Taakka tiedonjakosivusto – seuraa lopun ajan mielenkiintoisimpia aiheita

Sodanuhka

Sodanuhka – kolmas maailmansota eli Googin-sota ottaa askelia

Tälle sivulle kootaan aiheeseen liittyviä uutisia

USA:n amiraali: Tällainen on seuraava maailmansota

Uudet teknologiat muuttavat entisen Nato-komentajan mukaan merkittävästi sodankäynnin luonnetta.

Tukialussodankäynti – varsinkin sellaisena kuin se lähes sata vuotta sitten sai alkunsa – on käymässä vanhanaikaiseksi ja merenalaisten uhkien haastamaksi. Kuvassa lentotukialus USS Theodore Roosevelt. LEHTIKUVA/AFP
Tukialussodankäynti – varsinkin sellaisena kuin se lähes sata vuotta sitten sai alkunsa – on käymässä vanhanaikaiseksi ja merenalaisten uhkien haastamaksi. Kuvassa lentotukialus USS Theodore Roosevelt. LEHTIKUVA/AFP

Amerikkalaisamiraali James Stavridis kehottaa maansa päättäjiä ymmärtämään, että Yhdysvaltojen sotilaallinen johtoasema ei enää ole itsestäänselvyys.

– Jos luulette, että tulevaisuuden sodat käydään kuten ennen, jolloin laivojen, lentokoneiden ja panssarivaunujen kehittyneisyys ja lukumäärä ovat dominanssin olennaisin mittari, siinä tapauksessa Yhdysvallat on edelleen kadehdittavassa asemassa, Naton entinen sotilaskomentaja Stavridis toteaa Washington Postiin yhdessä entisen erikoisjoukkoupseerin Elliot Ackermanin kanssa kirjoittamassaan artikkelissa.

– Tukialuslaivastomme on nykyisin vailla vertaistaan. Tukialussodankäynti – varsinkin sellaisena kuin se lähes sata vuotta sitten sai alkunsa – on kuitenkin käymässä vanhanaikaiseksi ja merenalaisten uhkien haastamaksi. Autonomiset teknologiat, kuten miehittämättömien ilma- ja vesialusten parvet saattavat yhdessä hypersoonisten ohjusten kanssa muuttaa voimasuhteet valtamerillä, he sanovat.

Jos Yhdysvaltojen jännitteinen suhde Kiinaan eskaloituisi noin kymmenessä vuodessa kolmanneksi maailmansodaksi, onkin heidän mukaansa syytä kysyä, mitkä olisivat USA:n mahdollisuudet.

– Meidän on tunnistettava se tosiasia, että tulevaisuuden keskeiset asejärjestelmät ovat suurelta osin miehittämättömiä ja usein myös autonomisia. Ostamme ja rakennamme yhä asejärjestelmiä, jotka on suunniteltu sellaisia konflikteja varten, joita emme todennäköisesti enää kohtaa.

Irti menneistä kaavoista

Myös kybersodankäynti tuo Stavridisin ja Ackermanin mukaan tyystin uudenlaisen ulottuvuuden tuleviin sotiin.

– Asiantuntijat ovat soittaneet hälytyskelloja haavoittuvuuksista jo toistakymmentä vuotta. Silti liian moni poliitikko kuvittelee edelleen, että niin kauan kuin heidän pankkitilinsä ja kotiverkkonsa on suojattu salasanoin, kansallinen turvallisuusinframme pysyy hyvin suojattuna ja koskemattomana. Ongelmaan kohdistettuine riittämättömine sotilas- ja siviiliresursseinemme olemme kuitenkin menossa kohti ”kyber-Pearl Harboria”, he varoittavat.

Jos Yhdysvallat haluaa säilyttää johtoasemansa, se tarvitsee heidän mukaansa merkittävää panostusta hyökkäyksellisiin kybersuorituskykyihin, eliittijoukkoihin ja miehittämättömiin ajoneuvoihin.

– Kaikkein eniten me tarvitsemme aktiivista mielikuvitusta. Meidän tulisi koota näkemyksiä paitsi turvallisuuden ammattilaisilta, myös historioitsijoilta, kirjoittajilta, ulkopolitiikan asiantuntijoilta ja taidealojen edustajilta, Jos aiemmin on yhtään epäröity, viimeistään pandemian olisi osoitettava johtajillemme, miten tärkeää on kaavoihin kangistumaton ajattelu, kun kyse on maahamme kohdistuvien tulevien uhkien ennakoinnista ja kriisin välttämisestä ennen kuin se on jo ovella, he toteavat.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 21.03.2021


IRANILLA PIAN TOIMIVA YDINASE – mitä tekee Israel? – 18.04.2021


Varoitus Venäjästä: Yhä suurempi vaara sotaan

Moskovan uusi turvallisuusstrategia esittää Venäjän sekä lännen vastustajana että sen pelastajana.

Presidentti Vladimir Putin vahvisti heinäkuun alussa Venäjän uuden kansallisen turvallisuusstrategian, jota Kremlin ohjauksessa toimivat tiedotusvälineet olivat ehtineet rummuttaa jo kuukausien ajan.

Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin luonnehti strategiaa oitis merkittäväksi, kun taas brittiläinen Venäjä-ekspertti, professori Mark Galeotti piti sitä vainoharhaisena.

Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) asiantuntijat ovat tällä viikolla esittäneet strategia-asiakirjasta oman arvionsa. Heidän mukaansa Venäjä näyttää nyt valmistautuvan pitkäkestoiseen konfliktiin länttä vastaan.

– On yhä suurempi vaara, että aseellinen konflikti eskaloituu paikallisesta alueelliseksi sodaksi, johon osallistuu muun muassa ydinasevaltioita, FOI:n tutkijat Gudrun Persson ja Carolina Vendil Pallin arvioivat Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian julkaisemassa artikkelissa.

Menneen suuruuden kaiho

Uusi strategia ei Perssonin ja Vendil Pallinin mukaan sisällä täsmällisiä suunnitelmia, mutta edeltäjiensä tapaan se antaa viitteitä Venäjän suunnasta. Osa asiakirjasta keskittyy maan sisäiseen turvallisuuteen, mutta myös suhdetta ulkomaailmaan käsitellään luonnollisesti laajalti.

– Kaikki muotoilut yhteistyön tekemisestä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa strategisen tasapainon säilyttämiseksi ovat poissa, samoin maininnat Venäjän yhteistyöstä EU:n kanssa. Ulkopoliittinen osuus on lyhentynyt kahdestakymmenestä kappaleesta seitsemään, he sanovat.

– Lännenvastainen retoriikka on entisestään koventunut. Nyt puhutaan ”epäystävällisistä maista” ja lännen yrityksestä ”säilyttää hegemoniansa”. Samaan aikaan sanotaan liberaalin läntisen mallin olevan kriisissä ja lännen yrittävän horjuttaa perinteisiä arvoja, vääristellä historiaa, tarkistaa näkemystä Venäjän roolista ja paikasta maailmassa sekä palauttaa fasismi kunniaan, he toteavat.

Venäjä esitetään asiakirjassa heidän mukaansa yhtä aikaa maana, joka on kääntänyt selkänsä lännelle ja jonka tehtävänä kuitenkin on puolustaa koko läntistä sivilisaatiota. Tämän tulkinnan he muistuttavat edustavan presidentti Putinin hellimää näkemystä Venäjästä ”kolmantena Roomana”.

Strategiasta löytyy heidän mukaansa toinenkin epäjohdonmukaisuus:

– Venäjän tulee tavoitella johtoasemaa vaarallisessa maailmassa, jossa toimintaympäristön muutos sisältää uusia mahdollisuuksia huipputeknologisessa kilpajuoksussa. Samaan aikaan herätellään henkiin kansallisvaltion ja imperiumin mennyttä suuruutta. Valtiollinen ohjaus ja kontrolli ovat avainsanoja, sortotoimet riippumattomia poliittisia voimia vastaan välttämättömyys, Persson ja Vendil Pallin kiteyttävät.

– Ajatus dynaamisesta tulevaisuuden valtiosta heijastelee menneisyyttä – paradoksi, joka ei ole haaste vain Venäjälle.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 24.07.2021


Vladimir Putinilta suora uhkaus: ”Pystymme tarvittaessa kohtalokkaisiin iskuihin”

Ruotsalaistutkijoiden mukaan mukaan Venäjän lännenvastainen retoriikka on koventunut.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan maan laivasto on tarpeen vaatiessa valmis koviin ennakoimattomiin iskuihin.

”Pystymme havaitsemaan minkä tahansa vihollistoiminnan veden pinnalla, veden alla tai ilmassa ja pystymme tarvittaessa kohtalokkaisiin iskuihin niitä vastaan”, Pietarin laivastoparaatissa sunnuntaina puhunut Putin sanoi Deutsche Wellen ja Reutersin mukaan.

”Venäjän laivastolla on kaikki mitä tarvitaan maan ja kansallisten intressien suojelemiseen”, hän jatkoi.

LUE MYÖS

Tutkimuslaitos: Suomesta on tulossa käytännössä Naton jäsen – nyt tulee välttää ”illuusiota” Venäjästä

Uutistoimistot tulkitsevat kovan lausunnon reaktiona kesäkuussa tapahtuneelle välikohtaukselle, jossa Britannian armeijan HMS Defender kävi Venäjän aluevesinään pitämällä alueella Krimin lähellä. Britannia tulkitsee alueen kuuluvan Ukrainalle.

Putin korosti puheessaan myös Venäjän asevarustelua ja erityisesti uusia hypersoonisia asejärjestelmiä.

Ruotsin kokonaispuolustuksen tutkimuslaitos FOI julkisti maanantaina arvionsa Putinin heinäkuun alussa vahvistamasta Venäjän turvallisuusstrategiasta. FOIn tutkijoiden mukaan Putinin Venäjä valmistautuu pitkäkestoiseen konfliktiin lännen kanssa vastaan.

”On yhä suurempi vaara, että aseellinen konflikti eskaloituu paikallisesta alueelliseksi sodaksi, johon osallistuu muun muassa ydinasevaltioita”, FOI:n tutkijat Gudrun Persson ja Carolina Vendil Pallin arvioivat.

Perssonin ja Vendil Pallinin mukaan Venäjän lännenvastainen retoriikka on koventunut.

”Kaikki muotoilut yhteistyön tekemisestä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa strategisen tasapainon säilyttämiseksi ovat poissa, samoin yksityiskohdat Venäjän yhteistyöstä EU:n kanssa. Lännenvastainen retoriikka sen sijaan on koventunut entisestään: nyt puhutaan suoraan epäystävällisistä maista.”

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 25.07.2021


Tällaisia ovat Venäjän uudet tuomiopäivän koneet

Pohjana käytetään Iljushinin Il-96-400M-matkustajakonetta.

Il-96-400M-matkustajakone sisältä. KUVA: Alex Beltyukov, Wikimedia Commons
Il-96-400M-matkustajakone sisältä. KUVA: Alex Beltyukov, Wikimedia Commons

Venäjä aikoo rakennuttaa kaksi uutta ”tuomiopäivän konetta”. Asiasta uutisoivat muun muassa Defence News ja Business Insider.

Koneen pohjana käytetään Iljushinin Il-96-400M-matkustajakoneita. Yli 400-paikkaisen matkustajakoneen erikoisuus on, ettei siinä ole juurikaan ikkunoita: Koneen ainoat ikkunat sijaitsevat koneen keulassa.

Ikkunoita on vähän, sillä koneet on tarkoitettu toimimaan myös ydinsodassa. Ne ovat ikään kuin ”komentokeskuksia”, jotka voivat toimittaa viestejä joukoille, mukaan lukien sukellusveneille, ja ne voivat tankata ilmasta.

Koneita valmistetaan kaikkiaan kaksi. Niistä ensimmäinen on jo rakenteilla.

Yhdysvalloilla vastaavat koneet on valmistettu Boeing 747-koneista. Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan kone on suojattu sähkömagneettisilta pulsseilta ja ydin- ja lämpövaikutuksilta. Satelliittitekniikan avulla viestejä voi lähettää maailmalaajuisesti.

Ensimmäiset amerikkalaiset ja venäläiset ”tuomiopäivän koneet” rakennettiin kylmän sodan aikana ja ne on suunniteltu pahimpia skenaarioita, kuten ydinsotaa, varten. Niillä on kuitenkin myös muita käyttötehtäviä ja ne lentävät säännöllisesti osana rutiinitoimintaa.

Venäjän mukaan kolmas kone on rakenteilla tulevaisuudessa.

Katso kuvat muokkaamattomasta Il-96-400M-koneista alta.

#Russia– Il-96-400M to become doomsday plane.
The two prototypes of Il-96-400M, the canceled Russian wide-body airliner, are going to become doomsday planes.
Previous reports indicated that the planes were to be turned into VIP transporters for carrying Russia’s top officials. pic.twitter.com/MJrKFSaiYP

— Mete Sohtaoğlu (@metesohtaoglu) July 26, 2021

https://t.co/XzSjP8BTHq

This is the plane. Quite the build.

— Clint (@Sp0rtsFanatic) July 28, 2021

LÄHDE: Verkkouutiset/Elisa Hyvärinen 30.07.2021


Lietsooko joku sotaa Itämerelle?

Yhdysvaltojen hävittäjä­aluksen sijainti väärennettiin Venäjän meri­alueelle

Viimeisen vuoden aikana kansainväliseen merenkulun tietokantaan on väärennetty noin sadan sotalaivan paikkatietoja.

Joku tai jotkut ovat onnistuneet lähettämään kansainväliseen AIS-järjestelmään vääriä tietoja länsimaisten sotalaivojen sijainnista. Kuva Naton fregattien vierailusta Turussa viime syksynä. Kuva: Tatu Lertola
Joku tai jotkut ovat onnistuneet lähettämään kansainväliseen AIS-järjestelmään vääriä tietoja länsimaisten sotalaivojen sijainnista. Kuva Naton fregattien vierailusta Turussa viime syksynä. Kuva: Tatu Lertola

Ilmeisesti noin sadan sota-aluksen paikkatietoja on väärennetty viime elokuun jälkeen kansainväliseen tietojärjestelmään, jonka tehtävänä on estää esimerkiksi laivojen törmäyksiä merellä, kertoo The Wired -lehti.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen hävittäjä USS Roosevelt kulki paikkatietojen perusteella viime marraskuussa neljä kilometriä Venäjän aluevesirajan sisäpuolella lähellä Kaliningradia.

Paikkatietojen mukaan länsimaiset sotalaivat olisivat kesäkuun aikana käyneet Kaliningradin lähistöllä Venäjän alueella jopa viiteen kertaan.

Eräässä tapauksessa puolalainen sotalaiva näytti seuraavan täsmälleen samaa reittiä kuin ruotsalainen laiva viittä päivää aiemmin, mikä viittaa digitaaliseen väärennökseen.

Väärennetyt paikkatiedot on havainnut esimerkiksi SkyTruth- ja Global Fishing Watch -järjestöjen data-analyytikko Bjorn Bergman.

Hän kiinnitti maaliskuussa huomiota Dagens Nyheterin uutiseen, jonka mukaan yhdeksän Ruotsin laivaston aluksen sijainti oli väärennetty Venäjän alueelle.

Laivat välittävät tietoja esimerkiksi sijainnistaan, suunnastaan ja nopeudestaan niin sanottuun AIS-järjestelmään. Sotalaivat eivät tietoja aina välitä, tai ne saattavat käyttää vääriä tunnistetietoja.

Hän havaitsi väärennetyiksi vahvistetuissa paikkatiedoissa tiettyjä yhtäläisyyksiä, joiden perusteella hän laati järjestelmään haun, joka paljasti sata todennäköisesti väärennettyä paikkatietoa. Hän pystyi vahvistamaan useat paikkatiedot väärennöksiksi muun muassa satelliittikuvien perusteella.

Väärennetyt tiedot ovat liittyneet yleensä länsimaisten sotalaivojen liikkeisiin, ja vain parissa tapauksessa niissä on mainittu venäläisten sota-alusten liikkuneen luvatta vierailla aluevesillä.

Väärennökset on luotu todennäköisesti jonkinlaisella AIS-simulaattoriohjelmalla ja syötetty järjestelmään maalla sijaitsevien AIS-vastaanottimien kautta.

Bergman ei ole löytänyt jälkiä siitä, kuka väärennettyjä tietoja on järjestelmään syöttänyt.

LÄHDE: IltaSanomat/Perttu Pitkänen 03.08.2021


Kommunistipuolueen lehti Kiinassa kehottaa ”rankaisemaan Liettuaa”

Kurinpalautukseen voisivat China Timesin mukaan osallistua myös Venäjä ja Valko-Venäjä.

Liettua ja Kiina ovat ajautuneet kiihtyvään sanasotaan ja diplomaattiseen selkkaukseen, jonka taustalla on suunnitelma Taiwanin edustuston avaamisesta Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan.

Presidentti Xi Jinpingin kommunistihallinto, joka pitää demokraattista Taiwania Kiinan kapinallisena maakuntana, suhtautuu edustustohankkeeseen provokaationa. Kiinan Vilnan-suurlähettiläs on kutsuttu tapauksen vuoksi kotiin ja Liettuan Pekingin-lähettilästä vaadittu poistumaan maasta.

Financial Timesille antamassaan haastattelussa Liettuan presidentti Gitanas Nauseda vakuuttaa, että hänen maansa ei tule taipumaan Kiinan eikä muiden autoritaaristen valtioiden painostuksen edessä.

– Haluaisimme, että meillä olisi Kiinan kanssa suhteet, jotka perustuvat keskinäiselle kunnioitukselle. Muussa tapauksessa vuoropuhelu muuttuu yksipuolisiksi uhkavaatimuksiksi – vaatimuksiksi, jotka eivät ole kansainvälisissä suhteissa hyväksyttäviä, Nauseda sanoo.

Hän toivoo Kiinan ottavan päätöksen suurlähettiläänsä kotiin kutsumisesta uuteen harkintaan, mutta korostaa Liettuan olevan vapaa valitsemaan, minkä maiden ja alueiden kanssa se omia talous- ja kulttuurisuhteitaan kehittää.

Sekä Yhdysvaltain ulkoministeriö että Euroopan unionin ulkosuhdehallinto ovat lausunnoissaan asettuneet Liettuan tueksi ja tuominneet Kiinan painostusyritykset, joille ei toistaiseksi näy loppua.

– Se, että Liettua sallii Taiwanin viranomaisten avata toimiston Taiwanin nimissä, on äärimmäisen holtitonta käytöstä, joka tulee ravistelemaan Kiinan ja Liettuan välejä, Kiinan kommunistipuolueen alaisuudessa toimiva sanomalehti Global Times kirjoittaa.

”Liettuaa on rangaistava”

Taiwanin kysymys koskee Global Timesin mukaan Kiinan ”ydinintressejä”, joihin kajoamalla Liettua on mennyt ”liian pitkälle”

– Maa, jolla on vain kolmen miljoonaa asukkaan väestö, on Euroopan venäjänvastaisin. Ehkä se on tottunut harjoittamaan provosoivaa ulkopolitiikkaa ja kääntänyt venäjänvastaiset tuntemuksensa kohti Kiinaa, jonka kanssa sillä ei koskaan ole ollut konflikteja, lehti selittää.

– Kiinan on ryhdyttävä voimakkaisiin toimiin Liettuaa vastaan. Jos Liettua pitää pintansa, Kiinan on oltava valmis katkaisemaan suhteet maahan. Lisäksi Kiinan pitäisi yhdistää voimansa Venäjän ja Valko-Venäjän – Liettuan kahden rajanaapurin – kanssa sen rankaisemiseksi.

Kokemukset vuosikymmeniä kestäneestä neuvostomiehityksestä ovat presidentti Nausedan mukaan opettaneet Liettualle, että kun demokratia on uhattuna, sitä on syytä tinkimättömästi puolustaa.

–  Toisinaan naapurimme ja eräät muut maat eivät kovinkaan paljon pidä periaatteistamme ja arvoistamme. Me emme kuitenkaan voi valita toista tietä, vaan tämä on meidän tiemme. Ymmärrämme oikein hyvin, että kaikkein helpoin se ei ole, hän toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 18.08.2021


Raportti: Venäjä ja Kiina voisivat sopia sodasta

Itäisten suurvaltojen yhteistyöhön saattaa tutkijoiden mielestä sisältyä pirullinen juoni.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping. LEHTIKUVA/AFP Valeriy Sharifulin
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping. LEHTIKUVA/AFP Valeriy Sharifulin

Venäjä ja Kiina ovat viime vuosina tiivistäneet sotilaallista yhteistyötään nopeassa tahdissa. Presidentti Vladimir Putin on vihjaillut maiden olevan etenemässä kohti suoranaista liittosuhdetta, mutta todellisuus on tuoreen tutkimusraportin mukaan toinen: venäläiskenraalien silmissä Kiina on edelleen potentiaalinen vihollinen, ja esikunnissa laaditaan suunnitelmia sen mukaisesti.

Vaikka maiden keskinäinen epäluulo on juurtunut syvälle, Putin kokee nyt välttämättömäksi tukeutua Aasiaan ja Kiinan johtaja Xi Jinping hakee Venäjästä kumppania omille pyrkimyksilleen Tyynellämerellä, Viron ulkopoliittisen instituutin tutkijat James Sherr ja Frank Jüris kirjoittavat Tallinnan Lennart Meri -konferenssin yhteydessä julkaistussa raportissa.

Ainakaan toistaiseksi Venäjän ja Kiinan julistama ”strateginen kumppanuus” ei heidän mukaansa täytä liittosuhteen tunnusmerkkejä, koska keskinäisiä turvatakuita ei tiettävästi ole annettu. Historialliset yhtymäkohdatkaan eivät nykytilanteeseen sellaisenaan sovellu.

– Koukuttava, mutta tutkimatta jäänyt yhtäläisyys löytyy Saksan ja Japanin vuonna 1936 solmimasta anti-Komintern-sopimuksesta, jonka taustalla vaikutti ideologinen ja geopoliittinen vastakkainasettelu yhteistä vihollista kohtaan, he toteavat.

Brittiläisellä James Sherrillä on yli neljännesvuosisadan kokemus Venäjään liittyvästä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimuksesta ja neuvonannosta. Jüris on Kiinaan erikoistunut tutkija Viron kansainvälisessä puolustustutkimusinstituutissa.

Pirullinen skenaario

Anti-Komintern-sopimukseen, kuten myöskään Venäjän ja Kiinan kumppanuussuhteeseen, ei sisältynyt kovia sitoumuksia. Osapuolten yhteinen vihollinen oli silloin Neuvostoliitto, mutta kun sota syttyi, Japani keskittyikin taistelemaan Yhdysvaltoja vastaan.

Jos Venäjä ryhtyy uuteen sotaan, todennäköisin kohde on Sherrin ja Jürisin mukaan Ukraina tai Valko-Venäjä, Kiinan kohdalla puolestaan Taiwan. Keskinäisiä turvatakuita ei ole annettu, mutta asetelmaan liittyy heidän mielestään erityisen pirullinen kysymys.

– Voisiko kumppanuksista toinen nähdä, että toisen sota tarjoaisi mahdollisuuden oman sodan aloittamiseen?

Vielä viheliäisempi skenaario voisi heidän mukaansa olla se, että Moskovan ja Pekingin kesken olisi tällaisesta marssijärjestyksestä jo ennalta sovittu.

– Se tosiasia, että tällaiset näkymät ovat pitkälle meneviä, ei tee niistä käsittämättömiä. Mahdollisista seurauksista kärsivien ei myöskään kannata niitä sivuuttaa, he toteavat.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 05.09.2021


Euroopassa kuohuu ja Nato iskee Valko-Venäjälle – Näin alkaa Venäjän suurharjoitus

Yksi Zapad-2021:n kuvitteellisista vihollisista on asiantuntijan mukaan Skandinaviassa.

Taisteluhelikoptereita Zapad-2017-harjoituksessa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Sergei Gapon
Taisteluhelikoptereita Zapad-2017-harjoituksessa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Sergei Gapon

Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-2021-suurharjoitus alkaa virallisesti huomenna ja jatkuu ensi viikon torstaihin. Käytännössä Zapadiin liittyvää harjoitustoimintaa ja joukkojen siirtoja on kuitenkin tehty jo jonkin aikaa.

Neljän vuoden välein toistuvassa harjoituksessa simuloidaan sotilasasiantuntija Michael Kofmanin mukaan konfliktia Venäjän ja puolustusliitto Naton välillä.

– Vaikka Venäjän asevoimat pitääkin itseään Natoon nähden verrattain alivoimaisena alueellisessa tai laajamittaisessa sodassa, on Zapadin tarkoituksena kertoa tällaisen konfliktin mahdollisista kustannuksista ja eskalaatioriskeistä, Center for Naval Analyses -tutkimuslaitoksen Venäjän ohjelmaa johtava Kofman savaa War on the Rocksin analyysissään.

Kofmanin mukaan ”läntinen koalitio” sotii harjoituksessa tavallisesti Venäjän ja Valko-Venäjän joukkoja vastaan. Simuloituihin vihollisiin kuuluvat yleensä naapurin Nato-maat, joita Yhdysvallat tukee.

Vuonna 2017 kuvitteellisina vihollisina olivat Veishnoria, Lubenia ja Vesbaria. Kofmanin mukaan ne esittivät Liettuaa, Latviaa ja Puolaa, jotka yrittivät jakaa Valko-Venäjän ja napata sen luoteisosat.

Valko-Venäjältä annettujen tietojen perusteella tämän vuoden harjoituksen skenaario lähtee poliittisesta kuohunnasta Euroopassa. Länsimaiden kerrotaan pyrkivän ensin horjuttamaan Valko-Venäjää ei-sotilaallisin keinoin. Kun tämä ei onnistu, otetaan käyttöön voimakeinot. Venäjän ja Valko-Venäjän joukkojen on sitten saatava tämä läntinen koalitio taipumaan vihollisuuksien lopettamiseen hyväksyttävin ehdoin.

Tämän vuoden skenaarion ”vastustajat” ovat kuitenkin suomalaisittain tavallista mielenkiintoisemmat. Tällä kertaa läntinen koalitio koostuu Njariksesta, Pomoriasta ja Napapiirin Tasavallasta. Näistä viimeinen sijaitsee Pohjolasta. Lisäksi lännen puolella taistelee ”terroristijoukkoja”.

– Tämä on kiintoisa muutos. Njaris näyttäisi edustavan Liettuaa ja Pomoria esittää todennäköisesti Puolaa. Napapiirin Tasavallan on todennäköisesti tarkoitus esittää Norjaa tai jotain muuta Skandinavian valtiota, Kofman arvioi.

Hänen mukaansa pohjoinen ulottuvuus merkitsee, että Venäjän Pohjoisella laivastolla on merkittävä rooli harjoituksessa.

Kaksi vaihetta

Michael Kofman kertoo Zapadin koostuvan tavallisesti kahdesta vaiheesta.

Ensimmäisen kolmen päivän aikana simuloidaan Naton operaatiota ja venäläisten ja valkovenäläisten joukkojen vastausta siihen. Tässä vaiheessa testataan Kofmanin mukaan Venäjän kykyä hälyttää asevoimiaan liikkeelle, aktivoida reservejä ja saada joukkoja taistelukentälle samalla, kun se on Naton simuloitujen ilmaiskujen kohteena.

Toisessa vaiheessa Venäjän joukot ”vakauttavat” kriisitilanteen liikkuvalla puolustustaistelulla. Venäjän strategiset joukot suorittavat samalla simuloituja iskuja vihollisvaltioihin.

– Näiden tarkoituksena on osoittaa Venäjän asevoimien kykyä aiheuttaa huomattavaa vahinkoa tavanomaisilla keinoilla ja pakottaa vihollinen luopumaan taistelusta.

Venäjän laivasto harjoittelee samaan aikaan vihollisen pinta-alusten ja lentotukialusosastojen tuhoamista, maihinnousujen torjuntaa ja pitkän kantaman iskuja maakohteisiin.

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 09.09.2021


Ruotsi ja Norja näkevät Venäjän sotaharjoituksessa erittäin huolestuttavia merkkejä: ”On mietittävä, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa”

”Kyseessä on valtavan suuri harjoitus, joka asettaa paineita koko lähialueelle. Me seuraamme harjoitusta tarkkaan, mutta ennen muuta pidämme silmällä sitä, mitä harjoituksen jälkeen tapahtuu”, Ruotsin puolustusministeri sanoo.

Zapad 2021. Parhaillaan käynnissä olevaan Venäjän Zapad-sotaharjoitukseen osallistuu noin 200 000 sotilasta.Kuva: epa09462071
Zapad 2021. Parhaillaan käynnissä olevaan Venäjän Zapad-sotaharjoitukseen osallistuu noin 200 000 sotilasta.Kuva: epa09462071

Ruotsin ja Norjan puolustusministerit Peter Hultqvist ja Frank Bakke-Jensen varoittavat Venäjän parhaillaan käynnissä olevan sotaharjoituksen viesteistä.

”Kyseessä on valtavan suuri harjoitus, joka asettaa paineita koko lähialueelle. Me seuraamme harjoitusta tarkkaan, mutta ennen muuta pidämme silmällä sitä, mitä harjoituksen jälkeen tapahtuu”, Hultqvist kommentoi perjantaina Dagens Nyheterille.

Norjan Frank Bakke-Jensen puolestaan huomauttaa, ettei Venäjän tarvinnut ulottaa harjoitustaan niin kauas kuin se nyt teki. Zapad-2021 -harjoituksen aktiivivaihe kestää ensi torstaihin asti ja ulottuu lähelle EU:n rajoja.

”Harjoitukset olisi voitu tehdä lähempänä Venäjää. Ei ole millään tapaan tarpeen tuoda sotaharjoitusta esimerkiksi meidän rannikkolinjojemme lähelle. Näin ei rakenneta hyviä naapuruussuhteita”, Bakke-Jensen kommentoi uutistoimisto Barents Observerille.

Bakke-Jensen moittii myös sitä, että osa Barentsinmeren alueista on sotaharjoituksen vuoksi suljettu norjalaisilta kalastajilta ja varoitus tästä tuli norjalaisten mukaan liian myöhään.

LUE MYÖS

Professori pelkää Venäjän liukuvan ”kohti kovempaa politiikkaa, joka johtaa kovan linjan vallankaappaukseen” – tätä se tarkoittaa Suomelle

Afganistanin kriisi muutti kertaheitolla valtasuhteet EU:ssa – Käynnissä on ”kunnianhimoinen, mutta erittäin riskialtis” uhkapeli

Voidaanko Euroopan uusi pakolaiskriisi vielä välttää? Rajut rintamalinjat jakavat EU-maat kahteen äärilaitaan

”Sääntöjä on noudatettava. Kyse on kansainvälisistä vesistä, joilla sekä sotaharjoitukset että kalastaminen ovat sallittuja”, hän huomauttaa.

Ruotsin Hultqvist nostaa esiin myös Valko-Venäjän roolin ja katsoo Zapad-harjoituksen kertovan siitä, että Venäjällä on täysi pääsy Valko-Venäjän alueelle.

”Tämä vaikuttaa muihin EU-maihin ja ilman muuta myös Ruotsiin. Kyseessä on ketjureaktio, joka on tulevissa turvallisuusanalyyseissä otettava huomioon. Meidän on mietittävä, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa.”

Venäjän puolustusministeriö on kertonut, että Zapad-harjoutuksia järjestetään myös Valko-Venäjällä. Harjoitukseen osallistuu kaikkiaan 200 000 sotilasta.

Asiaan kiinnittää huomiota myös turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Venäjä-tutkija Robert Lee, joka arvioi Radio Free Europelle, että Zapad-harjoituksen strateginen tilanne on erilainen kuin edellisessä harjoituksessa vuonna 2017.

”On tiedossa, että Venäjä on halunnut laajentaa sotilaallista jalanjälkeään Valko-Venäjällä ja tämä harjoitus voi antaa viitteitä siitä, mitä Valko-Venäjä sallisi. Tähän voi liittyä myös tiiviimpää integraatiota Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien sekä tiedustelupalveluiden välillä”, hän arvioi.

Tällä viikolla julkistetussa Suomen valtioneuvoston puolustusselonteossa arvioidaan, että ”Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Sotilaallisen voiman käyttö säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa, eikä sen käyttöä tai sillä uhkaamista voida sulkea pois.”

LUE LISÄÄ:

Tässä on Suomen uusi tilannearvio Venäjästä – ”Yllätyksellisten operaatioiden” mahdollisuus

Uudistus Suomen Puolustusvoimiin: Tällaisia ovat paikallisjoukot – Voidaan käyttää taistelutehtäviin nopeasti

Selonteko: Suomen turvallisuustilanne on hyvä, mutta uhkiin on varauduttava – Nämä nousevat suurimmiksi turvallisuutta heikentäviksi tekijöiksi

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 12.09.2021


Petsamossa satojen Venäjän tankkien ja tykkien jättiharjoitus

Zapad-harjoitus näkyy Suomenkin lähialueilla.

Zapad näkyy laajoina harjoituksina pitkin Venäjän länsiosia. Wikimedia Commons/CC BY 4.0
Zapad näkyy laajoina harjoituksina pitkin Venäjän länsiosia. Wikimedia Commons/CC BY 4.0

Venäjän Zapad-2021-suurharjoitus näkyy pohjoisessa myös Suomen lähialueilla.

Harjoituksen kulkua yksityiskohtaisesti Russian Military Analysis –blogissaan seuraavan Venäjän asevoimien asiantuntija Michael Kofmanin mukaan Venäjä on harjoitellut voimalla Petsamon alueella.

Kofmanin mukaan Petsamossa harjoiteltiin Kuolan niemimaalla olevan simuloidun vihollisen tuhoamista. Suureen harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 300 panssarivaunua, tykkiä, raketinheitintä ja ilmatorjuntajärjestelmää.

Harjoituksessa käytettiin myös lennokkeja ja rynnäkkökoneita ja harjoiteltiin elektronista sodankäyntiä.

Venäjän Pohjoisen laivaston pinta-alukset harjoittelivat samaan aikaan sukellusveneiden torjuntaa. Oscar-luokan sukellusvene Orel puolestaan suoritti merimaaliohjuksen harjoitusammunnan.

Petsamon harjoitusalueet sijaitsevat pohjoisen Norjan ja Suomen lähellä.

Zapad on näkynyt pohjoisten alueiden lisäksi myös Itämerellä. Venäjän Itämeren laivasto on tehnyt muun muassa maihinnousuharjoituksia ja Kaliningradissa on harjoiteltu ilmatorjuntaa.

Michael Kofman pitää mielenkiintoisena, että Itämerellä harjoiteltiin erityisesti vihollisen risteilyohjusten torjuntaa.

Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-harjoituksen on määrä jatkua tämän viikon torstaihin asti. Neljän vuoden välein järjestettävässä harjoituksessa simuloidaan käytännössä konfliktia Naton ja Venäjän ja sen liittolaisten välillä.

Tämän vuoden Zapadin on ennakoitu näkyvän pohjoisessa aiempaa voimakkaammin. Eräs harjoituksen kuvitteellisista vihollisista on jopa nimetty ”Napapiirin Tasavallaksi” ja Venäjän Pohjoinen laivasto on kutsunut Zapadia sen vuoden päätapahtumaksi. Verkkouutiset kertoo Zapadin skenaarioista alta löytyvässä jutussa.

LUE MYÖS:

Euroopassa kuohuu ja Nato iskee Valko-Venäjälle – Näin alkaa Venäjän suurharjoitus

Video of the action at multiple training areas in Belarus and Russia as part of Zapad 2021, including 2S7 Pion/Malka artillery and 2S4 Tyulpan 240mm heavy mortars, Smerch and Grad MLRS, and Mi-24 and Mi-8 helicopters. 161/https://t.co/dmNbvpEvw8 pic.twitter.com/4YeAp1dGB7

— Rob Lee (@RALee85) September 13, 2021

I think the guys that run the Russian MoD’s social media took the weekend off. Video of the amphibious assault with the Northern Fleet’s 61st Naval Infantry Brigade and Baltic Fleet’s 336th Naval Infantry Brigade in Kaliningrad from a few days ago. 162/https://t.co/ATJ3hdKDsm pic.twitter.com/vSXFMQblyx

— Rob Lee (@RALee85) September 13, 2021

Pr. 949A SSGN Orel has fired a Granit / SS-N-19 ASCM at a large notional enemy ship in the Barents as part of Russian Northern Fleet exercise activity. https://t.co/rb0PX9qutb https://t.co/lclz1ibDx5 pic.twitter.com/Ttn8Qe6cBP

— Russian Defense Policy (@russiandefpolic) September 12, 2021

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 14.09.2021


Kiinasta raju varoitus: Australia on nyt ydiniskun kohde

Uutta liittoumaa pidetään vakavana uhkana Kiinan geopoliittiselle asemalle.

Kiinan hallitus on reagoinut vihaisesti Yhdysvaltain, Britannian ja Australian uuteen AUKUS-turvallisuussopimukseen, jota on pidetty merkittävimpänä vuosikymmeniin.

Tekoälyä ja muuta teknologiaa käsittelevän sopimuksen myötä Australia saa käyttöönsä ensimmäistä kertaa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian kuvaili sopimusta ”äärimmäisen vastuuttomaksi” ja kertoi sen heikentävän vakavasti alueen turvallisuutta sekä kiihdyttävän asevarustelua. BBC:n mukaan Kiinan Yhdysvaltain-suurlähetystö syytti osapuolia ”kylmän sodan mentaliteetista” ja ”ideologisista ennakkoluuloista”.

Myös Ranska on ollut näreissään hävittyään arvokkaan vientikaupan.

Kiinan kommunistisen puolueen linjaa myötäilevä Global Times -lehti on kiihdyttänyt aihetta koskevaa retoriikkaa kirjoittamalla, että AUKUS-liittouma voi tehdä Australiasta kohteen ydiniskuille Kiinan ja Yhdysvaltain välisessä konfliktissa. Lehti viittaa nimettömänä pysyttelevään ”kiinalaiseen sotilasasiantuntijaan”.

Tällä hetkellä vain ydinasevaltioilla on käytössään ydinsukellusveneitä, joiden pääasiallinen tehtävä on vahvistaa maan ydinpelotetta. Asiantuntijan mukaan Australian uusiin sukellusveneisiin olisi hyvin helppo sijoittaa ydinkärjillä varustettuja ohjuksia, jos tämä katsottaisiin tarpeelliseksi.

Kiinassa Ranskan jäämistä sivuun on selitetty osapuolten yhteisellä kielellä ja anglosaksisella kulttuurilla. Global Timesin mukaan turvallisuusyhteistyön tiivistäminen on merkki ”äärimmäisestä vihamielisyydestä Kiinaa vastaan”.

CFAU-yliopiston professori Li Haidong sanoo Yhdysvaltain kokoavan Aasiaan Naton kaltaista liittoumaa, johon kytketään mukaan myös Etelä-Korea ja Japani.

– Tämä tarkoittaa kriittistä ja vakavaa uhkaa Kiinalle, professori toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 17.09.2021


Mitä voisi tapahtua jos Kiina hyökkää Taiwaniin?

Uusi Aukus-sopimus alleviivaa nyt uhkaa, josta historioitsija Niall Ferguson varoittaa

Yhdysvallat, Britannia ja Australia kertoivat uudesta puolustusyhteistyötä eteläisellä Tyynellämerellä. Kiina varoitti länttä ja ilmoitti haluavansa mukaan alueen vapaakauppasopimukseen. Ranska suuttui. Viikon tapahtumat osoittavat, että suurvaltojen välinen jännite uhkaa nyt kasvaa vakavasti.

Presidentit Joe Biden ja Xi Jinping keskustelivat syyskuun 10. päivänä puhelimitse noin puolentoista tunnin ajan.

Useiden lähteiden mukaan puhelu ei sujunut aivan toivotusti, ainakaan Valkoisen talon kannalta. Biden ehdotti maailman kahden suurvallan Yhdysvaltojen ja Kiinan johtajien tapaamista jännitteiden lieventämiseksi, mutta tarjous ei saanut vastakaikua.

Aukus-sopimus

Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat sopineet uudesta puolustusyhtietyöstä. Sopimus kulkee nimellä Aukus (Australia+UK+US).

Osana sopimusta Australia rakentaa kumppaniensa tuella ainakin kahdeksan uutta ydinsukellusvenettä seuraavan 18 kuukauden aikana. Sukellusveneitä ei aseisteta ydinaseilla, vaan ydinvoima on niiden voimalähteenä, mikä antaa veneillä huomattavasti perinteisiä sukellusveneitä laajemman toimintasäteen.

Australia hylkää uuden suunnitelman vuoksi Ranskan Naval Groupin kanssa vuonna 2016 solmitusta sukellusvenesopimuksesta, jossa yhtiön oli määrä toimittaa Australialle 12 dieselkäyttöistä sukellusvenettä.

Virallisesti sopimusta ei ole suunnattu Kiinaa vastaan, vaan tavoitteena on turvata vapaa ja avoin merenkulku alueella. Käytännössä sopimuksen voidaan kuitenkin nähdä olevan vastaus Kiinan entistä aktiivisemmalle sotilaalliselle toiminnalle sen läheisillä merialueilla sekä Taiwanin suuntaan.

LUE MYÖS

USA, Britannia ja Australia tiivistävät yhteistyötä Tyynellämerellä, Kiina varoittaa seurauksista – 56 miljardin euron sukellusvenetilauksen menettävä Ranska raivostui

Myöhemmin Biden kielsi mediatiedot, joiden mukaan Xi olisi varsinaisesti kieltäytynyt tarjouksesta. Tapaamisesta ei ole kuitenkaan tietoa. Xi ei ole kuitenkaan poistunut maastaan yli 600 päivään.

Keskiviikkona, vajaa viikko johtajien puhelun jälkeen Biden, Britannian pääministeri Boris Johnson ja Australian pääministeri Scott Morrison julkistivat nimellä Aukus kulkevan puolustusyhteistyön eteläisellä Tyynellämerellä.

Eteläisellä Tyynellämerellä vahvan aseman ottaneen Kiinan ulkoministeriön edustaja Zhao Lijian syytti maita vastuuttomuudesta ja varoitti kilpavarustelun kiihtymisestä. Kiinan mukaan sopu on osoitus ”vanhentuneesta kylmän sodan aikaisesta nollasummapelin mentaliteetista”.

Uusi puolustussopu suututti myös Ranskan, jonka kerrotaan saaneen tietää uudesta sopimuksesta vasta sen julkistamispäivänä. Ranska ilmoitti myöhään perjantaina kotiuttavansa suurlähettiläänsä Yhdysvalloista ja Australiasta, ensi kertaa historiassa.

Australia luopuu uuden suunnitelman vuoksi Ranskan Naval Groupin kanssa vuonna 2016 solmitusta sukellusvenesopimuksesta, jossa yhtiön oli määrä toimittaa Australialle 12 dieselkäyttöistä sukellusvenettä. Sopimuksen arvoksi on kerrottu 90 miljardia Australian dollaria eli noin 56 miljardia euroa.

Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin mukaan Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian uusi sopimus tuntuu kuin puukoniskulta selkään.

Sukellusvenetoimitusten peruuntuminen satuttaa maan taloutta ja sulkee Ranskan mukaan maan ulos yhteistyöstä, jolla pyritään rajoittamaan Kiinan vallan kasvua alueella.

Joe Biden kuitenkin vakuutti omassa puheessaan torstaina, että yhteistyö Ranskan kanssa jatkuu. Hän luonnehti Ranskan olevan avainkumppani ja liittolainen alueen turvallisuuden vahvistamisessa.

Ranska on ainoa EU-maa, jolla on oma sotilastukikohta alueella, Ranskalle kuuluvassa Uudessa Kaledoniassa Australian itäpuolella.

Kiina haluaa mukaan Tyynenmeren vapaakauppaan

Bidenin, Johnsonin ja Morrisonin ilmoitusta seuraavana päivänä torstaina Kiina ilmoitti hakevansa jäseneksi 11:n Tyynenmeren alueen valtion muodostamaan CPTPP-vapaakauppasopimukseen.

Ilmoituksen ajankohta tuskin oli sattuma, joskin Kiina on aiemmin ilmaissut harkitsevansa asiaa.

Sopimusmaat Japanin johdolla kertoivat käyvänsä hakemuksen läpi ja arvioivansa tarkkaan, voiko Kiina täyttää kaikki sopimusmaita sitovat säännöt. Aukus-sovussa mukana oleva Australia kuuluu sopimusmaihin.

Myös Britannia pyrkii mukaan vapaakauppasopimukseen, maan hakemus on ollut vireillä tammikuusta alkaen.

Kiinan kasvavan vaikutusvallan vastineeksi vuonna 2016 muodostettu kauppasopimus syntyi Yhdysvaltojen aloitteesta, mutta Donald Trump veti maan irti sopimuksesta tammikuussa 2017.

Kiinan tavoitteena on selvästi sitoa alueen keskeisten maiden taloudellista intressiä entistä enemmän omiin intresseihinsä. Kiina on jo nyt suurin kauppakumppani lähes kaikkien lähialueen maiden kanssa.

Kaupan ja taloudellisen yhteistyön lisääminen edelleen Kiinan ja sen läheisten merialueiden maiden kesken voisi vähentää halukkuutta ottaa tiukka linja suhteessa Kiinan sotilaallisiin pyrkimyksiin.

Myös Yhdysvaltojen kohdalla maiden välinen kauppa hyödyttää edelleen merkittävästi molempia osapuolia, mikä on hyvä muistaa pohdinnoissa uudesta kylmästä sodasta ja jopa horisontissa häämöttävästä konfliktin uhasta.

Yhdysvallat sitoutunut puolustamaan Taiwania

Mitä Aukus sitten lopulta muuttaa?

Uusi sopimus ydinsukellusveneiden sijoittamisesta Australiaan voidaan nähdä ennen kaikkea Yhdysvaltojen muistutuksena Kiinalle siitä, että maa on valmis panostamaan lisää alueen valvontaan ja sotilaalliseen toimintakykyyn.

Kiina on rakentanut Etelä-Kiinan merelle tukikohtia, lisännyt sota-alusten määrää eteläisellä Tyynellämerellä ja liikkuu toistuvasti Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeellä.

Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Taiwania ja uusi sukellusvenesopimus osaltaan alleviivaa siitä. Torstaina Australia ja Yhdysvallat julkaisivat yhteislausunnon, jossa ne painottivat tukea Taiwanille.

Britannian edellinen pääministeri Theresa May kysyi Johnsonilta torstaina kysymyksen, joka oli noussut varmasti monilla mieleen. Voisiko uusi sopimus johtaa siihen, että Britannia ajautuu sotaan Kiinan kanssa Taiwanin hallinnasta?

Johnson vastasi kieli keskellä suuta Britannian puolustavan jatkossakin päättäväisesti kansainvälisen lain toteutumista ja suosittelee sitä myös muille mailla, kuten Kiinalle.

Omassa lausunnossaan Taiwanin ulkoministeriö painotti, ettei maa odota Britannian osallistuvan konflikteihin Taiwaninsalmella, jos sellainen syttyy. Maa kuitenkin kiitti tuesta, josta uusi Aukus-sopimus todistaa.

Sodan uhkaa ei voi poissulkea

Sotia tutkineen brittiläisen historioitsijan Niall Fergusonin mukaan avainsyy sotien syttymiseen on usein se, että hallitseva valta epäonnistuu pitämään yllä pelotetta, joka saisi nousevan vallan pysymään aloillaan ja välttämään suurta strategista riskiä. Näin kävi maailmansodissa, Britannian ja Saksan välillä.

Aukus-sopimuksen tavoite tuntuu olevan mitä suurimmassa määrin pyrkimys muistuttaa pelotteesta ja vahvistaa sitä.

Mitä sitten voisi tapahtua, jos Kiina päättäisi lähteä liittämään Taiwania osaksi kansantasavaltaa?

Vaara laajemman sodan syttymiselle olisi todellinen. Kiinan sotilaallinen toimintakyky on yltänyt jo aivan toiseen luokkaan, kuin mitä se oli vielä vuosituhannen alussa. Kiinan ohjukset ovat tällä hetkellä jo todellinen uhka esimerkiksi Yhdysvaltojen lentotukialuksille.

Sotilaallinen toimintakyky voi antaa Kiinalle rohkeutta ajatella, että se saattaisi pystyä valtaamaan Taiwaniin ilman vakavia seurauksia. Strategiset riskit ovat aiempaa houkuttelevampia.

Taiwanin joutuessa tulilinjalle Yhdysvaltojen olisi päätettävä, vastaavatko hyökkäykseen vai myöntävätkö he Kiinan olevan ykkönen Tyynenmeren toisella puolen. Jos syttyisi sota, Yhdysvallat kumppaneineen joutuisi aloittamaan heikosta asemasta, jossa asemia on menetetty.

Maaliskuussa julkaisemassaan kirjassa 2034: A Novel of the Next World War entinen Yhdysvaltojen merivoimien amiraali Jim Starvidis kirjoittaa, että kylmän konfliktin muuttuessa suurvaltojen välillä kuumaksi, Yhdysvallat pyrkisi todennäköisesti tuhoamaan vauhdilla Kiinan ilmavoimien toimintakyvyn pommittamalla useita kohteita Manner-Kiinassa.

Jos tähän tilanteeseen ajauduttaisiin, olisi olemassa suuri riski konfliktin eskaloitumisesta ydinsodaksi.

Niall Ferguson toteaa omassa, toukokuussa julkaistussa kirjassaan Doom: The Politics of Catastrophe, että sota suurvaltojen välillä on tällä hetkellä todellinen uhka ja mahdollisesti lähempänä kuin moni osaa ymmärtää.

LÄHDE: Kauppalehti/Janne Soisalon-Soininen 18.09.2021


Turvallisuustilanne herätti Ruotsin

Ruotsi vahvistaa puolustusta hurjalla vauhdilla

Valmiuden nopea kohottaminen on vastaus tilanteen hälyttävään heikkenemiseen.

Ruotsalaisia maihinnousuveneitä harjoituksissa Gotlannissa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Ruotsalaisia maihinnousuveneitä harjoituksissa Gotlannissa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Ruotsin puolustusvoimien pääesikunta kertoo saaneensa ylimmältä valtiojohdolta tehtävän vahvistaa maan puolustuskykyä tilanteessa, jossa turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö kehittyy yhä epävarmempaan ja epävakaampaan suuntaan.

Saamansa tehtävän toteuttamiseksi Ruotsin puolustusvoimat perustaa pääesikunnan mukaan muun muassa viisi uutta rykmenttiä ja yhden lennoston jo vuosien 2021–2022 aikana. Puolustuskyvyn vaiheittaisen kohottamisen on määrä jatkua ainakin vuosikymmenen loppuun saakka.

– Uudet rykmentit ja lennosto luovat osaltaan aiempaa kriisinkestävämpää organisaatiota. Tulemme kouluttamaan enemmän asevelvollisia ja olemme maantieteellisesti läsnä strategisesti tärkeillä alueilla, perustamishanketta johtava kenraaliluutnantti Johan Svensson sanoo.

Joukko-osastoja perustetaan juuri nyt suorastaan hengästyttävässä tahdissa. Norlannin rakuunarykmentti K 4 Arvidsdjaurissa Ruotsin Lapissa aloittaa toimintansa 24. syyskuuta. jo lokakuussa starttaa kolme seuraavaa joukko-osastoa: Älvsborgin rannikkorykmentti Amf 4 Göteborgissa, Uplannin lennosto F 16 Uppsalassa ja Taalainmaan rykmentti I 13 Falunissa.

Sollefteåhon ja Östersundiin sijoitettavan Länsi-Norlannin rykmentti I 21:n kerrotaan avaavan porttinsa tammikuussa 2022. Värmlantiin muodostettavan Bergslagenin tykistörykmentti A 9:n perustaminen on täydessä käynnissä, mutta aloittamisajankohta toistaiseksi vahvistusta vailla.

– Perustamistyö etenee vakaasti, ja panostamme siihen runsaasti voimavaroja, kenraaliluutnantti Svensson toteaa.

– Joukko-osastojen pääosan osalta olemme merkittävästi edellä niitä määräaikoja, joita puolustusvoimat on hallitukselta saanut. Ei ole mitään, mikä juuri nyt estäisi meitä saamasta kaikkia joukkoja toimintavalmiuteen annetun aikataulun mukaisesti.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 19.09.2021


Vladimir Putinilta varoitus: Naton laajeneminen Ukrainaan on punainen viiva

Venäjän ja Valko-Venäjän johtajien kerrotaan sopineen vastatoimista, mikäli Nato laajentaa läsnäoloaan Ukrainassa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka ovat käsitelleet puolustusliitto Naton ”laajenemista Ukrainaan”, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Eri venäläismedioiden mukaan Peskov viittasi ”Naton infrastruktuurin mahdolliseen laajentumiseen Ukrainan alueelle”. Siitä, mitä tällä tarkkaan ottaen tarkoitetaan, ei ole selvyyttä.

Kremlin tiedottajan mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä ryhtyisivät tällaisessa tilanteessa toimiin, joilla ”taataan molempien maiden turvallisuus”.

Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää Peskovin mukaan Naton laajenemista Ukrainaan Venäjän ”punaisen viivan” ylittämisenä.

”Asekätköjä rajalla”

Valko-Venäjän valtiollinen media Belta julkaisi puolestaan tänään presidentti Aljaksandr Lukashenkan jyrkkiä kommentteja naapurimaista.

– Naapurimaiden tilanne on meille epäsuotuisa. Nämä maat ovat valinneet vastakkainasettelun linjan Valko-Venäjän suhteen, Lukashenka totesi Valko-Venäjän sisäisen turvallisuuden johdon tapaamisessa.

Hän kehotti ”arvioimaan tilannetta rajalla” ja totesi, että siirtolaistilanteen lisäksi on keskityttävä ”muihin vakaviin asioihin”, jotka koskevat maanpuolustusta.

Aljaksandr Lukashenka sanoi Puolan siirtäneen joukkoja maiden rajalle. Liettua taas tekee presidentin mukaan kaikkensa ”osoittaakseen lojaaliuttaan Yhdysvalloille ja Natolle”.

– Surullisin tapaus on kuitenkin Ukraina. Näemme, mitä siellä tapahtuu. Meidän rikollisemme eivät vain ole paenneet sinne, vaan kuten tiedustelupalvelut sanovat, sinne on myös perustettu koulutusleirejä Valko-Venäjän vastaista toimintaa varten, Lukashenka väitti.

Valko-Venäjän presidentti kertoi, että Ukrainan ja Valko-Venäjän rajalta on löydetty asekätköjä ja vihjasi että näitä väitettyjä aseita olisi tarkoitus käyttää Valko-Venäjää vastaan.

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 27.09.2021


Serbia antoi 24 tunnin varoituksen Natolle: Sotajoukot ehkä valmiuteen

Presidentti Aleksandar Vucic on sanonut puolustavansa Kosovon serbivähemmistöä.

Kosovon poliisin erikoisjoukkoja rajan lähellä 20. syyskuuta. / LEHTIKUVA / AFP / Armend Nimani
Kosovon poliisin erikoisjoukkoja rajan lähellä 20. syyskuuta. / LEHTIKUVA / AFP / Armend Nimani

Serbian presidentti Aleksandar Vucic vaatii Natoa reagoimaan vuorokauden sisällä, jos Kosovon serbivähemmistöön kohdistuu väkivaltaa maiden välisen kiistan seurauksena.

Hän antoi ymmärtää hallitusta tukevan TV Pink -kanavan haastattelussa, että Serbian joukot voisivat puuttua asiaan aikarajan jälkeen. Alueen tilanne on kiristynyt Kosovon hallituksen asetettua kiellon serbialaisille rekisterikilville vastavetona Serbian vastaaville toimille. Autonomistajat voivat käyttää tilapäisiä kosovolaisia kilpiä.

Maan pohjoisosissa asuvat serbit ovat protestoineet kieltoa vastaan sulkemalla rajanylityspaikkoja. Alueelle on passitettu runsaasti Kosovon poliisin erikoisyksiköitä.

– Odotamme 24 tuntia, että Nato reagoi asiaan. Jos vaino kansaamme kohtaan jatkuu, niin emme tule sallimaan vuosien 1995 ja 2004 tapahtumien toistumista, Vucic sanoi N1-kanavan mukaan.

Presidentti kertoi raivostuneensa Naton ja EU:n edustajien kommenteista sunnuntaina pidetyissä neuvotteluissa. Serbian ilmavoimien hävittäjäkoneet lensivät viikonloppuna Kosovon rajan tuntumassa.

– Eikö Serbialla ole oikeus lennättää helikoptereitaan ja lentokoneitaan maan keskiosissa, Aleksandar Vucic kysyi.

Serbian puolustusministeriö ilmoitti sunnuntaina asettaneensa joitakin armeijan ja poliisin yksiköitä korkeampaan valmiustilaan Kosovon poliisin ”provokaatioiden” vuoksi. EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Josep Borrell on kehottanut vähentämään jännitteitä vetämällä pois Kosovon poliisin erikoisjoukot ja purkamaan maanteille asetettuja esteitä.

LUE MYÖS: Sotilaskoneet rajan lähellä – Balkanin tilanne kiristyy (VU 27.9.2021)

I spoke to @avucic of #Serbia & @albinkurti of #Kosovo about the need to de-escalate in the north of Kosovo. It’s vital both Belgrade & Pristina show restraint & return to dialogue. @NATO_KFOR’s mandate remains to ensure a safe & secure environment & freedom of movement for all.

— Jens Stoltenberg (@jensstoltenberg) September 26, 2021

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 27.09.2021


Sotilaskoneet rajan lähellä – Balkanin tilanne kiristyy

Kosovon mukaan Serbia on kannustanut autokiistan aiheuttamiin väkivaltaisuuksiin.

Kahden serbialaisen sotilaskoneen kerrotaan lentäneen lähellä Kosovon rajanylityspistettä.

Radio Free Europen mukaan taustalla on viime viikkoina kärjistynyt kiista autojen rekisterikilvistä, jota on pyritty rauhoittelemaan myös EU-tasolla.

Kosovoon johtavat pääväylät tukittiin syyskuun 20. päivänä protestiksi Kosovon hallituksen päätökselle, jonka myötä serbialaisilla rekisterikilvillä varustetut autot kiellettiin. Serbia teki vastaavan päätöksen yli vuosikymmen sitten Kosovon julistauduttua itsenäiseksi. Kaikkia Serbiasta saapuvia kuljettajia vaaditaan käyttämään tilapäisiä rekisterikilpiä, jotka ovat voimassa 60 päivän ajan.

Jännitteet ovat johtaneet myös väkivaltaisiin yhteenottoihin. Yksi Kosovon sisäministeriön hallinnoima rakennus sytytettiin tuleen ja toista vaurioitettiin. Pääministeri Albin Kurtin mukaan Serbia on kannustanut ja tukenut vastaavia hyökkäyksiä.

Kosovon poliisin erikoisjoukkoja on siirretty turvaamaan rajanylityspaikkoja. Naton KFOR-rauhanturvaoperaation helikopterit ovat myös partioineet alueella.

Yhdysvallat on ilmoittanut olevansa yhteydessä kiistan osapuoliin ja pyrkivänsä rauhoittamaan tilannetta EU:n kanssa.

– Tuemme EU:n tarjousta järjestää tällä viikolla neuvotteluita, joilla Kosovoa ja Serbiaa kannustetaan keskustelemaan avoimesti, vakavasti ja välittömästi, Yhdysvaltain ulkoministeriö toteaa tiedotteessa.

Albin Kurti on kehottanut Serbiaa purkamaan vuonna 2008 asetetun kieltonsa kosovolaisia autoja kohtaan. Serbian presidentti Aleksandar Vucicin mukaan Kosovon tulisi ensin poistaa Kosovon pohjoisosiin lähetetyt poliisin yksiköt, jotka valvovat uusien toimenpiteiden noudattamista.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 27.09.2021