Sodanuhka kasvaa

Sodanuhka kasvaa Ukrainan rajalla. Käynnistääkö Venäjä kolmannen maailmansodan eli Googin sodan Ukrainasta?

Googin sota. Alkaako se Ukrainasta?
Googin sota. Alkaako se Ukrainasta?

Ohjuksia kuljetetaan kohti länttä – Venäjä kiistää aikeet

Maan itäosista siirrettyjen 9K720 Iskander -asejärjestelmien määränpää ei ole tiedossa.

Iskander-ohjusjärjestelmä harjoituksessa. Arkistokuva / mil.ru
Iskander-ohjusjärjestelmä harjoituksessa. Arkistokuva / mil.ru

Venäjän kerrotaan siirtäneen viimeisen viikon aikana lisää sotilaskalustoa Ukrainan lähialueelle.

Sosiaalisessa mediassa julkaistujen videoiden perusteella 9K720 Iskander -ohjuksia olisi kuljetettu rautateitse maan itäosista kohti länttä. Rostovin ja Tambovin lähellä on samanaikaisesti järjestetty kovapanosammuntoja ja erikoisjoukkojen harjoituksia. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on kiistänyt maan valmistelevan sotilasoperaatiota.

Ukrainan puolustusministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan hyökkäys pyrittäisiin oikeuttamaan välikohtauksella Venäjän tukemien separatistijoukkojen hallitsemassa Horlivkassa. Kemiantehtaalta vuodettu ammoniakki lavastettaisiin tiedustelutietojen perusteella Ukrainan ”kemialliseksi hyökkäykseksi”.

Guardian-lehden mukaan sotilasyksiköitä on lähetetty myös Valko-Venäjälle yhteisharjoituksia varten. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että Venäjä voisi tunkeutua Ukrainaan mahdollisessa konfliktitilanteessa myös Valko-Venäjän kautta, mikä venyttäisi puolustajien voimavaroja yhä laajemmalle alueelle.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan mukaan helmikuulle suunnitellun sotaharjoituksen tarkka ajankohta ja osallistuvien joukkojen määrä selviää vasta myöhemmin.

Moskovskij Komsomolets -lehti arvioi presidentti Vladimir Putinin nostaneen kansainvälisen kiistan panoksia niin korkealle, ettei ”bluffaaminen ole enää mahdollista”.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 18.01.2022


”Pelätkää ja olettakaa pahinta” – Valtava kyberhyökkäys Ukrainan valtionhallintoon

Ukrainaa vastaan on kohdistettu massiivinen kyberhyökkäys.

Venäjä on vakuuttanut, ettei se suunnittele hyökkäystä Ukrainaan, mutta kuin sattumalta Ukrainaa kohtaan kohdistettiin massiivinen kyberisku myöhään torstaina.

LUE MYÖS

USA:n ex-ulkoministeriltä jäätävä varoitus: ”Skandinavian maat ovat heräämässä erittäin vaaralliseen tilanteeseen” – Ruotsi reagoi jo

Geopolitiikan asiantuntija: Tästä syystä Vladimir Putin toimii juuri nyt – ”Olen hyvin huolissani siitä, ettei tätä hoideta hyvin”

Reuters kertoo, että kyberhyökkäys osui muun muassa ulkomaanministeriöön, valtioneuvostoon sekä puolustus- ja turvallisuusneuvostoon. Hakkerit korkkasivat lukuisia palveluita ja sivustoja, ja jättivät niihin varoitusviestin Ukrainan kansalaisille:

”Ukrainalaiset! Kaikki henkilökohtaiset tietonne on ladattu julkiseen verkkoon. Kaikki tietokoneissa ollut data on tuhottu, ja sitä on mahdoton palauttaa. Kaikki tieto teistä on nyt julkista. Pelätkää ja olettakaa pahinta. Tämä on teille mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa”, varoitus kaikui venäjäksi, ukrainaksi ja puolaksi.

Iskun seurauksena verkkopalveluita ja sivustoja on vielä alhaalla, mutta isommista vaurioista ei ole kerrottu. Ukrainan hallituksen mukaan kansalaisten henkilökohtaista dataa ei myöskään ole viety.

Vaikka kyberhyökkäyksen tekijöistä ei olekaan varmuutta, jäljet johtavat helposti sylttytehtaalle. Venäjä on ennenkin häirinnyt Ukrainaa kyberhyökkäyksillä ja vakavasti infrastruktuuria rampauttaneilla haittaohjelmilla, joiden leviäminen on riistäytynyt käsistä. Näistä vakavin on ollut NotPetya, joka rampautti tuhansia tietokoneita kymmenissä maissa.

Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko kertoo sosiaalisessa mediassa, että Ukrainan turvallisuuspalvelu on löytänyt alustavia merkkejä siitä, että kyberhyökkäyksen takana saattoivat olla Venäjän tiedustelupalveluihin yhdistetyt hakkeriryhmät.

LUE MYÖS

Erkki Tuomioja arvioi nyt, mihin Vladimir Putinin näkemä ”katastrofi” kulminoituu – Konkarikansanedustaja avaisi Tiitisen listan

Tutkija: Tätä USA:n Suomi-kommentti Natosta tarkoittaa – ”Ennennäkemätöntä”

Suomi matkalla Natoon? Avaimet neljällä henkilöllä

On myös mahdollista, että jokin kolmas osapuoli on halunnut heittää ruutitynnyriin tulitikun, kun näin hyvä tilaisuus saada riita ilmiliekkeihin tarjotaan.

CNBC uutisoi joulukuussa, että Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden mukaan Venäjä saattaa olla suunnittelemassa usean rintaman iskua Ukrainaan vuoden 2022 alussa.

Tietoja tihkui niin taajaan, että G7-maat katsoivat parhaaksi varoittaa Venäjää julkisesti, että mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan, sillä olisi massiivisia seurauksia ja kovia hintoja.

Tilanne on sen jälkeen kiristynyt kiristymistään. Venäjän ja lännen välistä kriisiä puitiin viimeksi torstaina 13. tammikuuta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:n kokouksessa, jossa Puola sanoi Euroopan olevan lähempänä sotaa kuin kertaakaan 30 vuoteen.

Venäjä puolestaan haluaisi estää Ukrainan liittymisen Natoon. Venäjä onkin esittänyt uusia uhkauksia ja siirtänyt joukkojaan Ukrainan rajalle samalla, kun se on sanonut neuvotteluiden ajautuneen umpikujaan.

LUE SEURAAVAKSI:

Ukrainan kriisissä eletään ratkaisun päiviä: Näin länsi lisäisi painetta Venäjän talouteen

Kazakstanista tulossa Venäjän uusi päänvaiva – Pystyykö Putin parempaan kuin muissa naapurimaissa?

USA ja EU voivat todella satuttaa Venäjän taloutta – Puheet ”sotakassasta” ovat pötyä

LÄHDE: Uusi Suomi/Jori Virtanen/Katja Incoronato 15.01.2022


”Vladimir Putin näyttää jo hyökkäävän Ukrainaan”

Entinen suurlähettiläs pitää kyberiskua huolestuttavana.

Ukrainan valtion tietojärjestelmät joutuivat massiivisen kyberiskun kohteeksi ja asiantuntijat epäilevät Venäjää.

– Erittäin huolestuttavaa. Näyttää siltä, että Vladimir Putin hyökkää jo Ukrainaan vain päivä kolmen neuvottelukierroksen jälkeen, entinen Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs ja Stanfordin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Michael McFaul tviittaa.

Hän jatkaa toivovansa, ettei iskun takana ole suoraan Venäjän valtio, mutta sanoo pelkäävänsä, että asia on näin.

– Massiivinen kyberisku useille Ukrainan valtion verkkosivuille aamulla sisältäen uhkaavaa kielenkäyttöä kaikkia maan asukkaita kohtaan. Vielä liian aikaista tietää alkuperää, mutta tämä ei näytä yksityisten hakkerien iskulta, Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt puolestaan sanoo.

Monen ukrainalaisen ministeriön ja viraston sivut olivat laajan kyberhyökkäyksen jäljiltä nurin vielä perjantaina iltapäivällä. Iskun kohteiksi joutuneilla sivuilla julkaistiin uhkaava viesti, jossa muun muassa kehotettiin Ukrainaa ”pelkäämään pahinta”.

Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Julianna Smith sanoi perjantaina Financial Timesin mukaan, että mikäli Venäjän syyllisyydestä saadaan todisteita, saattaisi se johtaa uusiin Venäjä-pakotteisiin.

Ukrainan viranomaisten mukaan maa on ollut jo pitkään jatkuvien Venäjän kyberhyökkäysten kohteena.

Very disturbing. Just a day after 3 rounds of negotiations, it looks like Putin is already attacking Ukraine. (Hoping it’s not the Russian government, but fearing that it is. ) https://t.co/dAKJ68arxm

— Michael McFaul (@McFaul) January 14, 2022

A massive cyberattack against numerous 🇺🇦 government websites this morning with threatening language against all citizens of the country. Still too early to know origin, but doesn’t look like one of these private hacker attacks. pic.twitter.com/5aOWnRk7UR

— Carl Bildt (@carlbildt) January 14, 2022

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 14.01.2022


Tämä tekee Venäjästä vaarallisen

Lännen on tutkijan mukaan riennettävä Ukrainan avuksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin. AFP / MIKHAIL METZEL - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän presidentti Vladimir Putin. AFP / MIKHAIL METZEL – LEHTIKUVA / AFP

Venäjä on heikkenevä suurvalta, jolla on vahvat asevoimat. Juuri tämä yhdistelmä tekee maasta vaarallisen, arvioi pitkän linjan Venäjä-tuntija, ekonomisti Anders Åslund. Yhdysvalloissa vaikuttava Åslund toimi 1990-luvulla Venäjän presidentti Boris Jeltsinin talouspoliittisena neuvonantajana.

–Venäjä on vaarallinen koska se on heikkenevä suurvalta, mutta sen sotilaallinen voima on suhteettoman vahva. Sillä on selkeä kannustin käyttää voimaansa ennen kuin kleptokratian ja pakotteiden aiheuttama taloudellinen stagnaatio syö sen sotilaallista painoarvoa entisestään, Åslund arvioi Twitterissä.

Viime aikoina huolta on herättänyt etenkin Venäjä lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo Ukrainan suunnalla. Maan on uumoiltu jopa suunnittelevan hyökkäystä alkuvuodeksi.

– Muistakaa, että ensimmäisen maailmansodan aloitti heikko Itävalta-Unkari, joka julisti pelkän salamurhan takia sodan Serbialle. Koppavat ja heikkenevät valtiot alkavat usein rakastaa riskejä, aivan niin kuin konkurssin partaalla oleva sijoittaja.

– Itsestään selvin vastaus on torjua heikkenevä valta uskottavalla sotilaallisella voimalla ja poliittisella tahdolla. Tällä hetkellä rintamalinja kulkee Ukrainassa. USA, Britannia ja Kanada ovat tämän ymmärtäneet, mutta ovatko Ranska ja Saksa tilanteen tasalla vielä?

Jotkut turvallisuuspolitiikan kommentaattorit ovat kehottaneet Yhdysvaltoja parantamaan välejä Venäjään, jota maa saataisiin houkuteltua pois Kiinan leiristä. Åslundin mukaan pelko on kuitenkin turha, sillä Kiinan ja Venäjän intressit ovat Aasiassa muutenkin jo ristiriidassa keskenään.

– USA:n ja lännen ulkopolitiikan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen loukkaamattomuuden suojeleminen on oltava lännen ykkösprioriteetti. Venäjä on selkeä ja ajankohtainen uhka, etenkin Ukrainalle, kun taas kilpailu Kiinan kanssa on pitkäjänteinen ja monimutkainen kuvio, Åslund päättää.

LÄHDE: Verkkouutiset/Calle Koskela 28.11.2021


”Jos Vladimir Putin hyökkää, alkaa verinen sissisota”

Ukraina on tutkijan mukaan valmis puolustautumaan, koska vaihtoehto olisi helvetillinen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei voi tutkija-toimittaja Olga Tokariukin mukaan sietää sitä, että Ukraina vahvistuu päivä päivältä. Kremlin propagandakoneisto pyrkii hänen mukaansa yhä leimaamaan Ukrainan romahtaneeksi valtioksi, vaikka Venäjällä tiedetään hyvin, että sen joukot ovat puolustaneet sitkeästi maataan jo seitsemän vuoden ajan.

Vuosittain julkaistavan Global Firepower -vertailun mukaan Ukrainan asevoimat ovat tätä nykyä jo maailman 25:nneksi vahvimmat.

– Venäjän Ukrainaan kohdistama pehmeä vaikuttaminen on epäonnistunut ilmiömäisesti sen jälkeen, kun se aloitti vuonna 2014 aggressionsa valtaamalla Krimin ja hyökkäämällä Itä-Ukrainaan, Tokariuk kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

– Enää yksi kymmenestä ukrainalaisesta äänestäjästä tukee venäjämielisiä puolueita. Myös yleinen asenneilmasto on muuttunut. Kun vuonna 2008 ukrainalaisista 51 prosenttia piti Venäjä-integraatiota ulkopoliittisena prioriteettina, nyt 58 prosenttia kannattaa maan pyrkimistä Naton jäseneksi, hän toteaa.

Venäjä tarjoaisi tuhoa ja sortoa

Tokariukin mukaan Vladimir Putin ymmärtää, että Ukraina liukuu päivä päivältä henkisesti yhä kauemmas Venäjästä. Koska maa ei ole suostuteltavissa takaisin Kremlin etupiiriin, Venäjä uskoo nyt voivansa toteuttaa sen sotilaallisella voimalla.

– Se on kuitenkin väärin laskelmoitu. Ukrainalaiset ovat nähneet omin silmin, mitä on tapahtunut Venäjän miehittämille Donetskin ja Luhanskin osille. Donetskin kaupunki, joka aikoinaan oli yksi Ukrainan vauraimmista ja kukoistavimmista kaupungeista, on nyt autio aavekaupunki, jonka infrastruktuuri on murenemassa, hän sanoo.

– Krimillä tilanne on hädin tuskin parempi. Liitettyään sen laittomasti ja lähes ilman ulkovaltojen tunnustusta alueeseensa, Venäjä on järjestelmällisesti muuttanut aiemmin niin pittoreskia seutua sotilastukikohdakseen. Kaikki toisinajattelu on niemimaalla murskattu, eikä vapaata mediaa enää ole, hän toteaa.

– Tällaista kehitystä seurattuaan ukrainalaiset tietävät oikein hyvin, mitä ”venäläisen maailman” jäsenyys merkitsisi: tuhoa, rappiota ja sortoa. Se ei ole tulevaisuus, jota he lapsilleen haluavat. Siksi he tulevat puolustautumaan aina, jos Venäjä yrittää vallata lisää alueita Ukrainalta.

Miehittäjän elämästä tulisi painajainen

Ukrainalaiset sotilaat suhtautuvat Tokariukin mukaan Venäjän uuden hyökkäyksen uhkaan jopa yllättävän rauhallisesti, sillä eskalaation mahdollisuus on ollut vuodesta 2014 alkaen kaiken aikaa olemassa.

– Myös siviilit tekisivät vastarintaa. Vapaaehtoisorganisaatiot, jotka auttoivat vastarinnan järjestämisessä vuonna 2014, kun Venäjä yllättäen hyökkäsi Ukrainaan, ovat jo nyt mobilisoimassa voimavarojaan, hän sanoo.

– Jos Putin päättää toteuttaa laajamittaisen hyökkäyksen, aluepuolustusjoukkoja muodostetaan ja alkaa verinen sissisota. Venäläiset eivät todellakaan pääsisi helpolla. Alueiden valtaaminen kävisi kenties vaivattomasti, koska Venäjällä on ylivoima merellä ja ilmassa, mutta niiden pitämisestä tulisi painajainen, hän toteaa.

– Kohdatessaan Venäjän uuden aggression uhan ukrainalaiset eivät pelkää. Seisooko länsi heidän rinnallaan osoittaen vastaavaa rohkeutta ja voimaa, Tokariuk kysyy.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 07.12.2021


Ukraina valmistautuu sotaan

Ukraina valmistelee pommisuojia – patoja ja siltoja suojataan

Ukrainan asevoimien sotilas juoksuhaudassa. LEHTIKUVA / AFP Anatolii Stepanov
Ukrainan asevoimien sotilas juoksuhaudassa. LEHTIKUVA / AFP Anatolii Stepanov

Ulkoministerin mukaan maa tarvitsee nopeasti ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä.

Kiovan viranomaiset varautuvat Venäjän mahdolliseen Ukrainaan kohdistuvaan hyökkäykseen käynnistämällä pääkaupungin pommisuojien tarkastuksen ja järjestämällä väestönsuojaharjoituksen, kertoo uutissivusto korrespondent.net.

Venäjä on koonnut noin 100 000 sotilasta ja runsaasti kalustoa lähelle Ukrainan rajaa ja niin tiedustelu- kuin asiantuntija-arviotkin viittaavat siihen, että hyökkäysvalmistelut ovat todellisia.

Kremlin retoriikka Ukrainaa ja Natoa kohtaan on samalla käynyt yhä jyrkemmäksi. Venäjän on pelätty pyrkivän käyttämään jonkinlaisia väitteitä Ukrainan ”provokaatioista” perusteluna omille toimilleen.

Väestönsuojaharjoitus järjestetään muutaman viikon kuluttua käyttämällä väestöhälyttimiä.

– Ensi viikosta alkaen aloitamme tiedotuskampanjan, jotta ihmiset eivät pelästy sireenejä, kertoo Kiovan kaupunginhallituksen turvallisuudesta vastaava varapuheenjohtaja Andriy Krishchenko.

– Järjestämme harjoituksia, jotta ihmiset eivät joudu paniikkiin ja ymmärtävät, miten pitää toimia.

Ukrainan asevoimien kerrotaan myös vahvistavan kriittisen infrastruktuurin ilmapuolustusta. Tärkeiksi kohteiksi määritellään muun muassa Dnepr-joen ylittävät sillat sekä vesi- ja ydinvoimalat.

Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov kertoi viime viikonloppuna, että maa tarvitsee nopeasti ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä suojatakseen kriittistä infrastruktuuriaan Venäjän hyökkäyksen varalta. Hän mainitsi erityisesti yhdysvaltalaisen Patriot- järjestelmän ja israelilaisen Iron Dome -järjestelmän.

Reznikovin mukaan Ukrainan pitää suojata lentokenttiä ja pääkaupunki Kiovaa.

Ukraine is increasing air defenses nationwide — including bridges across the Dnieper River, as well as hydroelectric power plants and nuclear power plants.

My contacts on the front lines tell me that the Russian air threat is their top concern.https://t.co/6uMsoSfiLf

— Nolan Peterson (@nolanwpeterson) December 13, 2021

Ukrainian defense minister Oleksii Reznikov told me over the weekend he needs Iron Dome, Patriots, or whatever air defense systems allies can rush him https://t.co/0Xwz3hLBkm pic.twitter.com/mKjdZGhQSy

— Paul McLeary (@paulmcleary) December 13, 2021

LÄHDE: Verkkouutiset/Arno Rydman 14.12.2021


USA:n ex-lähettiläät: Ukraina tarvitsee pikaista sotilasapua

Veteraanidiplomaatit toimittaisivat Ukrainalle edistyksellisiä asejärjestelmiä Vladimir Putinin patoamiseksi.

Venäjän uuden Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka on kolmen yhdysvaltalaisen veteraanidiplomaatin mukaan todellinen. Presidentti Vladimir Putinin hallinto saattaa olla Daniel Friedin, John Herbstin ja Alexander Vershbow’n mukaan valmis sotatoimien eskalointiin, vaikka Venäjä joutuisi maksamaan siitä kalliisti. Ukrainan rajoille on jo keskitetty noin 100 000 venäläissotilasta ja runsaasti hyökkäyksellistä kalustoa.

Yhdysvaltain hallinto on pitänyt Venäjän viimeaikaisia toimia hälyttävinä ja käynyt ulkoministeri Antony Blinkenin johdolla tiiviitä konsultaatioita liittolaistensa kanssa.

– Tulokset ovat olleet huomattavia ensin Naton ja sitten Ranskan ja Saksan annettua uuden aggression uhkaamaa Ukrainaa tukevat lausumat. Yhtä tärkeää on, että Yhdysvallat on tiedustellut eurooppalaisilta liittolaisiltaan ja kumppaneiltaan, millaisiin pakotteisiin ja sotilasapuun ne ovat valmiita, jos Moskova iskee jälleen Ukrainaan, Fried, Herbst ja Vershbow sanovat Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Fried on Yhdysvaltain entinen Varsovan-suurlähettiläs, ja Herbst on toiminut maansa suurlähettiläänä Ukrainassa. Vershbow on entinen Naton varapääsihteeri ja Moskovan-suurlähettiläs.

– Emme ennusta, että Moskova hyökkää, sillä kyse voi olla myös huolellisesti toteutetusta bluffista. Kreml on joka tapauksessa luomassa itselleen edellytykset hyökkäykseen, ja Putinin retoriset hyökkäykset Ukrainaa ja Natoa vastaan ovat antaneet ne perustelut, joilla Kreml sotatoimensa oikeuttaisi, he toteavat.

Putin saattaa heidän mukaansa kokea, että vaikka hyökkäyksen hinta olisi kova, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin panna kaikki peliin ennen kuin Venäjä menettää viimeisenkin mahdollisuutensa Ukrainan alistamiseen. Kysymys ei ole Kremlin näkökulmasta vain sotilasstrateginen, vaan Ukrainan demokratian, oikeusvaltiojärjestelmän ja niiden myötä kehittyvän vaurauden pelätään esimerkillään horjuttavan putinismia Venäjällä.

Lisää sotilasapua Ukrainalle

Vielä ei ole ex-suurlähettiläiden mielestä liian myöhäistä tarjota Putinille diplomaattista ulospääsyä tilanteesta, mutta se edellyttää heidän mukaansa Yhdysvalloilta ja sen eurooppalaisilta liittolaisilta nopeita ja päättäväisiä toimia.

– Venäjän nopean voiton estämiseksi Washingtonin tulisi nopeuttaa sellaisten asejärjestelmien toimituksia, jotka ovat omiaan heikentämään Venäjän sotilaallista tehokkuutta ja nostamaan hyökkäyksen kustannuksia. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi lisää Javelin-panssarintorjuntaohjuksia, ilmapuolustusjärjestelmiä, rannikkopuolustuksen ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, vastatykistötutkia sekä tiedustelutiedon jakamista, he sanovat.

– Washingtonin sitoutumista Ukrainan puolustuksen tukemiseen voitaisiin vahvistaa lisäämällä Yhdysvaltain ja Naton joukkojen rotaatiopohjaista läsnäoloa Ukrainassa sijaitsevilla harjoitusalueilla ja laivastotukikohdissa. Pitemmällä aikavälillä Nato voisi päättää varmistaa, että Ukrainan joukkojen kyvystä ja koulutuksesta Venäjän hyökkäyksen torjumiseen tulee vuonna 2022 hyväksyttävän Naton strategisen konseptin keskeinen prioriteetti, he esittävät.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 28.11.2021


Norjalaisarvio IL:lle: Kriisissä Venäjä voisi miehittää osan Lapista

Venäjä on avannut ja vahvistanut kylmän sodan aikaisia tukikohtiaan arktisella alueella.

Norjalainen esikuntapäällikkö Frank Knutsen arvioi Iltalehdelle, että jännitteen kiristyessä Venäjä saattaisi pyrkiä miehittämään osia Suomen Lapista ja Pohjois-Norjasta sekä Norjalle kuuluvat Huippuvuoret Jäämerellä.

Arktisella alueella Venäjä on avannut ja vahvistanut kylmän sodan aikaisia tukikohtiaan. Akula II ja Severodvinsk-luokan sukellusveneet ovat käytettävissä hyökkäykseen, samoin mittava keski- ja pitkän kantaman ohjusarsenaali. Venäjä on sijoittanut moottoroidut jalkaväkiprikaatit Norjan rajan tuntumaan Petsamoon ja Suomen rajan läheisyyteen Alakurttiin.

– Tunnette varmaan venäläisen bastion-puolustuksen ajatuksen, hän Knutsen sanoo.

Hänen mukaansa ikävä kyllä Venäjä on palannut kylmän sodan aikaiseen sotilasoppiinsa, jossa se pyrkisi kriisitilanteessa hallitsemaan Pohjois-Norjaa ja laajaa osaa Suomen Lapista.

Samaan arvioon on päätynyt Suomen Ulkopoliittinen instituutti.

– Venäjä on elvyttänyt kylmän sodan aikaisen bastion-strategiansa, joka tähtää strategisten ydinsukellusveneiden turvaamiseen. Tällä strategialla voi kriisitilanteessa olla vakavia seurauksia myös Pohjoismaille, johtava tutkija Harri Mikkola kirjoitti UPI:n raportissa vuonna 2019.

Kansainvälisessä sotilasslangissa venäläisten tavoitteesta käytetään englanninkielistä lyhennettä A2/AD. Se juontuu sanoista ”anti-access/area denial”. Vapaasti suomennettuna kyse on alueesta, jolla Venäjä haluaa ohjuksillaan, sensoreillaan ja hävittäjillään estää kaikkien muiden valtioiden toiminnan.

Norjan, Naton ja UPI:n raportin arvion mukaan Venäjä yrittää luoda tällaisen kuplan Pohjois-Lapin ja Norjan Finnmarkin alueelle.

LÄHDE: Verkkouutiset/Ilkka Ahtokivi 30.11.2021


Joe Bidenilta suora varoitus Vladimir Putinille – 04.12.2021

Tutkija: ”Tilanne on nyt päällä”

Varoitus. USA:n presidentti Joe Biden aikoo tehdä Venäjän etenemisen ”hyvin, hyvin vaikeaksi”. Kuva: epa09620052
Varoitus. USA:n presidentti Joe Biden aikoo tehdä Venäjän etenemisen ”hyvin, hyvin vaikeaksi”. Kuva: epa09620052

Amerikkalaisten tiedustelulähteiden mukaan Venäjä suunnittelee kaikkiaan 175 000 sotilaan lähettämistä Ukrainan rajalle. Tiedustelulähteet pitävät hyökkäystä mahdollisena vuoden 2022 alussa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on varoittanut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia hyökkäämästä Ukrainaan.

”Aion tehdä Putinille hyvin, hyvin vaikeaksi etenemisen siinä, mitä ihmiset pelkäävät hänen aikovan”, Biden sanoi toimittajille perjantaina muun muassa BBC:n mukaan.

Biden ilmoitti samalla, ettei hän aio hyväksyä minkäänlaisia uhkavaatimuksia Venäjältä tai Putinilta.

LUE MYÖS

Nato-muutos on käynnissä Suomessa, ja Vladimir Putin taisi juuri heittää lisää vettä myllyyn ”etupiiripuheellaan”

Tutkijat reagoivat Vladimir Putinin ulostuloon: ”Toivottavasti Suomessa ymmärretään viestit”

Washington Postin siteeraamien amerikkalaisten tiedustelulähteiden mukaan Venäjä suunnittelee kaikkiaan 175 000 sotilaan lähettämistä Ukrainan rajalle. Tiedustelulähteet pitävät hyökkäystä mahdollisena vuoden 2022 alussa.

Jännitteet ovat lisääntyneet myös siksi, että Vladimir Putin vaati keskiviikkona konkreettisia sopimuksia siitä, ettei puolustusliitto Nato laajennu enempää itään ja esitti neuvotteluiden aloittamista. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan puhui Euroopan turvallisuuskonferenssissa Ruotsissa eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta, jonka tarkoitus olisi estää Naton laajentuminen itään.

”Ehkä Venäjän vaatimus etupiiriä koskevista sopimusneuvotteluista, pitäisi tulkita ultimaattumina. Uhkavaatimus Yhdysvalloille, jota tehostetaan määrittelemällä selkeä tai pääteltävissä oleva aikaraja sekä uhkaus sotilaallisista seurauksista, jos se rikotaan”, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi Twitterissä.

LUE MYÖS

Venäjä löi tiskiin uudenlaisen Nato-vaatimuksen: ”Nyt pelataan kovaa peliä – Koskettaa myös Suomea”

Venäjän ulkoministeri varoittaa ”painajaisesta” Euroopassa

Seuraava ”pysäkki” on hänen mukaansa Putinin ja Bidenin ensi viikoksi kaavailtu puhelu.

”Eskalaatio himmeni hetkeksi kesällä huipputapaamisessa. Mutta tilanne on nyt päällä. Kumpikaan ei halua hallitsematonta tilannetta, jonka rajaton eskalaatio voisi tuottaa. Sillä polulla on väärinlaskennan riskinsä kaikille.”

Aaltola vertaa tilannetta kylmään sotaan.

”Kontrolloimaton tilanne voisi parhaimmillaan johtaa sopimukseen puitteista. Näin eskalaatiolle ja uhkavaatimuksille kävi kylmänsodan aikana. Voitaisiin sopia rajoituksista keinoihin, mitä kummallakin on toisen haavoittuvuuksien hyväksikäytölle. Päästäänkö tähän? Ehkäpä. Ehkä se on jopa aiottu päämäärä. Nykyinen eskalaatio on kuitenkin hyvin epätasapainoinen ja hallitsematon. Eskalaatio Ukrainassa voisi hyvin levitä alueella, käytävällä Mustaltamereltä, Itämerelle ja Arktiselle.”

Lue lisää

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 04.12.2021


Synkkä arvio: Venäjä murskaisi Ukrainan 40 minuutissa

Asiantuntijan mukaan maan itäosiin sijoitetut sotilasyksiköt voitaisiin lamauttaa risteilyohjuksilla.

Ukrainan asevoimien johdon kerrotaan suhtautuvan pessimistisesti maan mahdollisuuksiin torjua tai edes viivyttää Venäjän mahdollista maahyökkäystä.

Itä-Ukrainan rintamalinjalle on toimitettu New York Times-lehden mukaan viime aikoina uusia panssarivaunuja ja muuta kalustoa. Sotilastiedustelun johtaja, kenraali Kyrylo Budanov kehottaa silti suhtautumaan asiaan realistisesti.

– Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen torjumiseen ei ole riittäviä sotilaallisia voimavaroja ilman länsivaltojen apua, Budanov sanoo.

Konflikti voisi alkaa ammusvarastoja ja etulinjassa olevia joukkoja vastaan suunnatuilla ilmahyökkäyksillä ja tykistöpommituksella. Kyrylo Budanovin huolena on ukrainalaisjoukkojen lamaantuminen sekä viesti- ja huoltoyhteyksien katkeaminen.

– Joukot kestävät niin kauan kuin luoteja riittää. He hyödyntäisivät kaikki mahdolliset voimavarat, mutta ilman reservien saapumista mikään armeija maailmassa ei pysty sinnittelemään loputtomasti, kenraali toteaa.

Viimeaikaisista joukkojensiirroista huolimatta konfliktin laajenemista ei pidetä väistämättömänä. Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti tiistaina tilanteesta puolustusliitto Natoa, joka ”uhkaa Venäjän turvallisuutta” tukemalla Ukrainaa sotilaallisesti.

Yhdysvaltain merijalkaväessä palvellut King’s College -yliopiston sotilasasiantuntija Robert Lee arvioi mahdollisen konfliktin ratkeavan hyvin nopeasti, ehkä jo ensimmäisen tunnin aikana. Ensimmäiset iskut tehtäisiin Mustallemerelle sijotettujen sukellusveneiden ja fregattien risteilyohjuksilla ja maavoimien Iskander-M-ohjuksilla. Ukrainalla ei ole laajaa ohjuspuolustusjärjestelmää, joten tuhot olisivat laajoja.

– Jos Venäjä todella haluaa käyttää konventionaalista sotavoimaansa, voisivat he aiheuttaa massiivista vahinkoa hyvin lyhyessä ajassa. He voivat murskata maan itäosissa sijaitsevat joukot todella nopeasti, jo ensimmäisten 30 tai 40 minuutin aikana, Robert Lee toteaa.

Amerikkalaiset Javelin-ohjukset muodostaisivat silti merkittävän uhkakuvan Venäjän panssarijoukoille.

– Javelin-ohjukset ovat etulinjassa. Jos vihollinen lähestyy panssarivaunujen kanssa, niin niitä myös käytetään, Ukrainan kenraali Oleksandr Pavlyuk sanoi aiemmin Radio Libertyn haastattelussa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 10.12.2021


Ukrainan ministeri varoittaa: Tästä voi syttyä kolmas maailmansota

Ukraina kertoo olevansa valmis puolustautumaan, jos Venäjä aloittaa uuden hyökkäyksen.

Ukrainan asevoimien sotilas tarkkailee rintamalinjaa. LEHTIKUVA / AFP Anatolii Stepanov
Ukrainan asevoimien sotilas tarkkailee rintamalinjaa. LEHTIKUVA / AFP Anatolii Stepanov

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan levittäisi konfliktin muualle Eurooppaan ja voisi laukaista kolmannen maailmansodan, varoittaa Ukrainan veteraaniasiainministeri Yuliia Laputina.

Laputina toimi aiemmin Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n korkea-arvoisena upseerina.

Hänen mukaansa Ukraina on valmis puolustautumaan, jos Moskova aloittaa uuden hyökkäyksen, kertoo uutissivusto Sky News.

Moskova on laukonut viime aikoina kovia vaatimuksia lännelle ja kiihdyttänyt jyrkkää retoriikkaa Ukrainan suuntaan. Venäjä on koonnut viime kuukausina runsaasti joukkoja Ukrainan lähelle ja kasvattanut sotilaallista läsnäoloaan Valko-Venäjällä. Tiedustelu- ja asiantuntija-arviot viittaavat siihen, että hyökkäysvalmistelut ovat todellisia.

Laputina korostaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin mahdollisesti aloittamien sotilaallisten toimien seuraukset eivät rajoittuisi pelkästään Ukrainan rajojen sisälle.

– Jos Venäjä hyökkää, samalla on pidettävä silmällä Balkania. Se, mitä venäläiset tekevät Serbiassa – he yrittävät provosoida tilannetta Balkanilla.

– Mutta me otamme huomioon myös kolmannen maailmansodan alkamisen.

Laputinan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan voisi laukaista kolmannen maailmansodan.

– Geopoliittisesti näyttää siltä, että tämä on mahdollinen skenaario. Meidän pitäisi kiinnittää huomiota Ukrainan tilanteeseen maanosan turvallisuuden vuoksi.

– Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, sota leviää paljon laajemmalle kuin vain Ukrainaan.

Laputina kertoo, että suurin osa Ukrainan 400 000 veteraanista on valmis taistelemaan tarvittaessa. Monet veteraanit olivat nuoria vapaaehtoisia, jotka ilmoittautuivat puolustamaan maataan, kun Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä ja valtasi separatistien kanssa alueen Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

LÄHDE: Verkkouutiset/Arno Rydman 16.12.2021


Amerikkalaislehti: Ukraina voisi oppia tämän Suomen talvisodasta

Pienempi maa voi torjua sotilaallisesti ylivoimaisen vastustajan yhtenäisellä vastarinnalla.

Vallattu panssariauto Tolvajärven rintamalla joulukuun 18. päivänä 1939. / SA-kuva
Vallattu panssariauto Tolvajärven rintamalla joulukuun 18. päivänä 1939. / SA-kuva

Amerikkalainen Foreign Policy -lehti muistuttaa Suomen torjuneen ylivoimaisen Neuvostoliiton hyökkäyksen talvisodassa ja vertaa tilannetta Ukrainan nykyisiin jännitteisiin.

– Suomalaiset osoittivat muulle maailmalle talvisodan aikana, että pieni ja sotilaallisesti heikompi valtio voi estää suuremman ja sotilaallisesti ylivoimaisen valtion aikeet. Tämän esimerkin tulisi antaa ukrainalaisille rohkeutta, kun heitäkin kohtaa talvella käytävän sodan mahdollisuus, FP:n artikkelissa todetaan.

Ukrainan asevoimia kehotetaan ottamaan oppia Mannerheimin sotilailta. Eräs puna-armeijan sotilas muisteli myöhemmin, kuinka suomalaiset hiihtojoukot olivat kiertäneet joukkojen selustaan ja katkaisseet kaikki huoltoyhteydet.

– Joulukuun puolivälissä panssarivaunuistamme loppui polttoaine, tykistöä vetäviltä hevosilta heinä ja sotilailta ruoka, sotilas kirjoitti.

Artikkelissa on haastateltu Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä toiminutta kenraalimajuri evp. Pekka Toveria. Hän painottaa asevoimien valmiuden merkitystä, sillä Suomi ehti suorittaa liikekannallepanon useita kuukausia ennen Neuvostoliiton hyökkäystä.

– Joukkojen kestämät uhraukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman kotirintaman tukea. He tiesivät, kuinka paljon yhteiskunta heitä arvosti, ja että he taistelivat maansa selviytymisen puolesta, Pekka Toveri sanoo.

Vaikka monilla suomalaisilla oli eriäviä mielipiteitä maansa suunnasta, taistelivat he yhtenä rintamana ja hylkäsivät Neuvostoliiton pystyttämän Terijoen nukkehallituksen.

– [Josif] Stalin yllättyi eniten siitä, että sisällissodan hävinneet punaiset eivät ottaneet puna-armeijaa innokkaasti vastaan, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Stefan Forss toteaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 21.12.2021


Ukraina varautuu Venäjän suureen kyberhyökkäykseen – USA ja Iso-Britannia reagoivat

Tilanne Ukrainassa kiristyy, kun Venäjän pelätään iskevän maan kimppuun laajoilla kyberhyökkäyksillä.

Kybersota. Venäjä on järjestänyt sotaharjoituksia Ukrainan rajoilla. Nyt pelkona ovat kyberiskut.
Kybersota. Venäjä on järjestänyt sotaharjoituksia Ukrainan rajoilla. Nyt pelkona ovat kyberiskut.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat lähettäneet kybersodan asiantuntijoita Ukrainaan auttaakseen maata valmistautumaan mahdolliseen kybersotaan Venäjän kanssa, paljastaa sanomalehti The New York Times. Venäjä on aiemmin iskenyt Ukrainan sähköverkkoon Krimin valtauksen seurauksena vuosina 2015 ja 2016.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on siirtänyt viime aikoina noin 175 000 sotilasta Ukrainan rajojen läheisyyteen. Lisäksi Venäjän pelätään iskevän kyberhyökkäyksillä maan sähköverkkoon, pankkijärjestelmään sekä muihin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin kohteisiin.

Yhdysvaltalaisten tiedusteluarvioiden mukaan Venäjän tarkoituksena on saada Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky näyttämään kyvyttömältä ja heikolta. Kyseessä voi olla myös tekosyyn rakentaminen, jonka turvin Venäjä voisi hyökätä Ukrainaan.

LUE MYÖS:

Mika Aaltola varoittaa: Tätä Venäjästä ”ei olla ymmärretty” Euroopassa – Nostaa esiin ”Suomelle relevantin” huomion

Tiedusteluarvioiden mukaan Venäjän kyberhyökkäysten sarja ei ole koskaan lakannut. Haitallinen toiminta verkossa on lisääntynyt samalla, kun yleisön huomio on keskittynyt rajojen ympärille kerääntyviin venäläisjoukkoihin.

”Kyseessä on laaja kampanja, joka kohdistuu useisiin Ukrainan hallituksen virastoihin, kuten sisäisiin asioihin, kansalliseen poliisin ja niiden sähköisiin järjestelmiin”, sanoi Venäjän kyberaktiviteetteja tutkiva Dmitri Alperovitch.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan ei ole varmaa. Anonyymisti The New York Timesille puhuneet viranomaiset paljastivat, että keskusteluissa on noussut esille laajan kyberhyökkäyksen mahdollisuus.

Viranomaisten keskusteluissa on lähteiden mukaan puitu sitä, auttaisiko Ukrainan infrastruktuurin rapauttaminen kyberiskuilla Putinia saavuttamaan tavoitteensa maan hallituksen vaihtamisesta Venäjä-mieliseen nukkehallitsijaan.

Vanhempi tiedusteluviranomainen korosti, että laaja kyberhyökkäys voisi olla Putinille hyödyllisempää, kuin maan valloittaminen sotilaallista voimaa käyttäen. Fyysisestä valloittamisesta Venäjälle koituvat sanktiot olisivat luultavasti erittäin kovia.

LUE LISÄÄ:

Venäjältä hurja syytös USA:lle Ukrainan tilanteesta – Carl Bildt: ”Tässä tulee ensimmäinen tekosyy hyökkäykselle”

Vladimir Putinin kanssa ”kovia väittelyitä” käynyt Matti Vanhanen ihmettelee Venäjän aikeita ja Suomi-linjan muutosta – Sauli Niinistön haaveelle aiheutui ”päänvaivaa”

LÄHDE: Uusi Suomi/Joakim Kullas 21.12.2021


Ruotsin ylipäällikkö: Venäjä kovistelee – olemme valmiina

Vladimir Putinin vaatimuksia ei ole kenraali Micael Bydénin mielestä mahdollista hyväksyä.

Venäjän sotilaallinen toiminta Euroopassa on Ruotsin puolustusvoimien mukaan tällä hetkellä laajamittaista. Turvallisuustilanteen myös lähialueillamme todetaan muuttuneen vuonna 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen ja laittoman liittämisen jälkeen kaiken aikaa epävakaammaksi ja vaikeammin ennustettavaksi.

– Seuraamme kehitystä tiiviisti ja ryhdymme niihin toimenpiteisiin ja järjestelyihin, joita tilanne nähdäksemme edellyttää. Meillä on selkeä ja kumppaniemme kanssa yhtenevä käsitys Venäjän kyvykkyyksistä sekä Ukrainan rajoilla että välittömässä naapurustossamme, kenraali Micael Bydén sanoo Ruotsin puolustusvoimien julkaisemassa artikkelissa.

Venäjän todetaan käyttävän nyt kovia äänenpainoja esittäessään ehdotuksia Euroopan uudeksi turvallisuusjärjestykseksi ja vaatiessaan, että länsi ja Nato vetävät sotilaallisen infrastruktuurinsa itäisestä Euroopasta.

Bydénin mukaan Venäjän ehdotukset eivät ole hyväksyttävissä muun muassa siksi, että ne muuttaisivat Ruotsin puolustuksen kannalta olennaisia edellytyksiä rakentaa turvallisuutta yhdessä muiden kanssa. Ruotsin on hänen mukaansa voitava muodostaa itse oma turvallisuuspolitiikkansa ja valita, kenen kanssa se tekee sotilaallista yhteistyötä.

– Puolustusvoimien tehtävänä turvallisuuspoliittisessa linjavalinnassamme on kyetä toimimaan yhdessä muiden kanssa myös tositilanteessa. Meidän on siksi pystyttävä jatkossakin harjoittelemaan yhdessä omalla alueellamme sekä kehittämään yhteensopivuutta ja yhteisiä toimintatapoja, hän toteaa.

Bydénin mukaan Ruotsin on tarkasteltava Euroopan turvallisuuspoliittista kehitystä myös Ukrainaan kohdistuvaa akuuttia uhkaa laajemmin, erityisesti Itämeren ympäristössä ja arktisella alueella.

– Puolustusvoimat seuraa liikkeitä naapurustossamme ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä – myös lomien ja pitkien viikonloppujen aikana. Meillä on aina valmiustilassa yksiköitä maassa, merellä, ilmassa ja kyberympäristössä. Olemme valmiina siihen, mitä sitten tapahtuukin.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 23.12.2021


”Pahin mahdollinen Venäjä-skenaario ei ole kaukaa haettu”

Liian laimeat vastatoimet voisivat osoittautua asiantuntijan mielestä kohtalokkaiksi.

Liian laimeat vastatoimet voisivat osoittautua Andrew A. Michtan mielestä kohtalokkaiksi. Venäjän Yhdysvalloille ja Natolle viime viikkojen aikana esittämät vaatimukset saattavat olla amerikkalaisasiantuntija Andrew A. Michtan mukaan hämäystä, venäläisittäin maskirovkaa. Hän pitää mahdollisena, että presidentti Vladimir Putin on jo päättänyt laajentaa Ukrainan vastaisia sotatoimia ja pyrkii vaatimuksillaan vierittämään vastuun uudesta hyökkäyksestä lännen niskoille.

Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

Jos Kremlin esittämillä vaatimuksilla on jokin suurempi tavoite, se on hänen mukaansa lännen nöyryyttäminen ja eripuran synnyttäminen Naton sisälle.

– On ratkaisevan tärkeää pohtia, mitä voi tapahtua, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, ja ellemme ala pohtia tämän kriisin vaikutuksia pitkällä aikavälillä, hän kirjoittaa 1945-verkkolehdessä.

Mikäli uusi hyökkäys Ukrainaan toteutuu, lännellä on Michtan mukaan yhdestoista hetki käsittää, että Venäjä pyrkii jakamaan Euroopan uudelleen etupiireihin ja ulottamaan vaikutusvaltansa jopa Naton itäisiin jäsenmaihin.

– Jos länsi vihdoin tunnistaa tämän välittömän uhan, paras mahdollinen seurannaisvaikutus olisi Naton eurooppalaisten jäsenmaiden uudelleenvarustelu ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon
vahvistaminen itäisellä sivustalla, mikä tarkoittaisi muun muassa pysyvien tukikohtien perustamista Puolaan ja Romaniaan, hän toteaa.

Lisäksi lännen on oltava hänen mielestään valmis koventamaan merkittävästi Venäjälle asettamiaan pakotteita esimerkiksi sulkemalla se ulos SWIFT-maksujenvälitysjärjestelmästä. Ukrainalle olisi myös annettava vahva tuki puolustustaistelussaan maan suvereniteettia uhkaavaa hyökkääjää vastaan.

Edessä ratkaisevat hetket

Pahin virhe, jonka länsi voisi vallitsevassa tilanteessa tehdä, olisi Michtan mukaan uusi kierros paheksuvia lausuntoja ja hampaattomia pakotteita. Sellaiset olisivat hänen mukaansa omiaan vain vahvistamaan Putinin käsitystä, että Eurooppa on liian heikko kyetäkseen vastustamaan Venäjää.

Jos Venäjä hyökkää uudelleen Ukrainaan ja lännen vastatoimet jäävät laimeiksi, Michta arvioi Euroopan turvallisuuden heikkenevän dramaattisesti. Venäjän ja lännen kilpailu siirtyisi Itä-
Euroopasta Keski-Eurooppaan, ja Putin saattaisi seuraavaksi vaatia Baltian maiden tosiasiallista neutralointia sekä Naton vähintäänkin osittaista vetäytymistä Itämeren ja Mustanmeren väliseltä alueelta, erityisesti Puolasta ja Romaniasta.

– Edellä kuvattu pahin mahdollinen skenaario ei ole niin kaukaa haettu kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Se perustuu Venäjän imperialismin historiallisiin toimintamalleihin, joiden juuret
ulottuvat kolmen vuosisadan taa, Michta sanoo.

– Putin tuntuu uskovan, että hän voi menestyksekkäästi palata menneisyyteen luomalla Eurooppaan uuden suurvaltojen välisen järjestelyn, jota yhä enemmän eksistentiaaliseen kilpailuun Kiinan kanssa keskittynyt Yhdysvallat ei kykene estämään, hän toteaa.

– Lähestymme siis nopeasti tilannetta, jossa kriisi Itä-Euroopassa ja eritoten Ukrainan kohtalo voivat muodostua Euroopan turvallisuuden ja siten myös sen poliittisen tulevaisuuden kannalta ratkaiseviksi, hän varoittaa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Heikki Hakala 29.12.2021

0 0 kaikki äänet
Arvostele sisältö
0 Kommenttia
sisäiset vastaukset
Näytä kaikki kommentit
0
Jos aihe kiinnostaa, niin kommentoi sitä.x
()
x