Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Suomalaiset eivät luota puolueisiin

”Tulos on murskaava” – Suomalaiset eivät luota puolueisiin eivätkä poliittiseen järjestelmään, usko kansanvaltaan koetuksella

Suomalaiset eivät luota siihen, että puolueiden kautta toteutuisi kansanvalta, sanoo yksi Sitra-johtaja. Presidentti sen sijaan saa kovimman luoton suomalaisilta.

Politiikka. Puolueet ovat Suomen vähiten luotettu instituutio.Kuva: Antti Nikkanen
Politiikka. Puolueet ovat Suomen vähiten luotettu instituutio.Kuva: Antti Nikkanen

Suomalaiset luottavat vähiten puolueisiin kaikista instituutioista. Esimerkiksi yritykset, viranomaiset ja media ovat luotetumpia, selviää Sitran teettämästä kyselystä.

Tulos on murskaava, sanoo Sitran uudistumiskyvyn johtaja Antti Kivelä.

”Suomalaiset eivät luota siihen, että puolueiden kautta toteutuisi kansanvalta”, hän sanoo.

Kun suomalaiset eivät luota puolueisiin, kiinnostus osallistua puoluetoimintaan vähenee ja lopputuloksena valtaa käyttää hyvin vähän kansaa edustava joukko, Kivelä tiivistää. Kansalaisvallan pohja alkaa murentua ja syntyy itseään ruokkiva kierre.

”Puolueista on tullut osa hallintoa, eivätkä ne enää ole kansan tai demokratian puolella”, hän sanoo.

Kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia kertoi luottavansa puolueisiin paljon. Melko paljon luotti 27 prosenttia. Sen sijaan 48 prosenttia kertoi, että ei luota kovinkaan paljoa. 13 prosenttia ei luota lainkaan. Esimerkiksi yrityksiin vastaajista luotti paljon viisi prosenttia ja melko paljon luotti 45 prosenttia. Kovinkaan paljon yrityksiin ei luottanut 30 prosenttia.

Suomessa kytee tyytymättömyys politiikkaa kohtaan

Kivelän mukaan on selvää, että Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa kytee tyytymättömyys poliittista järjestelmää kohtaan. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa valtaan on noussut suoremmin toimivia puolueita. Huolena on Kivelän mukaan, miten paine purkautuu Suomessa.

”Ihmiset eivät koe tulleensa kuulluiksi. Ongelma pitää purkaa systemaattisella ja positiivisella tavalla, jotta kaikki kokosivat olevansa mukana”, hän sanoo.

Yksi ongelma on puolueiden vanha mutta jäykkä päätösprosessi, joka tapahtuu useimmiten 9 tai 10 portaan kautta. Sosiaalisen median ja nopean viestinnän aikana se voi tuntua liian hitaalta tavalta toimia.

”Ei taida olla tätä päivää, että ihminen innostuu jostain asiasta, menee paikallisyhdistykseen, siitä piirinosastoon, tekee aloitteen ja odottelee pari vuotta, miten sille käy”, Kivelä sanoo.

Toinen merkittävä tulos oli Kivelän mukaan tasavallan presidentin suosio. Presidentti oli koko kyselyn luotetuin instanssi, sillä 40 prosenttia vastanneista luotti häneen erittäin paljon. Seuraavaksi luotetuimpia olivat asiantuntijat, joihin luotti 23 prosenttia.

Kivelän mukaan covid19-kriisin vaikutus näkyy johtajuuden kaipuuna. Tämä näkyi myös siinä, että pääministeriin luotti paljon peräti 21 prosenttia suomalaisista. Myös hallitus sai keskimääräistä paremman luottamuksen.

Asiantuntijoiden merkitys näyttää kasvavan

Sitran kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista 61 prosenttia uskoo, että tieteen ja asiantuntijuuden merkitys lisääntyy koronakriisin jälkeisessä ajassa. 54 prosenttia uskoo myös, että yhteiskuntaryhmien väliset jännitteet ja ristiriidat taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä lisääntyvät.

42 prosenttia vastanneista uskoo, että koronan vuoksi kansalaisten seuranta ja valvonta lisääntyy myös kriisin jälkeen. Harvempi, 29 prosenttia, sen sijaan näkee, että korona erityisesti lisäisi ihmisten halua lahjoittaa rahaa tai muuta apua sitä tarvitseville koronan seurauksena. Vielä harvempi, 18 prosenttia vastanneista, uskoo, että kriisin jälkeen ihmisten halu osallistua poliittiseen toimintaan kasvaisi, joskin nuorimmista vastaajista eli 15–24-vuotiaista näin uskoi useampi eli 28 prosenttia, Sitran tiedotteessa kerrotaan.

”Tulokset kertovat ainakin siitä, että moni suomalainen arvioi koronakriisillä olevan pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja toisaalta myös sitä, että ihmiset toivovat, että heidän tulevaisuuteensa vaikuttavat päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon”, Sitran Kivelä sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar. Tutkimuksen aineisto edustaa Suomen 15–85-vuotiasta väestöä. Kysely toteutettiin 29.4.–8.5. 2020 välisenä aikana ja tutkimukseen vastasi 3 832 väestöä edustavaa henkilöä.

LÄHDE: Uusi Suomi 08.07.2020