– seuraa lopun ajan aiheita

Suomen lempeät raiskaustuomiot

Lempeät raiskaustuomiot ovat suomalainen omituisuus, arvostelee ex-valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki

Riittääkö raiskauksen rangaistukseksi kehotus olla raiskaamatta uudelleen, kysyy ex-valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Kanava-lehden artikkelissaan hän vertaa Suomen linjaa muihin Pohjoismaihin ja arvostelee sitä, että meillä valtaosa raiskaajista saa vain ehdollista vankeutta.

Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kummeksuu Kanava-lehden kirjoituksessaan Suomen lievää suhtautumista raiskauksiin. Kuva: Rio Gandara / HS
Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kummeksuu Kanava-lehden kirjoituksessaan Suomen lievää suhtautumista raiskauksiin. Kuva: Rio Gandara / HS

Riittääkö raiskausjutuissa edelleen voittopuoliseksi seuraamukseksi kehotus olla raiskaamatta uudelleen? Tätä kysyy eläkkeellä oleva valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki.

Kanava-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Kuusimäki vertailee raiskauksista annettuja tuomioita ja rikoslain säännöksiä eri maissa. Suomen linja poikkeaa muista.

Euroopassa on tuskin toista maata, jossa toisen ihmisen raiskaamisesta selviää lyhyehköllä ehdollisella vankeudella, Kuusimäki arvostelee. Suomessa valtaosa raiskaajista saa ehdollista vankeutta.

Se on kuin kehotus olla raiskaamatta uudelleen, Kuusimäki arvostelee.

Jo rangaistusasteikko Suomessa on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa vähimmäisrangaistus raiskauksesta on vuosi vankeutta, maksimi kuusi vuotta. Törkeästä raiskauksesta tuomitaan vähintään kaksi vuotta ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena.

Ruotsissa raiskauksen rangaistusasteikko alkaa nykyisin kolmesta vuodesta, ja törkeästä raiskauksesta tuomitaan vähintään viisi vuotta vankeutta. Myös Norjassa minimirangaistus raiskauksesta on kolme vuotta.

Näin suuria eroja ei voi Kuusimäen mukaan selittää yleisin kriminaalipoliittisin perustein.

”Kysymys on syvemmistä yhteiskuntien oikeuskulttuurisista eroavaisuuksista suhtautumisessa ihmisen seksuaaliseen integriteetin painoarvoon. Tämä kulttuurinen ero heijastuu maiden rikoslainsäädäntöön ja konkretisoituu tuomioistuinten lainkäytössä.”

Kuusimäki ei halunnut antaa asiasta haastattelua HS:lle. Hän kertoo punninneensa Kanava-lehteen tehdyn tekstin huolellisesti ja sanoo sanoneensa siinä kaiken, mitä hän haluaa asiasta lausua.

Kuusimäki oli Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2010.

Eduskunta on hiljattain uudistanut seksuaalirikoksia koskevaa lukua, ja uudistukset tulevat voimaan tammikuun alussa. Raiskausrikoksissa olennainen muutos koski niiden muuttaminen suostumusperusteiseksi. Jatkossa olennaista siis on suostumuksen puute, ei enää väkivalta tai sen uhka taikka puolustuskyvyttömän hyväksikäyttö.

Rangaistusasteikkojen muuttamiseen eduskunta ei kuitenkaan nähnyt syytä. Kuusimäen mielestä näyttää siltä, ettei asiaa edes pohdittu, vaikka juuri tällä olisi ollut merkitystä.

”Olannaisin merkitys yleisen koventamisen kannalta on joka tapauksessa sillä, haluttiinko lainuudistuksella ankaroittaa raiskausrikosten erittäin lievää, ehdollista tuomiota suosivaa rangaistuslinjaa vaiko ei.”

Kuusimäen mielestä Suomi on puheissa samalla linjalla muiden Pohjoismaiden kanssa, ja raiskauksia luonnehditaan uhrille jopa elämänmittaisia kärsimyksiä aiheuttaviksi, vakaviksi rikoksiksi. Johtopäätökset ovat kuitenkin täysin erilaisia.

Suomessa raiskausta ei pidetä vakavana rikoksena

Suomessa raiskausta ei tosiasiassa nähdä vakavana rikoksena, Kuusimäki arvioi. Rangaistukset elävät aivan eri todellisuutta kuin esimerkiksi huumerikoksissa. Kohtuukokoisen kannabisviljelmän kasvattajaa odottaa käräjillä samantasoinen rangaistus kuin valtaosaa raiskaajista.

Poliisi kohdistaa resurssinsa niiden rikosten tutkimiseen, jotka yhteiskunta on arvioinut ”oikeasti” vakaviksi, Kuusimäki toteaa. Myös poliisin mahdollisuudet käyttää pakkokeinoja ovat erilaiset.

”Onko ihme, että huumerikosten tutkinta sujuu valtakunnassa kohtuullisesti, mutta raiskausten selvittäminen on pitkäsitkeätä ja kesää vuosikausia?”

Kuusimäen mielestä ainoa keino vaikuttaa tuomitsemislinjaan olisi rangaistusminimin korottaminen.

Näin ovat tehneet Ruotsi ja Norja, viime aikoina jopa moneen kertaan. Tällä on haluttu korostaa sitä, että nyky-yhteiskunnassa seksuaalisen koskemattomuuden karkean loukkaamisen moitearvo on kasvanut.

”Se, ettei poliittinen järjestelmä ole tunnistanut Suomessa vastaavaa yhteiskunnallista kehitystä, vahvistaa käsitystä oikeuskulttuuriemme eroavaisuuksista puheena olevassa suhteessa.”

Kuusimäki korostaa, ettei hän kannata rangaistuslinjan yleistä koventamista. Vankeus ei paranna rikollista, ja vankilat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

”Mutta hyvienkään kriminaalipoliittisten periaatteiden yltiöpuhdasoppinen tulkinta ei saisi olla este yhteiskunnan vahvalle moitereaktiolle silloin, kun on kysymys teoista, joilla ihmisyyden ydinarvoja poljetaan lokaan.”

Lue lisää: Seksuaalirikoslait menevät vuoden­vaihteessa uusiksi – Tämä kaikki muuttuu

Lue lisää: Alaikäisen raiskaus­tutkinta jumahti – Poliisia moititaan ”resurssien tuhlaamisesta”

Lue lisää: Raiskaustuomiot lähes kaksinkertaistuivat Ruotsissa lain uudistamisen jälkeen – käykö näin pian myös Suomessa?

LÄHDE: HS.fi/Susanna Reinboth 30.12.2022

[ Väliotsikko taakkatoimitus ]