtio, joka ilmeisesti haluaisi hävittää niin virolaisen kansakunnan kuin valtionkin. Tätä mahdollisuutta ei tule sille antaa.

Viron ongelmana on neuvostoaikana maahan tullut ja tuotu venäläisväestö, sen jälkipolvet ja heidän suhtautumisensa Venäjään.

– Vasta nytkö me heräsimme ja pelästyimme, että iso osa vironvenäläisistä on Venäjän verisen propagandan siiven alla? Tai että erittäin suuri osa Virossa kasvaneista virolaisnuorista ja heidän opettajistaan ei osaa kunnolla oman kotimaansa kieltä? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja onneksi vaikuttaa siltä, että ukrainalaispakolaisilla ei ole niin suuria vaikeuksia sopeutua uuteen kotimaahansa kuin aikanaan Venäjältä tulleilla.

Mölderin mukaan on ollut virhe, että  Viro on antanut venäläisen propagandan levitä Venäjän television välityksellä maan venäjänkielisen väestön parissa.

– Vaikka kaikki ovat sodan takia samanlailla huolissaan, on Virossa asuvilla venäläisillä hyvin erilaiset näkemykset Venäjästä ja sen käymästä sodasta Ukrainaa vastaan. Venäjän ei katsota muodostavan uhkaa Viron olemmassaololle, Venäjän rankaisemista tai sanktioimista ei pidetä tarpeellisena. Myös Venäjän sotatoimia Ukrainassa arvioidaan eri tavalla. Samaten hyvin erilainen on valmius auttaa Ukrainaa ja ottaa vastaan pakolaisia.

Virossa järjestetään parlamenttivaalit maaliskuussa 2023 eli kuukausi ennen Suomea.

–  Näin vaikeana aikana emme ole odottaneet vaaleja varmaankaan sitten vuoden 1992. Elinkustannusten nousu, Ukrainan sota ja sen muodostama uhka turvallisuudellemme; sotapakolaisten virta, joka saattaa erittäin merkittävästi muuttaa väestörakennettamme, energiakriisi, Mölder toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Veikko Jarmala 23.04.2022

Venäjän armeija on Jukka Seppisen mukaan yllättänyt maailman heikoilla suorituksillaan Ukrainassa. Hän muistuttaa, että samoin kävi Suomeakin vastaan talvisodassa.

Historioitsija, pitkän uran ulkoasianhallinnossa tehnyt ex-diplomaatti Jukka Seppinen näkee Venäjän Ukrainassa aloittamassa laajamittaisessa sodassa ja Suomen talvisodassa paljon yhtäläisyyksiä.

LUE MYÖS

Vladimir Putinilta nootti myös Italialle – Näin Mario Draghi vastaa: ”EU:lla on ase, jota voidaan ja jota pitäisi käyttää”

Entinen Nato-johtaja arvioi Venäjän uhkailuja: Tässä kulkee ”punainen viiva” – Suomelle varoitus aikataulusta

Näin Venäjän sota Ukrainassa myllää suurvaltojen voimasuhteita – Länsi ryhdistäytyy, USA korjaa hyödyn ja Kiinan kommunisteja sapettaa

”Kun ensi hyökkäysaalto Suomeen hiipui vuoden 1940 alussa, Ukraina sai Vladimir Putinin hyökkäyksen taittumaan huhtikuussa 2022. Entä mitä samaa on odotettavissa venäläisten ensi aallon tuhoamisen jälkeen? No, suurhyökkäys tietenkin. Suomessa se alkoi helmikuussa 1940”, Seppinen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Venäjän armeija on Seppisen mukaan yllättänyt maailman heikoilla suorituksillaan Ukrainassa. Hän muistuttaa, että samoin kävi Suomeakin vastaan talvisodassa.

”Tuleeko Itä-Ukrainasta Ukrainan pakkoluovutettu Karjala? Jää nähtäväksi. Sodan päättyminen näin ei ole varmaa, sillä Ukraina on tänään isommilla joukoilla ja aseilla varustettu kuin Suomi vuoden 1940 alussa. Olisi tietenkin oikein, että Putin jäisi voitotta nuolemaan näppejään.”

Aselepoa Ukrainassa Seppinen kuvailee vaikeaksi.

”Kolmannen maailmansodan vaara on akuutti. Ukrainan uhraaminen ei kuitenkaan voi tulla kysymykseen. Kuten Suomi, Ukraina on avainmaa Euroopalle”, hän kommentoi.

Seppisen mukaan varautuminen pahimpaan on viisautta tilanteessa, jossa painetta muutoin on jatkuvasti lisättävä Venäjää kohtaan.

“Hyökkäys Ukrainaan ja maailman kielteisen mielipideryöpyn saaminen niskaan on kaikkinensa iso virhe, joka heijastuu tällaisenaankin tulevaisuuteen hyvin kauas myrkyttäen poliittista ilmastoa”, hän sanoo.

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 17.04.2022

Ex-oligarkki arvioi Venäjän presidentin menettäneen järkensä.

Lontoossa maanpaossa elävä Mihail Hodorkovski arvioi Venäjän presidentti Vladimir Putinin aikovan seuraavaksi hyökätä Baltian maihin, eli Viroon, Latviaan ja Liettuaan.

– Olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että jos Putin päättää voittaneensa Ukrainassa, silloin tämä ei jää hänen viimeiseksi askeleekseen, viimeiseksi sodakseen, hän sanoo.

– Hänen seuraava askeleensa on Baltian maat.

Hodorkovski kommentoi asiaa uutiskanava CNN:n haastattelussa.

– Meidän on ymmärrettävä, että oman päänsä sisällä Putin ei ole sodassa Ukrainan kanssa, hän sanoo.

– Hän on sodassa Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Hän on sanonut tämän useammin kuin kerran.

Lue myös

Putinin suututtanut ex-oligarkki MTV:llä: Suomella on kaksi vaihtoehtoa

Ex-oligarkki uskoo Putinin jo aloittaneen valmistautumisen Baltiaan kohdistuvaa hyökkäystä varten. Hänen mukaansa yksi merkki tästä on se, kuinka Putinin propagandaväki valmistelee kansaa Nato-maita vastaan tehtävään hyökkäykseen.

– He puhuvat siitä koko ajan, ja kyse on Venäjän kansan mielipiteen esikäsittelystä sitä varten, hän sanoo.

Kaikki kolme Baltian maata ovat puolustusliitto Naton jäseniä.

Viime kuussa Hodorkovski ennusti Ukrainan sodan tietävän loppua Putinin hallinnolle. Nyt hän uskoo Putinin menettäneen järkensä, kun ukrainalaiset eivät ottaneet venäläisiä avosylin vastaan.

– Se, että ihmiset Harkovassa eivät ottaneet häntä kukkakimpuin vastaan, ei ainoastaan suututtanut häntä. Uskon todella, että se ajoi hänet hulluksi, hän arvioi.

– Silloin hän aloitti Harkovan ja Kiovan pommitukset.

Mihail Hodorkovski pitää Putinia mielenvikaisena.

Vaatimus oligarkeille

Washington Postille Hodorkovski toteaa, että oligarkkien olisi julkisesti tuomittava Putin. Hänen mielestään kaikkien venäläispohattojen tulisi julistaa Putin sotarikolliseksi.

– Teidän on noustava mikrofonin eteen ja sanottava, että Putin on sotarikollinen ja että se, mitä hän on tekemässä, on rikos ja että sota Ukrainaa vastaan on rikos, hän sanoo.

– Sanokaa tämä ja sitten tiedämme, että Putinilla ei ole valtaa teihin.

Aikoinaan Hodorkovski oli Venäjän rikkain mies, kunnes hänen suksensa menivät ristiin Putinin kanssa. Putin syytti häntä talousrikoksista ja hän joutui vankilaan yhdeksäksi vuodeksi.

Kun Hodorkovski armahdettiin, hän pakeni saman tien Saksaan ja lopulta asettui asumaan Lontooseen. Armahduksensa jälkeen hän on ollut Putinin hallinnon kärkäs kriitikko.

LÄHDE: Iltalehti/Jari Himanen 04.04.2022

Kiinalaistaustaiset kyberiskut lisääntyivät huimasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Amerikkalais-israelilaisen tietoturvayhtiö Check Pointin tutkijat ovat havainneet kiinalaisista ip-osoitteista Nato-maihin kohdistuneiden kyberhyökkäysten lisääntyneen räjähdysmäisesti, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Tutkijat seurasivat kiinalaisista ip-osoitteista tulevia hyökkäyksiä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä sen jälkeen. Viime viikolla kiinalaisista ip-osoitteista Nato-maiden yrityksiin kohdistuneita hyökkäyksiä oli 116 prosenttia enemmän, kuin ennen Ukrainan sotaa.

Maailmanlaajuisesti kiinalaistaustaisia hyökkäyksiä organisaatioihin oli viime viikolla 72 prosenttia enemmän, kuin ennen Venäjän hyökkäystä. Kiinaan jäljitettävät hyökkäykset lisääntyivät samassa ajassa huomattavasti enemmän verrattuna koko maailmassa tehtyihin kyberiskuihin.

Check Point ei ole kyennyt liittämään kyberhyökkäyksiä tunnettuihin kiinalaistahoihin tai muihin Kiinaan liittyviin toimijoihin. Tutkijoiden mukaan nähtävillä on kuitenkin selkeä trendi, jossa hakkerit Kiinassa tai ulkomailla käyttävät kiinalaisia ip-osoitteita hyökätäkseen Ukrainan sodan kuohuissa.

On myös mahdollista, että lisääntyneet hyökkäykset Kiinasta kertovat siitä, missä operaatioiden suorittaminen on tällä hetkellä helppoa tai edullista. Myös hyökkäyksen oikean alkuperän kätkeminen voi liittyä hyökkäysten lisääntymiseen, tutkijat kirjoittavat.

LUE MYÖS

Valkoinen talo varoittaa valtavista kyberiskuista – ”Jos Venäjä iskee, me vastaamme”

Ukrainan sota toi ennennäkemättömän ilmiön verkkorikollisuuteen – valtava uhka vaanii länsimaita

LÄHDE: TIVI/Joakim Kullas 22.03.2022

Yhdysvalloissa varaudutaan Venäjän masinoimiin kyberhyökkäyksiin.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ohjeistanut maan yrityksiä sekä organisaatioita valmistautumaan kyberhyökkäyksiin lukitsemalla ”digitaaliset ovensa”. Yhdysvaltain tiedustelutietojen mukaan Venäjä olisi suunnittelemassa kyberhyökkäystä Yhdysvaltoihin.

Bidenin mukaan Venäjä tutkii mahdollisuuksia kyberhyökkäyksen aloittamiseen. Biden kertoi, että tällaisessa tilanteessa Yhdysvallat käyttäisi ”kaikkia työkalujaan” estääkseen tällaisen toiminnan ja vastatakseen siihen.

Bidenin mukaan Venäjä voi hautoa kyberiskua kostona sille asetetuille pakotteille.

Myös muualla maailmassa asia on nostettu esille ja kyberturvallisuudesta on käyty keskustelua myös Suomessa. Todisteita siitä, että Venäjä olisi suunnittelemassa mittavaa kyberhyökkäystä, ei kuitenkaan ole. Venäjä on kiistänyt syytökset kutsuen niitä venäjävastaisiksi.

Kyberpuolella Venäjällä on kuitenkin tunnetusti paljon kokemusta ja maasta on ponnistanut suuret määrät hakkereita. Mahdollisuuksia hyökkäykseen tältä osin siis on.

BBC keräsi yhteen kolme kyberhyökkäystä, joita asiantuntijat pelkäävät eniten.

BlackEnergy – kohdistetut kriittiset hyökkäykset

Ukraina on joutunut kyberiskujen kohteeksi jo vuosien ajan ennen Venäjän hyökkäystä.

Vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoa häiritsi BlackEnergy-niminen kyberhyökkäys, joka katkoi sähköt 80 000 länsiukrainalaiselta. Vuosi tätä myöhemmin uusi sähköverkkoon kohdistunut Industroyer-hyökkäys katkaisi sähköt noin viidesosalta Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.

Yhdysvallat ja EU ovat syyttäneet näistä hyökkäyksistä Venäjää.

BBC:n tavoittaman kyberturvallisuusvastaava Marina Krotofilin mukaan Venäjä voisi helposti toteuttaa tällaisen hyökkäyksen länttä vastaan osoittaakseen kykynsä ja antaakseen varoituksen. Krotofil kuitenkin muistuttaa, että sähköverkkoon kohdistuneet hyökkäykset eivät ole johtaneet pitkään kestäneisiin sähkökatkoihin.

NotPetya – pelkkää tuhoa

BBC:n mukaan NotPetyan uskotaan olevan historian kallein kyberhyökkäys, josta on syytetty Venäjän sotilaallisia hakkereita.

Hyökkääjät piilottivat tuhoisan haitakkeen Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston päivitykseen, joka kuitenkin levisi maailmanlaajuisesti tuhoten tuhansien yritysten järjestelmiä. On arvioitu, että NotPetya aiheutti noin 10 miljardin dollarin vahingot.

NotPetya muistuttaa maailmaa laajasti puhuttanutta WannaCry-kiristyshaittaohjelma, jonka tarkoituksena oli saada uhrit maksamaan lunnaita kryptovaluuttana. Haittaohjelma pesi 150 maassa noin 300 000 tietokoneelle.

Tietoturvayhtiö Rapid7:n tietoturva-asiantuntija Jen Ellis kertoo BBC:lle, että tällainen hyökkäys voisi johtaa joukkokaaokseen, taloudelliseen epävakauteen ja jopa ihmishenkien menettämiseen.

– Tämä saattaa kuulostaa kaukaa haetulta, mutta kriittinen infrastruktuuri on usein riippuvainen teknologioista siinä, missä mikä tahansa muukin osa nykyaikaista elämäämme. Olemme jo nähneet niiden potentiaalin WannaCryn kohdalla, joka vaikutti Iso-Britannian sairaaloihin, Ellis sanoi.

Tämän tyyppiset hallitsemattomat hyökkäykset voivat kuitenkin osua myös itse hyökkääjää nilkkaan. On mahdollista, että hyökkäysten vaikutus näkyy myös maassa, joka on hyökkäyksen takana.

Colonial Pipeline – maksa tai kärsi

Vuoden 2021 toukokuussa paniikki levisi useissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Tämä johtui siitä, että hakkerit olivat saaneet suljettua Colonial Pipelinen polttoainelinjaston, joka kuljettaa dieseliä, bensiiniä ja lentopolttoainetta. Colonial Pipeline on Yhdysvaltain suurin polttoaineen kuljetuksesta vastaava putkiyhtiö.

Hyökkäyksen vuoksi Colonial Pipeline joutui sulkemaan väliaikaisesti koko linjastonsa, jolla on mittaa noin 8 900 kilometriä. Tämä johti polttoaineen hinnan nousuun ja sai ihmiset hamstraamaan polttoainetta.

Hyökkäyksen takana oli Darkside-niminen ryhmä, jonka tarkoituksena oli kiristää hyökkäyksellä rahaa. Ryhmän uskotaan toimineen Venäjältä käsin. Colonial Pipeline päätyi maksamaan hyökkääjille 4,4, miljoonaa dollaria Bitcoinina saadakseen järjestelmänsä takaisin hallintaan.

Asiantuntijat pelkäävät, että vastaavia kiristyshyökkäyksiä kohdistamalla ja tarkasti koordinoimalla pystyy Venäjä maksimoimaan halutessaan vaikutusten suuruuden ja keston.

LÄHDE: Iltalehti/Janiko Kemppi 23.03.2022

Sata sekuntia maailmanloppuun, julisti tammikuun lopulla ”Tuomiopäivän kelloa” ylläpitävä The Bulletin of the Atomic Scientists. Kyseessä on mielivaltainen mittari maailman tilasta, mutta selvää on, ettei toisen maailmansodan jälkeinen, suhteellisen rauhaisa maailmanjärjestys ole pysyvä tila.

Geopoliittiset tilanteet ovat jatkuvassa liikkeessä, kuten meneillään oleva Ukrainan sota osoittaa. Kaikesta huolimatta maiden väliset yhteenotot eli tuttavallisemmin sodat ovat olleet viime vuosikymmeninä melko vähissä.

– Tänä päivänä on enemmän maiden sisäisiä konflikteja, mutta niistäkin on todettava, että viime vuosikymmeninä ne ovat kansainvälistyneet, millä tarkoitetaan sitä, että jokin ulkovalta tukee sisäisen konfliktin osapuolta aseellisesti tai taloudellisesti, Ulkopoliittisen instituutin konflikteihin ja kriisinhallintaan erikoistunut johtava tutkija Katariina Mustasilta sanoo.

Samalla on Mustasillan mukaan meneillään megatrendi, jossa ollaan siirtymässä yksinapaisesta, USA:n hegemonian ja liberaalin maailmanjärjestyksen maailmasta moninapaisempaan.

– Se näkyy tällä hetkellä suurvaltojen ja alueellisten valtojen välisissä jännitteissä, jotka voivat pahimmillaan myötävaikuttaa maiden välisten suhteiden aseelliseen kärjistymiseen. Vielä tällaista konfliktitrendiä ei olla nähty, Mustasilta sanoo ja kertoo uskovansa maiden sisäisten jännitteiden manipuloimisen pysyvän jatkossakin maiden välisten konfliktien päänäyttämönä.

Tyypillisesti nykypäivänä sisäinen epävakaus on se keskeisin tekijä sille, että rajoja ylittävää sapelienkalistelua syntyy. Ukrainan tapauksessa maassa tapahtui vuonna 2014 vallankumous, kun kansa syrjäytti Venäjä-mielisen presidentin. Kreml veti tästä omat johtopäätöksensä, mikä johti nopeasti Itä-Ukrainan kriisiin ja Krimin valtaamiseen ja jäätyneen konfliktin kautta Venäjän hyökkäykseen.

Kysyimme omien alueidensa asiantuntijoilta, missä muualla sotia voisi seuraavan vuosikymmenen aikana puhjeta ja miksi.

Pohjois-Korea: kestääkö Kim-dynastia?

Maailman sulkeutunein valtio on samaan aikaan konfliktimielessä Itä-Aasian suurin kysymysmerkki, arvaamattomampi kuin mikään muu alueen toimija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, dosentti Jyrki Kallio näkee.

– Taloustilanne ja elintarvikehuolto ovat kroonisesti katastrofaalisessa tilassa. Kansa näkee nälkää, ja silloin on selvää, että maata johtavan työväenpuolueen sisällä syntyy helposti erimielisyyttä nykyistä johtajaa kohtaan, Kallio toteaa.

– Voiko dynastia jatkua Kim Jong-unin jälkeen on iso kysymys.

Kallion mukaan jonkinlainen sisäinen palatsi- tai sotilaskaappaus on mahdollinen milloin tahansa, etenkin jos Kim sairastuu tai kuolee tai muuten nähdään heikoksi.

– Mikäli maan nälänhätä pahenee siihen pisteeseen, ettei edes armeijalle riitä ruokaa, sotilasvallankaappauksen riski on hyvin todellinen. Hirvittävän vaikea nähdä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Lue myös

Pohjois-Korea julkaisi ohjuksen avaruudesta ottaman kuvan

Lue myös

Isä jätti Kim Jong-unille perinnön, joka teki pyöreäkasvoisesta pojasta pelätyn diktaattorin

Keski-Aasia: vesi, resurssit ja rajat

Kahden suurvallan väliin jää ”stan-rypäs” eli Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Entisten neuvostovaltojen halki kulki aikanaan silkkitie, ja tänä päivänä maiden hallinta ei ole kovin silkkistä.

Konfliktit autoritaaristen maiden sisällä ovat täälläkin Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristiina Silvanin mukaan todennäköisempiä, mutta myös maiden välillä on paljon jännitteitä.

– Ferganan laakso, etenkin Kirgisia ja Tadžikistan, olisi vahvin veikkaukseni, Silvan sanoo.

Asiaan vaikuttaa useampia tekijöitä. Ensinnäkin maiden välillä on rajoja, joita ei ole tunnustettu. Hallinto on heikko, eikä korruptoitunut eliitti tue paikallista kehitystä, mistä seuraa isoja ongelmia.

– Kun puhutaan autoritaaristen hallintojen pyrkimyksestä oikeuttaa valtaansa, niin yleensä halutaan osoittaa saavutuksia. Kun talous kasvaa ja ihmiset ovat turvassa, sillä voidaan oikeuttaa ei-demokraattisesti valitun johdon jatkamista vallan kahvassa. Mutta kun talouskasvua ei ole ja kaikkialle levittäytyvä korruptio haittaa arkielämää, sitä legitimiteettityhjiötä yritetään täyttää tällä nationalistisella retoriikalla, Silvan selittää.

– Kun valtion instituutiot ovat heikkoja, valta myös valuu esimerkiksi erilaisille alamaailman ryhmittymille, joilla on mahdollisuus aseistautua. Se liittyy rajaongelmiin siinä mielessä, että vaikka valtiojohto saisi neuvoteltua kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen, niin ruohonjuuritasolta tuleva paine on niin kovaa, ettei päätöksiä saada täytäntöön.

Heikko valtiokoneisto ei siis paradoksaalisesti kykene antamaan ”meidän maita” pois, vaikka haluaisi. Konflikti kytee etenkin Ferganan laaksossa, jossa Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin välinen raja kiemurtelee. Riitely siellä liittyy enimmäkseen luonnonvaroihin. Väestönkasvun myötä maalle ja vedelle on tarvetta ja ilmastonmuutos kurittaa.

Viime vuoden keväällä maiden välille leimahtikin pienimuotoinen viisipäiväinen sota, jossa kuoli kymmeniä ja haavoittui satoja. Se lähti liikkeelle yhteiskäyttöön sovitulta vesilaitokselta.

– Enemmän nälkäisiä suita ja vähemmän luonnonvaroja on huono yhdistelmä, Silvan toteaa.

Hyvänä puolena oli, että vaikka yhteenotto levisi valtiotasolle, saivat osapuolet sovittua tulitauosta. Tosin alakynteen joutunut Kirgisia teki johtopäätöksen, että sen pitää vahvistaa armeijaansa, mikä on tulevaisuuden kannalta pahaenteistä.

Omaa tasapainoaan Keski-Aasiaan luovat Venäjä ja Kiina, joista ensimmäinen ikään kuin vastaa turvallisuudesta ja jälkimmäinen taloudellisesta tuesta. Venäjän asekauppaa ruokkiva intressi on kuitenkin pitää jonkin verran yllä jännitteitä. Kiina puolestaan ei toivo alueelle poliittisia myllerryksiä, sillä ne haittaavat vienti- ja tuontireittejä Euroopan välillä, vaikeuttavat energiavientiä alueelta Kiinaan ja saattavat heijastua Xinjiangin alueelle.

Pidemmällä aikavälillä vedestä voi tulla laajemminkin kiistaa. Alamaat eli Uzbekistan, Turkmenistan ja Kazakstan ovat riippuvaisia Kirgisian ja Tadžikistanin vuoristosta virtaavasta vedestä. Sitä kuluu runsaasti puuvillan tuotantoon, jolla on tärkeä rooli etenkin Uzbekistanin ja Turkmenistanin taloudessa.

Korruptoituneiden ja köyhien ylämaiden eli Kirgisian ja Tadžikistanin valtaapitävät syyttävät jatkuvasti naapurimaita siitä, etteivät nämä maksa tarpeeksi kovaa hintaa vedestä. Molemmissa maissa on vieläpä ollut puhetta uusien patojen rakentamisesta, mikä olisi vaaraksi alueen muiden valtioiden vesihuollolle.

Tiistaina vietetään 30. kertaa maailman vesipäivää, jolla YK pyrkii lisäämään tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Lue myös

Tutkija: Venäjä pelkää Kazakstanin mielenosoittajia

Lue myös

Kazakstanin kaaoksen taustalla tyytymättömyyttä: ”Rahat on loppu ja töitä on vähän”

Valko-Venäjä: seuraava Ukraina?

Valko-Venäjä on vaikeassa asemassa Venäjän ja lännen välillä ja Kristiina Silvanin mukaan ”omanlaisensa ruutitynnyri”. Maa itse tuskin lähtee sotimaan esimerkiksi Ukrainan kanssa. Riski voi nousta vallanvaihdosta.

Tällä hetkellä Aljaksandr Lukašenka on tiiviisti Putinin kainalossa, mutta sorretun, kidutetun ja hakatun kansan enemmistö vilkuilee jo toiseen suuntaan. Jos ja kun hän joskus vallasta luopuu, ja mikäli valtaan nousisi demokraattinen, länteen päin kallellaan oleva hallinto, tilanne on toinen.

– Jos uusi hallinto lähtisi luotsaamaan maata Kremlin mielestä väärään suuntaan, niin intervention riski olisi erittäin suuri, Silvan sanoo.

Vastaavasta käy esimerkiksi Ukraina ja vuosi 2014, jolloin Venäjä-mielinen presidentti Viktor Janukovytš syrjäytettiin.

Lue myös

Ottaako Putin haltuunsa toistakin maata? Valko-Venäjä äänestää laista, joka voi tehdä siitä ”käytännössä melkein osan Venäjää”

Kiina: talous edellä

Nousevalla supervallalla on lusikkansa monessa sopassa. Nykyisen presidentin Xi Jinpingin aikana nationalistinen retoriikka on entistä tiukempaa, ”susisoturidiplomaatit” antavat tiukkoja lausuntoja ulkomailla ja informaatiovaikuttaminen on vahvistunut. Xi on ilmoittanut, että esimerkiksi Taiwanin tilanne on ratkaistava, tavalla tai toisella, eikä enää voi tästä perääntyä. Puolue on ikään kuin ajanut itsensä nurkkaan.

– Kiina on asettanut itselleen mahdottomat strategiset tavoitteet. Se on sitoutunut oman kansansa edessä siihen, että Taiwanista ja Etelä-Kiinan merestä pidetään kiinni, vaikka siinä ei olisi mitään järkeä, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian erikoistutkija Matti Puranen sanoo.

– Nuoremmat sukupolvet on koulutettu nationalistiseen identiteettiin, ja perääntymisestä voisi nousta äärinationalistisia liikkeitä vastustamaan maan johtoa.

Kuitenkin kynnys lähteä sotimaan Kiinan tasavallasta eli Taiwanista on Jyrki Kallion mukaan äärimmäisen korkea. Aikaa asian ratkaisemiseen on, sillä Xi on ilmoittanut uudelleenyhdistymisen takarajan olevan vuodessa 2049.

Etelä-Kiinan merellä sen sijaan voi sattua ja tapahtua, jos ei tarkoituksella niin vahingossa.

– Jonkinnäköisen sotilaallisen selkkauksen riski on koko ajan. USA:n laivasto haluaa pitää kiinni vapaan liikkumisen oikeudesta, ja jos puolin tai toisin tapahtuu provokaatio, joka johtaa laukausten vaihtoon, niin pienen konfliktin riski on olemassa, Kallio arvioi.

Suuremman eskalaation vaaraa tuskin on. Kyse on maailmantalouden kannalta äärimmäisen kriittisestä kauppareitistä. Kaikenlaiset häiriöt aiheuttaisivat välittömästi globaalin talouskriisin eikä Kiina saati kukaan muukaan sellaista halua.

Yhden kiehtovan skenaarion Kallio ottaa esiin. Taiwanissa valtaa pitävä demokraattinen edistyspuolue ei ole kovin innostunut pitämään kiinni tasavallan jäänteistä, kuten Spratly-riuttojen suurimmasta maapalasta Itu Abasta (kiinaksi Taiping), ja mikäli se antaa merkin, että se aikoo siitä luopua, Kiina rynnännee heti paikalle, ettei saari joudu Filippiineille. Yhdysvallat joutuu tässä hankalaan asemaan, sillä se ei halua, että ”strategisesti hyvin merkittävässä asemassa” oleva saari joutuisi Kiinan hallintaan ja se joutuisi pohtimaan tilanteeseen puuttumista.

– Paljon riippuu Taiwanin sisäisestä kehityksestä, Kallio toteaa.

Muualla maailmassa Kiina on pitkälti noudattanut, ainakin näennäisesti, puuttumattomuuden politiikkaansa eli se ei sotkeudu sotilaallisesti muiden maiden asioihin. Tosin sillä on Djiboutissa tukikohta ja se valmistautuu selkkaukseen sekä varautuu puolustamaan kansallisia intressejään, vaikka kynnys on tässäkin Kallion mukaan korkea.

– Toki Kiina voi keksiä jonkin kiertoilmauksen, ettei kyse ole puuttumisesta sisäisiin asioihin vaikka sotilaallista väliintuloa olisikin, Kallio pohtii.

Puranenkaan ei näe ”jenkkityylistä interventiota” ainakaan lähitulevaisuudessa. Tosin hän huomauttaa, ettei puuttumattomuuden periaate ole oikeastaan pätenyt vuosikausiin, sillä Kiina harjoittaa kaikenlaista ”harmaan alueen toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan paikalliseen kehitykseen”. Kiina esimerkiksi esti viime vuonna tuonnin Liettuasta, kun maan Taiwan-politiikka muuttui.

Lue myös

Kiina kovistelee ydinpommikonein, Taiwan ampuu propaganda-aseilla – tästä kireässä tilanteessa on kyse

Tällaista vaikuttamista on nähtävissä Purasen mukaan myös Suomessa, vaikkakin pienimuotoisesti. Tästä esimerkiksi käy Mika Niikon (ps) voitelu, ja myös Suojelupoliisi on ottanut Kiinan toiminnan tarkempaan syyniin.

Sekä Kallio että Puranen katsovat mielenkiinnolla myös Intian suuntaan ja Kashmirin alueeseen. Vain pari vuotta sitten alueella käytiin kahakka, jossa kuoli kymmeniä sotilaita ja toistasataa haavoittui. Väkivaltaisuudet pulpahtelevat vähän väliä pintaan ja kimuranttiin soppaan vaikuttaa myös Pakistan sekä Afganistanin tilanne.

Kiina ja Intia kuitenkin molemmat tietävät, ettei isompaa sotilaallista konfliktia kannata aloittaa.

Lähi-itä: ongelmia toisen perään

Millä tahansa mittarilla tarkasteltuna Lähi-itä on ollut 2000-luvun pahin konfliktinäyttämö. George W. Bushin aloittama terrorisminvastainen sota toi sotilaat Irakiin, mikä edesauttoi terroristijärjestö al-Qaidaa muuttumaan Irakissa ja Syyriassa brutaaliksi Isisiksi.

Syyrian sisällissota on läikkynyt rajojen yli Libanoniin, Turkkiin ja Irakiin, ja maata ovat pommittaneet Yhdysvaltain koalitio, Israel sekä Venäjä. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit pommittavat parhaillaankin Jemenin huthikapinallisia.

Muun hyvän lisäksi Yhdysvallat vetäytyi yksipuolisesti Donald Trumpin johdolla JCPOA-sopimuksesta eli tuttavallisemmin Iranin ydinsopimuksesta. Sen seurauksena Iran alkoi uhkailla ja rikastaa uudelleen uraania sekä tehdä kiusaa Persianlahdella laivaliikenteelle.

Alueella on lisäksi alkanut valtatasapainoa järkyttävä murros, kun Yhdysvallat on antanut signaaleja vetäytymisestä.

– Jos tullaan tilanteeseen, että USA ei olekaan jonkun takana, kuten nyt Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien, toimijat joutuvat neuvottelemaan uudelleen paikallisten toimijoiden kuten Iranin kanssa. Tämä elementti voimistuu mitä enemmän USA keskittyy Venäjään ja Kiinaan eikä Lähi-itään, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo.

Paljon riippuu JCPOA-neuvotteluista.

Iran ja Saudi-Arabia käyvät jo eräänlaista proxy-sotaa Jemenissä, sillä Iran tukee saudeja vastaan sotivia hutheja. Tässä piilee riski. Saudi-Arabia on jo Kiinan avustuksella alkanut rakentaa omia ballistisia ohjuksia, ja Alarannan mukaan huonoin skenaario on sodan syttyminen maiden välille.

– Toiveikkaampi on, että USA:n vetäytyminen pakottaa osapuolet tiiviimmin neuvottelupöytään, jossa luodaan mekanismeja sen varalle, ettei tilanne pääsisi eskaloitumaan. Se on molempien intresseissä. Saudien, jos USA:n turvatakuisiin ei enää voi luottaa, ja Iranille on tärkeää päästä uudelleen integroitumaan kauppavirtoihin, Alaranta mainitsee.

Iran voi siis käyttää iskuja painostuskeinona, vaikka se pyrkiikin tilanteen normalisoimiseen.

Suuremmassa kuvassa ongelmia aiheuttavat myös Iranin tukemat shiiamilitantit Syyriassa ja Irakissa sekä vastaavasti Turkin tukema kirjava joukko sunnalaisia ryhmiä Syyriassa.

– Niiden olemus on siitä hankala, ettei tiedetä, miten ne tottelevat isäntämaiden käskyjä ja miten tilanne kehittyy, Alaranta kertoo.

Lisäksi Muslimiveljeskunta aiheuttaa skismoja. Turkki ja Qatar tukevat sitä, kun taas Saudit ja Arabiemiraatit vastustavat. Samoin liikkeen kokee ongelmaksi Ranska, joka liittoutui Kreikan ja Kyproksen kanssa Alarannan mukaan hyvinkin näkyvästi ja solmi sopimuksen, jossa Turkki nähdään aggressiivisena toimijana.

– Jännittyneet blokit ja geopoliittinen taisto linkittävät Lähi-idän Välimereen. Pahimmillaan näytti, että Turkin ja Kreikan välinenkin tilanne kehittyisi avoimen sodan piiriin, Alaranta sanoo.

Pidemmällä tähtäimellä voi seurata vesipula Syyriassa ja Irakissa, mikäli Eufratin yläjuoksua hallitseva Turkki alkaa säännöstellä ja padota jokia.

Toinen sisäisestä ongelmista alkava konflikti voisi muistuttaa Isisin nousua, mikäli talousahdinko ja hallinnon harjoittama sorto eri valtioissa jatkuvat. Tämä voi jälleen synnyttää radikaalijärjestön, joka sotii ensin omaa hallintoaan ja sitten muita vastaan.

Lue myös

Mitä tiedämme kuolleesta Isis-johtajasta?

Lue myös

Isis tekee uutta tulemista Syyriassa – vankilahyökkäys pelottava voimannäyttö

Etelä- ja Väli-Amerikka: rauhaisaa

Latinalainen Amerikka tunnetaan sekä upeasta luonnostaan että alkuperäiskansoistaan ja myös villinä rehottavasta huumeiden ja erityisesti kokaiinin tuotannosta. Aikanaan eurooppalaiset valloittajat piirsivät rajat verellä ja tulella, ja parina viime vuosisatana seudulla on käyty runsaasti sissisotia sekä kärsitty sotilasjunttien sorrosta, mutta tällä hetkellä vallitsee rauha ja välit ovat pääosin kunnossa.

Selkein kiista on Bolivian ja Chilen sekä osin Perun välillä. Bolivia menetti 1800-luvulla merikaistaleensa Chilelle, ja siitä aiheutuu vieläkin kitkaa, jota on selvitelty aina Haagin tuomioistuimessa asti.

– On silti hyvin epätodennäköistä, että tämä eskaloituisi aseelliseen konfliktiin asti, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell.

Pientä kitkaa on myös Venezuelan ja Kolumbian välillä, kun talousromahduksen kärsineestä Venezuelasta on paennut miljoonittain ihmisiä rajan yli. Rajaseudulla toimii myös sissejä ja huumejengejä eli se on epävakaata, mutta valtioiden välistä yhteenottoa tuskin tapahtuu.

Väli-Amerikassa vastaavasti Nicaragua on epävakaa ja hieman riidoissa rajanaapuriensa kanssa, mutta konfliktiherkkyys on silti sama kuin muuallakin: äärimmäisen epätodennäköinen. Seudulle kuvaavaa on, ettei Costa Ricalla edes ole armeijaa.

Yksi avohaava Argentiinan kyljessä ovat Islas Malvinas tai englantilaisittain Falklandin saaret, joita Britannia pitää edelleen hallussaan. Asiaa pitävät edelleenkin tapetilla erityisesti peronistiset hallitukset. Vuonna 1982 sotilasjuntta keksi yrittää saarten valloitusta, huonolla menestyksellä.

– Argentiina sai niin pahasti köniinsä, että on hyvin epätodennäköistä, että tekisivät uudestaan sen virheen yrittää saada saaret väkivalloin takaisin, Wigell sanoo.

Afrikka: sarvessa kiehuu

Maailman toiseksi suurimman mantereen valtiot ovat nykymuodossaan pääosin hyvin nuoria. Moni on päässyt eroon diktatuurista vasta aivan hiljattain, moni joutunut juuri sotilasjuntan alle ja sisäistä myllerrystä on monin paikoin. Tästä huolimatta sotapolulle lähtöä ei enimmäkseen ole näköpiirissä.

Sisäiset ongelmat ovat jopa päin vastoin johtaneet tiiviimpään valtioiden väliseen yhteistyöhön ja neuvonpitoon. Paras esimerkki on Sahelin alueelta läntisestä Afrikasta, jossa useita valtioita haastaa kansainvälisiin jihadistijärjestöihin linkittyneiden aseellisten ryhmien toiminta.

– Konfliktit sisältävät rajat ylittävien verkostojen toimintaa, joka on enemmänkin, ei ehkä ongelmattomasti tuonut valtioita yhteen, mutta katalysoinut turvallisuusyhteistyötä valtioiden välillä, Katariina Mustasilta sanoo.

Maiden välisten suhteiden kannalta hän pitää huolestuttavimpana Afrikan sarvea, enimmäkseen Etiopian ja sen naapurien välisiä suhteita. Etiopia on puuhaamassa Niilille massiivista vesivoimalaitosta, jonka haittavaikutuksia alajuoksulla olevat Egypti ja Sudan pelkäävät. Lisäksi Sudanin ja Etiopian välit ovat pahasti tulehtuneet viime vuosina ja rajoilla on ollut väkivaltaisuuksia.

– Jotkut ovat puhuneet Egyptin voimankäytöstä. Teen selväksi, ettei mikään voima voi pysäyttää Etiopiaa rakentamasta patoa, Nobel-rauhanpalkittu pääministeri Abiy Ahmed Ali lausui vuonna 2019.

– Jos on tarve lähteä sotaan, me voimme saada miljoonia valmiuteen. Jotkut voisivat ampua ohjuksen, toiset pudottaa pommeja. Mutta se ei ole meidän kenenkään intresseissä, hän jatkoi.

Mustasillan mukaan Afrikan sarvea rasittavat maiden sisäiset epävakaudet, kuten Etiopian sisäinen konflikti. Tigrayn alueella on kapinallisia, joita vastaan Eritrea on antanut sotilaallista tukea.

– Kun maan sisällä on epävakautta, se tekee sen haavoittuvaisemmaksi erilaisille ulkopuolelta tuleville haasteille ja vaikutuksille, ja se voi muuttaa alueellisia tasapainosuhteita sekä sisäisessä konfliktissa olevan maan ulkopoliittista strategiaa että muiden valtioiden ulkopoliittista strategiaa suhteessa siihen valtioon.

Eskaalatio ei olisi järkevää kenellekään, mutta epävakaus tekee tilanteesta Mustasillan mukaan arvaamattoman. Epävakaa on myös rajanaapuri Somalia, jossa kansainvälisen AMISOM-rauhanturvaoperaation mandaatti on katkolla maaliskuussa. Uudistetun Afrikan unionin vetämän rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta käydään keskustelua, ja pelkona on, että mikäli ulkovaltojen tuki heikkenee, ääri-islamistinen Al-Shabaab voisi jopa kaapata Talibanin tyyliin vallan tai ainakin suurempia osia maasta itselleen. Tämä skenaario on kuitenkin epätodennäköinen.

Pidemmällä aikavälillä ollaan oikeutetusti yhä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista konflikteihin.

– Kriisit ja tilanteen pahenemiset voivat myös luoda yhteistyötä yhteisöjen tai maiden välillä, kun on tarpeen tehdä jotain, Mustasilta toteaa.

Tärkeää tulee tulevaisuudessa olemaan, että valtiot löytävät muuttuvissa oloissa rauhanomaisia tapoja mennä eteenpäin ja sopia esimerkiksi rajoilla olevien vesivarojen käytöstä.

LÄHDE: Iltalehti/Jaakko Isoniemi 22.03.2022

Lue myös

Tuomiopäivän kello 100 sekunnin päässä maailman­lopusta – ”Sivilisaation loppu toden­näköisempi”21.01.2022

Yhdysvallat yritti etsiä Venäjän piilottamia haittaohjelmia jo kuukausia ennen tankkien vyörymistä rajan yli.

Yhdysvaltojen armeijan kybersotilaista, siviilitoimijoista ja it-yritysten työntekijöistä koostuva tiimi oli paikalla Ukrainassa jo kuukausia ennen Venäjän aloittamaa hyökkäystä. Financial Times kertoo, että tiimi auttoi puolustamaan Ukrainan kriittistä infrastruktuuria Venäjän kyberhyökkäyksiltä.

Venäjä on iskenyt maahan kyberhyökkäyksillä jo vuosia. Yhdysvallat tuli apuun vuonna 2015, jolloin sähköverkkoon kohdistunut isku jätti osan Kiovasta tunneiksi ilman sähköä. Loka- ja marraskuussa suoritettu tehtävä oli kuitenkin erilainen.

Tarkoitus oli valmistautua sotaan. Operaation tuntevat ihmiset kuvailivat, että Venäjän piilottamien haittaohjelmien löytämisellä oli kova kiire. Ennen tankkien vyörymistä rajan yli satoihin Ukrainan tietokoneisiin iskettiin dataa tuhoavalla haittaohjelmalla, joka oli piilotettu verkkoihin jo etukäteen. Kaikkea ei ehditty löytää.

Laajempia kriittisen infrastruktuurin lamauttavia kyberhyökkäyksiä Ukrainassa ei ole kuitenkaan nähty. Vuosien työskentely ja viimeisten kuukausien intensiivinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on saattanut vaikuttaa tilanteeseen.

LUE MYÖS

Putinia vastustavat hakkerit korkkasivat Venäjän virastoja – vahva viesti tuli kaikille selväksi

Pankkeja kehotetaan varautumaan kyberhyökkäyksiin

Yhdysvaltojen sotilaat ja siviilityöntekijät löysivät ja puhdistivat dataa tuhoavan haittaohjelman Ukrainan rautatieverkosta. Kun hyökkäys alkoi, ainakin miljoona siviiliä pakeni taisteluita rautateitse.

Mikäli haittaohjelma olisi päässyt valloilleen, sen seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset. Samankaltainen haittaohjelma jäi kuitenkin huomaamatta rajavartijoiden järjestelmissä.

Kun sadat tuhannet naiset ja lapset pakenivat hyökkäystä Romaniaan, rajanylityspaikan tietokoneet jumittuivat. Tämä pahensi jo valmiiksi käynnissä olevaa kaaosta.

Ukrainan sodan kyberrintamaa seuranneet asiantuntijat ovat olleet ihmeissään siitä, ettei laajoja tai menestyksekkäitä kyberhyökkäyksiä ole toistaiseksi nähty. Tilannetta käsitelleeseen Naton kokoukseen osallistunut eurooppalainen viranomainen arvioi, ettei Venäjä ole vielä ottanut käyttöön kybersodankäynnin eliittijoukkoja.

LUE MYÖS

Ukrainasta löytyi toinenkin dataa tuhoava haittaohjelma – linkit Venäjään vahvistuvat

LÄHDE: TIVI/Joakim Kullas 10.03.2022

Britannian ulkoministeri varoittaa, ettei Ukraina tule jäämään Venäjän viimeiseksi kohteeksi.

Britannian ulkoministeri Elizabeth Truss varoittaa etteivät Venäjä ja sen presidentti Vladimir Putin tule lopettamaan valloituksia Ukrainaan, mikäli Venäjä pääsee maan osalta haluamaansa lopputulokseen. Hänen mukaansa tästä syystä on tärkeää, että Britannia ja sen liittolaiset vastustavat toimillaan näitä pyrkimyksiä.

– Meidän täytyy pysäyttää Putin, sillä hän ei tule pysähtymään Ukrainaan, Truss sanoi Expressin mukaan Mail on Sundayn haastattelussa.

Trussin mukaan Venäjän presidentti on tehnyt hyvin selväksi, että hän haluaa kääntää kelloja 1990-luvulle tai jopa sitä aiemmaksi.

– Putin on sanonut tämän kaiken julkisesti, että hän haluaa luoda Suur-Venäjän, että hän haluaa palata tilanteeseen jossa Venäjä vielä hallitsi isoja osia Itä-Eurooppaa.

Seuraavana Venäjän kohteena saattaisivat Trussin mukaan olla esimerkiksi Baltian tai Länsi-Balkanin maat.

– Se voi olla Ukraina ensi viikolla, mutta mikä maa tulee sen jälkeen olemaan vuorossa?

LÄHDE: Verkkouutiset/Perttu Koistinen 20.02.2022